Mitä ajattelet ihmisistä, jotka suunnittelevat omia hautajaisiaan etukäteen?
Mitä musiikkia soitetaan, millaisia kukkia, tarjoilut jne. Miten tällainen voi kiinnostaa ketään?
Kommentit (20)
Minkä tahansa ikäinen kuolemansairas: ymmärrän hyvin
80+-vuotias: ymmärrän hyvin
70-80-vuotias: ymmärrän
60-70-vuotias: pessimisti, mutta ymmärrän
50-60-vuotias: vähän turhan aikaista
30-50-vuotias: onko sinulla kaikki ihan kunnossa?
20-30-vuotias: oletko harkinnut psykologin palveluita? Kuulostaa masennukselta.
0-20-vuotias: hoitoon, jos vaihe jatkuu pidempään
No aika hankala niitä jälkikäteen on suunnitella. Parempi ennakkoon.
Fiksusti tehty. Ei tarvitse jälkeen jääneiden pähkäillä, mitä tehdä ja ketä kutsua ja jos sanomista tulee, niin kuin monesti tulee, voi aina vedota vainajan toiveeseen, esimerkiksi jos ei ole halunnut joitakin ihmisiä kutsua tai haluaako tuhkauksen, hautapaikan, muistolaattaa, ilmoitusta lehteen...
Tutun isä suunnitteli valmiiksi ja puoliso sekä lapset olivat kiitollisia. Nyt tuttunikin on kirjallisesti tehnyt hautajaistoiveensa, vaikka ei ole vielä viittäkymppiä.
Vierailija kirjoitti:
Minkä tahansa ikäinen kuolemansairas: ymmärrän hyvin
80+-vuotias: ymmärrän hyvin
70-80-vuotias: ymmärrän
60-70-vuotias: pessimisti, mutta ymmärrän
50-60-vuotias: vähän turhan aikaista
30-50-vuotias: onko sinulla kaikki ihan kunnossa?
20-30-vuotias: oletko harkinnut psykologin palveluita? Kuulostaa masennukselta.
0-20-vuotias: hoitoon, jos vaihe jatkuu pidempään
Kuolema voi koittaa milloin tahansa. Lapsella hautajaisten suunnittelu on ehkä hieman huolestuttavaa, mutta muuten ihan jokaisen olisi hyvä miettiä, miten asioiden hoitaminen on muille mahdollisimman helppoa.
Suunnittelin jo 8 vuotiaana.
Aika tavalliset muuten, mutta unessa jonkun hattu putosi hautaan. Paljon värikkäitä kukkia. Kuulas sininen taivas, pari pumpulipilvee.
Enoni itki haudalla.
Vierailija kirjoitti:
No aika hankala niitä jälkikäteen on suunnitella. Parempi ennakkoon.
Ei sitä tarvitse enää tehdä jälkikäteenkään.
Olen 35. Minulla on hautaustoiveet kirjattuna paperille. Koneella on pohja, mitä voi helposti päivittää jos tarvitsee, ja tulostaa uuden version. Tämän lisäksi samassa kansiossa, tämä on lähiomaisten tiedossa, on edunvalvontasopimus, lista erilaisista sopimuksista ja salasanoista. Kaikki sellaiset, mitä tarvitaan asioideni hoitamiseen jos kuolen tai vaikka loukkaannun vakavasti. Mitä pahaa ennakoinnissa on?
Suurta viisautta, kyllä. Minut poltetaan, tuhkat vanhempani päälle hautaan, ei kuolinilmoitusta jne. On rauhallinen olo sen suhteen.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Oma äitini suunnitteli omat hautajaisensa ja teki testamentin ym ajoissa valmiiksi. Olihan se helppoa sitten meille läheisille surun keskellä kun oli kaikki valmiina eikä tarvinnut miettiä joka yksityiskohtaa. Eikä tarvinnut riidellä perinnöstäkään kun kaikki tiesivät jo etukäteen testamentinkin sisällön. Ainakin kaikki meni juuri niinkuin äitinä itse halusi.
Olen myös harkinnut oman tuhkauurnan tekemistä. Arkku voisi myös olla mielenkiintoinen rakentaa, mutta ei oikein ole tilaa varastoida sellaista.
