Kerron nyt mielipiteeni kasvatuksestani ja mihin se on johtanut
Jätän henkilökohtaisimmat osiot pois.
Minulla on sisarus, mutta en voi puhua hänen puolestaan.
Isä poltti tupakkaa koko lapsuuteni ja teini-ikäni ja jätti tupakkaa lojumaan ihan näkösälleni. ➡️ Olen maistanut tupakkaa muutamia kertoja. Ikinä en ole alkanut polttamaan.
Kotona ei suosittu epäterveellisyyttä, muttei myöskään kielletty kaikkea. Limua ja karkkia ostettiin viikonloppuna. Muuten sai ihan itse hakea kaupasta, jos jotain halusi. ➡️ En ole koskaan addiktoitunut limuihin mitenkään vakavasti. Joskus on kausia, kun himottaa enemmän, mutta koskaan en ole juonut kuin hullu.
Herkkujakaan en syö kuin sekopää. Suunnittelen aina, että pidän jonkun aivan hullun herkuttelupäivän, menen kauppaan ja tulen kotiin jäätelöpurkin/suklaalevyn/mutakakun kanssa. Eli herkuttelukaan ei mene määrällisesti ikinä överiksi.
Pelasimme joskus kesäisin mökin lähikaupassa hedelmäpeliä muutaman kierroksen isän kanssa. Silloin taisi olla sallittua pelata vanhempien kanssa. ➡️ En ole peliriippuvainen. Kerran hurahdin pelaamaan veikkauksen pelejä netissä jollain kolmella kympillä. MUTTA minulla oli siihen varaa eikä laskuja jäänyt rästiin pelaamisen takia.
Nykyään välillä tulee sellainen pieni hinku, mutta harvoinpa loppujen lopuksi pelailen.
Kommentit (4)
Ok. Miksi tämän pitäisi kiinnostaa?
Herkuista saisi terveellisemmän version (hieman keventämällä), jostain syystä teollinen tuotanto tekee vain epäterveellisiä, myös tavallisesta ruuasta.
Et ole addiktoituvaa tyyppiä geneettisesti. Toisaalta hyvä suhde perheenjäsenten kanssa on luonut sinulle, ap, ns. terveen järjen ja suhteellisuuden tajun. Ilmeisesti kodissa on vallinnut myös normaalin rento suhtautuminen elämään, selkeät arvot, vaikka niistä ei jatkuvasti toitotettukaan, ja tasapaino ihmisten välillä.
Eli toisin sanoen minusta on kasvanut lähes täydellinen ihminen.