Lue keskustelun säännöt.
Nepsylapsen vanhempi, tuliko lapsen diagnoosi muka puskista?
25.04.2021 |
Että mitään vastaavaa piirrettä ei puolisolla tai itsellä ole, ja oma teini-ikä oli ihan normaali??
Kommentit (87)
Olet törkeä ap.
Useimmat sairausdiagnoosit tulevat ihmisille puskista.
Älä pilkkaa yhdenkään ihmisen sairautta, kas kun et koskaan voi tietää, mikä sairaus sinuun itseesi tai läheisiin jonakin päivänä iskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli. Sain itse diagnoosin lapseni jälkeen. Oma nepsydiagnoodi se vasta puskista tulikin! En ollutkaan tyhmä ja laiska vaan autistinen.
Otsikon luettuani mietin, että ei, toki oli jo paljon huomattu.
Mutta jos noin kysyt, niin kyllä. Ei ole meillä vanhemmilla selkeästi viitteitä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Tuli. Sain itse diagnoosin lapseni jälkeen. Oma nepsydiagnoodi se vasta puskista tulikin! En ollutkaan tyhmä ja laiska vaan autistinen.
Sama homma. Ei mun nuoruudessa ollut nepsyjutuista tietoakaan, pidin piirteitäni vaan omalaatuisina luonteenpiirteinä, jotka periytyi lapselle. Kuinka väärässä olinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsellani (nyt 8 v) ei ole diagnoosia, mutta 2-vuotisneuvolasta saakka olen kysellyt, että onko tuo vilkkaus normaalia. Lapsi ei ole esikoinen.
Joten jos joskus diagnoosi tulee, ei tule puskista.
Ajatelkaa mikä määrä tietämättömyyttä maailmassa oli vielä 15 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tullut, tiesin jo vuosia ennenkuin diagnoosi tuli.
Eihän nämä Nepsy -jutut välttämättä ole suoraan periytyviä juttuja vaan voivat esiintyä kauempanakin suvussa. Esim. meillä toiswn vanhemman sisarus on kuin lapsemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä nepsyvanhemmat, miten jaksavat haastavan lapsen kanssa kun omakin selviytyminen on niin ja näin. Olisi hyvä jos perhesuunnittelu olisi yleisempää.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nämä Nepsy -jutut välttämättä ole suoraan periytyviä juttuja vaan voivat esiintyä kauempanakin suvussa. Esim. meillä toiswn vanhemman sisarus on kuin lapsemme.
Kyllä ne aika suoraan periytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tullut, kun saa jatkuvasti taistella että muutkin ymmärtää kuinka periytyvää tää adhd on..
Ehkä olisi pitänyt tajuta olla lisääntymättä. Mutta en tajunnut. Lapsellisesti kuvittelin että lapsella olisi samanlaiset lähtökohdat kuin muillakin, kunhan vain rakkautta riittää.
Miten naiivi olinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaikesta pitää vääntää jokin lyhenne? Sanokaa vain reilusti epilepsia.
Vierailija kirjoitti:
Entä nepsyvanhemmat, miten jaksavat haastavan lapsen kanssa kun omakin selviytyminen on niin ja näin. Olisi hyvä jos perhesuunnittelu olisi yleisempää.
Vasta oman nepsylapsen myöhä aloin tuntemaan empatiaa omia vanhempiani kohtaan. Pidin heitä nimittäin ongelmieni ytimenä, vaikka taisin kyllä olla itse yksi perkele.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikesta pitää vääntää jokin lyhenne? Sanokaa vain reilusti epilepsia.
Tai i d i o o t t i
Mun vanhemmille tuli todellakin puskista, mulle ei. Olen ADHD, ja lääkäri. Vitsikkäästi ehdin rämpiä lääkiksen läpi ennen kuin sain diagnoosin. Diagnoosi oli vaikea paikka äidille, vaikka olin koko lapsuuteni unohtanut tehdä läksyt, unohtanut avaimet, mulla oli ystäviä, olin noin 9 oppilas. Opin kyllä jutut tosi nopeasti, jos vain pystyin keskittymään edes hetken. ADHD:ssa mua vaivasi eniten kyllä ihan uskomaton väsymys, en ikinä ymmärtänyt miten joku jaksaa koulun jälkeen lähteä harrastuksiin, itse olin ihan kuollut... Olen onnellinen lääkkeistäni, meni noin vuosi saada lääkkeet kohdilleen. Elämä tosi paljon helpompaa.
Kyllä se diagnoosi neurologilta tulee, ei puskasta.
No tavallaan tuli. En tiennyt olevani itse nepsy
Ei tullut puskista, mutta lapsi saikin diagnoosin vasta täysi-ikäisenä. Tuntui psykologin vastaanotolla kuin olisin itsestäni puhunut, vaikka kerroin lapseni lapsuudesta.