APUA! onko äidillä oikeus viedä myös toinen lapsi?
Eli meillä exän kanssa kaksi alle kouluikäistä lasta. Heidän syntymien välissä olemme olleet erossa n. puoli vuotta ja silloin vanhemmasta lapsesta on tehty sopimus, että asuu äitinsä kanssa ja on minun luonani joka toinen viikonloppu. Sitten palasimmekin yhteen, syntyi toinen lapsi jne. ja sitten erosimme 1,5 vuotta sitten. Tämän 1,5 vuotta molemmat lapset ovat asuneet minun ja exänsä luona vuoroviikoin ILMAN MITÄÄN KIRJALLISTA SOPIMUSTA. Nyt exä sanoo, että en saakaan enää pitää heitä kuin joka toinen viikonloppu. (oikeuteen ollaan menossa) Lapset siis tulevat tavalliseen tapaan huomenna, perjantaina ja valitettavastihan se on niin, että exä saa tämän vanhemman lapsen jo sunnuntaina hakea, mutta miten on nuoremman laita? Onko hänellä oikeus hakea hänetkin?
Kommentit (15)
ole. Jos haluat muuttaa käytäntöjä, sitä varmasti voi myös käsitellä vanhemman lapsen kohdalla uudestaan.
ole. Jos haluat muuttaa käytäntöjä, sitä varmasti voi myös käsitellä vanhemman lapsen kohdalla uudestaan.
mutta kun ei se niin äkkiä tapahdu, kun exä ei halua olla missään tekemisissä eikä sopia mitään. Mietin vain tätä ihan tulevaa viikonloppua, eli onko exällä joku oikeius hakea myös pienempi jo sunnuntaina? vai voinko olla antamatta?
ap
Ne sovitaan aina erikseen. Tosi vaikea tilanne. Sinuna en alkaisi tappelemaan asiasta vaan odota oikeuden päätöstä. Ota selvää mistä moinen päätös ja neuvotekaa asiasta.
AINA erotilanteessa kannattaa tehdä sopimus tapaamisista kirjallisena. Yllättävän moni sitä ei tee vaan sovitaan niitä näitä. Sitten kun mieli muuttuu ja puolisot vaihtuu niin ollaan hätä kädessä.
Meillä asia on kirjallisena laitettu niin että sovitaan erikseen eli isän työrytmien takia meillä ei voi olla säännöllisiä tapaamisia. Sosiaalitoimessa tästäkin tehtiin paperi. Suullisesti sovitut on aina huono juttu ja silloin pitäisi olla todistajia paikalla.
Ne sovitaan aina erikseen. Tosi vaikea tilanne. Sinuna en alkaisi tappelemaan asiasta vaan odota oikeuden päätöstä. Ota selvää mistä moinen päätös ja neuvotekaa asiasta. AINA erotilanteessa kannattaa tehdä sopimus tapaamisista kirjallisena. Yllättävän moni sitä ei tee vaan sovitaan niitä näitä. Sitten kun mieli muuttuu ja puolisot vaihtuu niin ollaan hätä kädessä. Meillä asia on kirjallisena laitettu niin että sovitaan erikseen eli isän työrytmien takia meillä ei voi olla säännöllisiä tapaamisia. Sosiaalitoimessa tästäkin tehtiin paperi. Suullisesti sovitut on aina huono juttu ja silloin pitäisi olla todistajia paikalla.
eivätkö molemmat ole tasavertaisia vanhempia, kun on yhteishuoltajuus? ja meidän tilanteessa molemmat hoitaneet lapsia myös eron jälkeen yhtä paljon.
ap
Yhtäsuuret oikeudet kummallakin, jos lasten asumispaikkaa ei ole sovittu aikaisemmin.
Kumpi on lasten ensisijainen koti vai ovatko lapset 50/50 vanhemmilla?
Jos lapset ovat sinun luonasi vain viikonlopun on silloin äidin koti ensisijainen koti.
Vaikea tilanne.
Yhteishuoltajuus ei määritä tapaamisoikeutta.
Esim, minulla on yksinhuoltajuus kun isä on luopunut oikeudestaan. Hänellä on silti paperille sovittu tapaamisoikeus vaikka hänellä ei ole huoltajuutta.
Ota yhteyttä sosiaalitoimeen siellä tiedetään kuinka menetellä ja kaiva eropaperit esiin ja tarkista missä ruuduissa on rasti ja mitä on kirjallisesti sovittu. Suulliset sopimukset on ihan ilmaa!
että lapset ovat olleet teillä vuoroviikoin? Sähköpostiviestejä, tekstareita tai jotain. Toki virallinen sopimus on se, jota on kiistatilanteissa noudatettava, mutta voisit todisteiden avulla vedota siihen, että olette sopineet toisin ja se sopimus on vakiintunut.
En suosittele lasten erottamista eli sitä, että pitäisit pienemmän ensi viikon itselläsi, mutta palauttaisit isomman sunnuntaina virallisen sopimuksen mukaisesti. Se ei ole lapsen edun mukaista. Periaatteessa exälläsi on kuitenkin oikeus hakea vain isompi lapsi, koska pienemmästä ei ole virallista sopimusta.
Opetus eroamassa oleville/eronneille: kaikki sopimukset kannattaa tehdä kirjallisena!
ole. Jos haluat muuttaa käytäntöjä, sitä varmasti voi myös käsitellä vanhemman lapsen kohdalla uudestaan.
mutta kun ei se niin äkkiä tapahdu, kun exä ei halua olla missään tekemisissä eikä sopia mitään. Mietin vain tätä ihan tulevaa viikonloppua, eli onko exällä joku oikeius hakea myös pienempi jo sunnuntaina? vai voinko olla antamatta? ap
MUTTA sinuna en alkaisi nyt tapella, koska lapset kyllä huomaavat ja ihmettelevät, jos toinen haetaan ja toista et anna - ja kirjoittamasi mukaan tappeluhan siitä syntyy.
