Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Milloin loppui yläluokan piirissa imettäjien käyttö?

Vierailija
17.04.2021 |

Kun siis vanhoina aikoinahan rikkaat naiset eivät halunneet vaarantaa muotojaan, joten lapsille hankittiin ulkopuolinen imettäjä. Nykyään tätä käytäntöä ei taida olla enää missään? Tietääkö kukaa, milloin esim. Euroopassa on viimeiset imettäjät palkattu?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
17.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö kukaan tiedä? Googlettamallakaan en löytänyt vastausta.

ap

Vierailija
2/5 |
17.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Imettäjien käyttö ei johtunut riipputissien pelosta, vaan siitä että yläluokan naisten haluttiin synnyttävän mahdollisimman usein, jotta (miespuolisen) perillisen saaminen varmistuisi. Saksankielisen wikipedian mukaan Sveitsin viimeiset imettäjät jäivät "eläkkeelle" 1950-luvulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
17.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Imettäjiä on vieläkin siellä, missä korviketta ja turvallista/tehokasa äidinmaidonjakelua ei ole saatavilla.

Imettäjän käyttämisnen ei tosin koskaan ollut kulttuurinen ihanne ”muotojen säilyttämiseksi”, vaan se oli pääasiassa aatelisnaisten poliittisen roolin aiheuttama pakko: aatelisnaisen roolii kuuluva työ vaati aina 1700-luvun lopulle asti matkustamista ja julkista elämää, joka teki rintaruokinnan käytännössä hankalaksi. Siksi lapsille palkattiin imettäjä, joka piti heidtä huolta kotona. Alaluokissa naisten oli samoin pako tehdä työtä kodin ulkopuolella pelloilla, leivontauuneilla, toreilla, jne, mutta heillä ei ollut varaa imettäjiin, joten lapsia ruokittiin esim lehmänarvista tehdyillä maitoastioilla, joista maito valui vauvan suuhun sarven terävään päähän tehdyn reiän ja räsyn kautta.

Rintaruokinnan merkitykseen siinä suhteessa, että vauvat säilyisivät paremmin hengissä (etenkin alaluokissa) alettiin kiinnittää propagandahuomiota 1700-luvun puolimaissa, mutta ei ihmisillä silti ollut siihen varaa usein vielä vuosisataan. Töitä oli pakko tehdä, muuten ei syö äidit eikä lapset.

Vierailija
4/5 |
17.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Imettäjiä on vieläkin siellä, missä korviketta ja turvallista/tehokasa äidinmaidonjakelua ei ole saatavilla.

Imettäjän käyttämisnen ei tosin koskaan ollut kulttuurinen ihanne ”muotojen säilyttämiseksi”, vaan se oli pääasiassa aatelisnaisten poliittisen roolin aiheuttama pakko: aatelisnaisen roolii kuuluva työ vaati aina 1700-luvun lopulle asti matkustamista ja julkista elämää, joka teki rintaruokinnan käytännössä hankalaksi. Siksi lapsille palkattiin imettäjä, joka piti heidtä huolta kotona. Alaluokissa naisten oli samoin pako tehdä työtä kodin ulkopuolella pelloilla, leivontauuneilla, toreilla, jne, mutta heillä ei ollut varaa imettäjiin, joten lapsia ruokittiin esim lehmänarvista tehdyillä maitoastioilla, joista maito valui vauvan suuhun sarven terävään päähän tehdyn reiän ja räsyn kautta.

Rintaruokinnan merkitykseen siinä suhteessa, että vauvat säilyisivät paremmin hengissä (etenkin alaluokissa) alettiin kiinnittää propagandahuomiota 1700-luvun puolimaissa, mutta ei ihmisillä silti ollut siihen varaa usein vielä vuosisataan. Töitä oli pakko tehdä, muuten ei syö äidit eikä lapset.

Neuvolasta voisi hyvin antaa tätä historiaa ja lisäksi terveystietoa raskaana oleville naisille. Korvike ei todellakaan ole kuin pakollinen väline, ei sitä pitäisi suosia trendin lailla miten helppoa lapsia on ruokkia.

Vierailija
5/5 |
17.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Imettäjiä on vieläkin siellä, missä korviketta ja turvallista/tehokasa äidinmaidonjakelua ei ole saatavilla.

Imettäjän käyttämisnen ei tosin koskaan ollut kulttuurinen ihanne ”muotojen säilyttämiseksi”, vaan se oli pääasiassa aatelisnaisten poliittisen roolin aiheuttama pakko: aatelisnaisen roolii kuuluva työ vaati aina 1700-luvun lopulle asti matkustamista ja julkista elämää, joka teki rintaruokinnan käytännössä hankalaksi. Siksi lapsille palkattiin imettäjä, joka piti heidtä huolta kotona. Alaluokissa naisten oli samoin pako tehdä työtä kodin ulkopuolella pelloilla, leivontauuneilla, toreilla, jne, mutta heillä ei ollut varaa imettäjiin, joten lapsia ruokittiin esim lehmänarvista tehdyillä maitoastioilla, joista maito valui vauvan suuhun sarven terävään päähän tehdyn reiän ja räsyn kautta.

Rintaruokinnan merkitykseen siinä suhteessa, että vauvat säilyisivät paremmin hengissä (etenkin alaluokissa) alettiin kiinnittää propagandahuomiota 1700-luvun puolimaissa, mutta ei ihmisillä silti ollut siihen varaa usein vielä vuosisataan. Töitä oli pakko tehdä, muuten ei syö äidit eikä lapset.

Neuvolasta voisi hyvin antaa tätä historiaa ja lisäksi terveystietoa raskaana oleville naisille. Korvike ei todellakaan ole kuin pakollinen väline, ei sitä pitäisi suosia trendin lailla miten helppoa lapsia on ruokkia.

nojaa. Itse asiassa ei ole mitään moraalista syytä painottaa toista tai toista vauvan ruokintatapaa. Nykyaikaiset korvikkeet ja puhtaat pullot ovat ihan eri asia kuin historian lehmänmaito lehmänsarvesta ja rätistä.  Korvikeruokinta on ihan ok, ja jos kus se voi olla parempi kuin hankala ja vaikea ja vauvan ja äidin suhdetta haittaava jumittuminen epäonnistuneeseen imetykseen

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä kahdeksan