9
Miten tuo suunnittelu vaatii sen, että jonkun toisen pitäisi olla kiinnostunut? Luultavasti suurin osa suunnittelee kaikessa hiljaisuudessa, eikä päivittäin ruokapöydän ääressä toisten kommentteja kaipaillen.
Muistan lapsena, kun olin 9 v ja mummini kertoi iloisesti vanhemmilleni kahvipöydässä, että hän suunnitellut hautajaisensa itse ja maksanutkin ne. Joten ei muuta kuin yhteys paikkaan, joka hautajaiset hoitaa ja paikalle kutsuttuna, kun aika on koittanut. Mummi oli huojentunut ja sanoi, että oli kivaa, kun pääsi itse järjestämään ja vaikuttamaan.
Siitä kului joitakin vuosia ja aika koitti. Oli mielenkiintoista mennä hautajaisiin, joita ei itse järjestetty ollenkaan. Muistan kun vanhempankini tätä miettivät, että tuosta vaan auto parkkiin ja kaikki on siellä valmista.
Olivat parhaat hautajaiset. Loistavia musiikkiesityksiä mummin elämän varrelta juontoineen, ruokaa ja jälkiruokaa, mummin itse laatima puhe (kiitti hautajaisvieraiden saapumisesta paikalle mm), jonka joku luki (en muista kuka) ja aivan tuntemattomiakin mummin ystäviä. Tutustuin muistotilaisuudessa mummiin uudella tavalla.
Minä olen lapsille ilmaissut toiveeni hautajaisteni suhteen. Minusta se on järkevää, kun kerran vielä olen täällä sanomassa mielipiteeni minua tavallaan koskevasta asiasta. Olen pyytänyt, että hautajaisia ei pidettäisi. Tuhkaus, tuhkat mäkeen ja se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Minkä tahansa ikäinen kuolemansairas: ymmärrän hyvin
80+-vuotias: ymmärrän hyvin
70-80-vuotias: ymmärrän
60-70-vuotias: pessimisti, mutta ymmärrän
50-60-vuotias: vähän turhan aikaista
30-50-vuotias: onko sinulla kaikki ihan kunnossa?
20-30-vuotias: oletko harkinnut psykologin palveluita? Kuulostaa masennukselta.
0-20-vuotias: hoitoon, jos vaihe jatkuu pidempään
Olen 45 v. Ei ole kaikki kunnossa. Mieheni kuoli muutama vuosi sitten. Suunnittelimme meidän molemoien hautajaiset samaan aikaan hänen sairastaessaan.
Sairastan vaikeasti, olen hilpan alle 50. Minulla on kirjattu ”viimeinen tahto”, jossa haluan ettei hautajaisia tule. Ei ketään tai mitään. Polttohautaus ja muistolehtoon laatta. En ole koskaan ymmärtänyt hautajaisia. Ihmisiä muistetaan heidän eläessään.
Oma kokemus hautajaisista on, että niissä pyritään oikein tarkoituksellisesti itkettämään läheisiä. En halua omalle kohdalleni sellaista. Enkä halua uskonnollisia hautajaisia, joten omaisille on hyvä olla valmiit suunnitelmat, joskaan en ole esittänyt ehdottomia vaatimuksia, vaan monissa suunnitelman kohdissa on pari erilaista vaihtoehtoa. Se, että nuo on kerran miettinyt, ei tarkoita että niitä pyörittelisi mielessä jatkuvasti.
"Mitä ajattelet ihmisistä, jotka suunnittelevat omia hautajaisiaan etukäteen?"
Nostan todella hattua korkealle, henkilö hoitaa hommansa loppuun saakka eikä vaivaa muita asioilla, jotka itse pystyy hoitamaan.
Parikin tapausta on tullut vastaan, toinen perhepiiristä ja toinen oli työkaveri.
-"Suunnittelu" ei tosin sisältänyt mitään kukkia ja tarjoiluita. Sen sijaan kaikki muut henkilökohtaiset asiat oli hoidettu sillä tulokulmalla, ettei itse jatkossa enää asiaa hoida, vaan jutut pitää pohjustaa toisille.