Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vain kilometrin päästä Päijänteestä etsitään kultaa – Jyväskylän kaupunki ja kyläseura huolissaan kaivosuhasta
26.04.2021 |
Jyväskylän Korpilahdella etsitään kultaa ja sinkkiä vain noin kilometrin päästä Päijänteestä, Putkilahden kylän itäpuolelta Vatsa-nimiseltä alueelta. Korpilahden hanke on askelta pidemmällä kuin esimerkiksi mediassa kohua herättänyt Asikkalan malminetsintävarausalue.
Kanadalainen kaivosjätti Mawson on hakenut Tukesilta Vatsan alueelle jo malminetsintälupaa. Lupahakemusta varten Jyväskylän kaupungilta pyydetään toistamiseen lausuntoa. Asia on kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä tiistaina. Tämän jälkeen Tukes antaa päätöksen malminetsintäluvasta.
PUTKILAHDEN KYLÄSEURAN puheenjohtaja Katri Ruth on erittäin huolestunut hankkeesta, joka on saanut Asikkalaa vähemmän huomiota – ehkä siksi, että se sijaitsee hivenen pohjoisempana ja kauempana helsinkiläisten juomavesiputken päästä. Erityisesti huolta herättää mahdollisen kaivostoiminnan vaikutus vesistöihin: Ylisjärveen, Päijänteeseen ja Hauhanjärveen.
– Lisäksi hankkeella on negatiivinen vaikutus elinkeinoihin, varsinkin matkailuun.
Kyläseura on jättänyt malminetsintälupahakemuksesta huomautuksen Tukesille.
Putkilahden kylän itäpuolelle sijoittuva Vatsan alue on kooltaan noin 371 hehtaaria. Yksityinen Aukeasuon luonnonsuojelualue on rajattu saarekkeena 50 metrin suojavyöhykkeineen hakemusalueen ulkopuolelle. Hakemusalueeseen rajautuu myös Putkilahden Natura-alue.
Vatsan alueella on paljon metsälailla suojeltuja pienvesiä. Ne eivät kuitenkaan estä malminetsintää. Putkilahden kyläseuran puheenjohtaja Katri Ruth on huolissaan kaivosuhasta alueella.
https://www.ksml.fi/paikalliset/4121308
Jatkuu...
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Jatkuu...
TUKESIN YLITARKASTAJA Esa Tuominen kertoo, että vaikka malminetsintälupa myönnettäisiin, vain yksi tuhannesta luvasta päätyy kaivokseksi asti.
Käytännössä malminetsintälupa tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että kairauskoneella otetaan kalliosta viisi senttiä läpimitaltaan olevia kairausnäytteitä sekä tehdään muutaman metrin pitkiä tutkimusojia.
– Maisemaan malminetsinnällä on minimaaliset vaikutukset.
MUTTA MILLÄ todennäköisyydellä malminetsintä johtaa kaivoksen syntymiseen? Geologian tutkimuskeskuksen geologi Perttu Mikkola sanoo, että moni seikka, kuten malmion koko, louhintatapa, kullan hinta, rikastamon sijainti ja esiintymän rikkaus vaikuttavat kaivospäätökseen.
– Alle gramman tonni pitoisuudella ei toimi kukaan, mutta viisi grammaa tonnissa kiinnostaa jo hyvin monia, Mikkola sanoo.
Vuonna 1992 alueella malmitutkimuksia tehnyt Terra Mining paikansi Vatsan alueelta kultaesiintymän, joka oli 800 metriä pitkä ja 20–50 metriä leveä. Kultapitoista kiveä arvioitiin tuolloin olevan vähintään miljoona tonnia, ja sen kultapitoisuus oli 1,73 grammaa tonnilta. Parhaan kultalävistyksen pitoisuus oli kuitenkin peräti 6,5 grammaa tonnilta.
Mikkolan mukaan alueelle on saattanut jäädä vielä ”avoimia häntiä”, alueita, joilta saattaa vielä löytyä lisää malmia.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI on jo kertaalleen lausunnossaan suhtautunut kielteisesti Korpilahden malminetsintälupaan. Tähän vaikutti muun muassa edellisten toimijoiden jälkeensä jättämät ympäristöhaitat. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta oli myös huolissaan vaikutuksista läheisiin Natura-kohteisiin sekä suojeltuihin puroihin, lampiin ja lähteisiin.
Mawson on antanut vastineensa Jyväskylän lausuntoon. Kaivosyhtiön mukaan suunnitelluilla tutkimustoimenpiteet eivät vaaranna alueen luonnon- tai maisema-arvoja.
Jyväskylältä pyydetään nyt vastineen takia uutta lausuntoa. Tiistain kokouksen pohjaesityksenä on, että kaupungilla ei ole aiempaan lausuntoon lisättävää.
https://www.ksml.fi/paikalliset/4121308