Mielestäni tekisit fiksusti, jos nyt ilmoitat exällesi mielipiteesi asiasta, mutta et ala tapella, vaan jos hän pysyy kannassaan, niin annat kummatkin lapset hänelle. Jatkossa (oikeudessa ja sos.viranomaisille) näytät sillä että sinusta ainakin on käyttäytymään aikuisen fiksun huoltajan lailla.
Huoltajuudella ja tapaamisoikeudella ei ole mitään tekemistä keskenään. Ne ovat kaksi eri asiaa. Esimerkiksi vaikka olisi yksinhuoltajuus, niin lapsi voi tavata kumpaakin vanhempaansa vaikka 50/50. Ja vaikka olisi yhteishuoltajuus, niin toinen vanhempi ei välttämättä tapaa lasta juuri koskaan.
eivätkö molemmat ole tasavertaisia vanhempia, kun on yhteishuoltajuus? ja meidän tilanteessa molemmat hoitaneet lapsia myös eron jälkeen yhtä paljon. ap
En nyt läde kaikkia yksityiskohtia ruotimaan, mutta suurinpiirtein näin:
1) Lähivanhempi suostui antamaan lapset etävanhemmalle ns. pidennetyt viikonloput, eli to-ma. MUTTA ei jostain syystä tekemään asiasta papereita (jotta voisi sitten jatkossa taas tarvittaessa pompottaa etävanhempaa oman pään mukaan)
2) Etävanhempi otti yhteyttä lastenvalvojalle ja kysyi mitä jatkossa jos lähi vaikka vuoden päästä omalla päätöksellä vaatiikin takaisin pe-su systeemiin.
Vastaus: Aikaisemmalla käytännöllä on merkitystä, vaikka papereita ei olisikaan tehty. Ilmeisesti siis siinä tilanteessa jos asia menisi oikeuteen?
Tässä tapauksessa tilanne on pysynyt samana, joten en tiedä miten tositilanteessa olisi käynyt.
MUTTA sinuna en alkaisi nyt tapella, koska lapset kyllä huomaavat ja ihmettelevät, jos toinen haetaan ja toista et anna - ja kirjoittamasi mukaan tappeluhan siitä syntyy. Mielestäni tekisit fiksusti, jos nyt ilmoitat exällesi mielipiteesi asiasta, mutta et ala tapella, vaan jos hän pysyy kannassaan, niin annat kummatkin lapset hänelle. Jatkossa (oikeudessa ja sos.viranomaisille) näytät sillä että sinusta ainakin on käyttäytymään aikuisen fiksun huoltajan lailla.
niin eikös sitten oikeudessa sanota, että lapset ovat tottuneet asumaan äidillään, niinpä jatkavat siellä?
ap
että lapset ovat olleet teillä vuoroviikoin? Sähköpostiviestejä, tekstareita tai jotain. Toki virallinen sopimus on se, jota on kiistatilanteissa noudatettava, mutta voisit todisteiden avulla vedota siihen, että olette sopineet toisin ja se sopimus on vakiintunut. En suosittele lasten erottamista eli sitä, että pitäisit pienemmän ensi viikon itselläsi, mutta palauttaisit isomman sunnuntaina virallisen sopimuksen mukaisesti. Se ei ole lapsen edun mukaista. Periaatteessa exälläsi on kuitenkin oikeus hakea vain isompi lapsi, koska pienemmästä ei ole virallista sopimusta. Opetus eroamassa oleville/eronneille: kaikki sopimukset kannattaa tehdä kirjallisena!
ole. Jos haluat muuttaa käytäntöjä, sitä varmasti voi myös käsitellä vanhemman lapsen kohdalla uudestaan.
mutta kun ei se niin äkkiä tapahdu, kun exä ei halua olla missään tekemisissä eikä sopia mitään. Mietin vain tätä ihan tulevaa viikonloppua, eli onko exällä joku oikeius hakea myös pienempi jo sunnuntaina? vai voinko olla antamatta? ap
lapset ovat olleet esimerkiksi päiväkodissa melkein koko tämän ajan, ja siellä kyllä tiedetään tasan tarkkaan, että lapset ovat asuneet viikko-viikko.
ap
ne teidän täytyy sopia äidin kanssa tai sit sen käräjäoikeuden/lastenvalvojan kanssa tai kuka niistä nyt päättääkin.
sen vaan halusin sanoa, että en lähtisi lasten edessä exän kanssa tappelemaan siitä kuka jää ja kuka lähtee exän tullessa lapsia hakemaan. aika ikävä tilanne lapsille sellaista katsella, ne on aikuisten selvitettävä sellaisissa tilanteissa missä lapset eivät ole paikalla.
lapsille varmasti olisi myös mukavaa tulla ja mennä yhtämatkaa, he saavat näin toisistaan vähän turvaakin kun voivat olla yhdessä eikä erotettuina. huoltajuuskiistojen välissä ei ole kiva paikka nimittäin olla.
että anna vaan lasten lähteä yhtäaikaa, sen sijaan jos kerran oikeuteen olette menossa, niin koita siellä saada itsellesi enemmän hoitoaikaa vanhemman lapsen kanssa myös.
viimeisenä, ole hyvä vanhempi lapsille. tärkeintä on että lapsilla on hyvä olla, kenen luona se sitten onkaan.
että meillä on yhteishuoltajuus molemmista lapsista.
ap