En varmaan ikinä oo ollu näin surullinen ennenkuin meidän lähi sukulainen kuoli
Se oli sairaus johon hän kuoli ja ikääkin oli yli 80v. Nyt vasta jälkikäteen ( jos noin 5kk) siitä voi sanoa noin, olen itkenyt lähes jokapäivä. Tuntuu ihan kamalalta nähdä kuinka omat vanhemmat ja hänen puoliso kärsii tästä surusta.
Tuntuu niin pahalta etten osaa auttaa. Välttelen kaikkia tilanteita joissa katsellaan hautajaiskuvia kun en vaan pysty. En ehkä ole toipunut yhtään mutta eikai vielä tarvikaan. Asun kotona kyllä ja olen tyytyväinen siihen.
En olisi uskonut että otan näin raskaasti tämän. Muut eivät itke toisten nähden enkä minäkään kun yksinäni sitten itken. Tulee samalla olo että menetän kaikki muutkin tärkeät ja rakkaat ihmiset. Olenkohan ihan sairas jo :(
Kommentit (2)
On jo luonnollista että noin iäkäs kuolee. Ei pitäisi noin koville ottaa.
Silloin kun hän kuoli en ottanut yhtään raskaasti asiaa koska en ymmärtänyt että se on totta.
Varmaan nyt puolivuotta myöhemmin alkaa tajuamaan millainen tilanne oli. Tuntuu kokoajan että teen vaan hirveän väärin kun en osaa tukea. Ja jättäydyn syrjemmälle kun en yhtään osaahallita sitä itkun määrää jos katsotaan kuvia tai jotain.