Ydinsotaelokuva traumatisoi kokonaisen nuorisosukupolven Amerikassa
Kommentit (33)
Mikä tuo leffa oli suomennettuna? Tuona vuonnahan ilmestyi myös Sotaleikit, War Games?
Ai Steve Guttenberger tässä. Eikös se seuraavana vuonna tehnyt Poliisiopiston?!
Ai tämä on alun perin tehty suoraan televisioon. Ilmankos on vähän tuntemattomampi. Jason Robards myös mukana.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuo leffa oli suomennettuna? Tuona vuonnahan ilmestyi myös Sotaleikit, War Games?
Taisi olla Seuraava Päivä. Löytyi joistain videovuokraamoista.
War Games oli kepeämpi, lapsille sopiva leffa. Hyvä leffa kyllä ja se alkukohtaus ohjussiilossa on tosi jännä.
Briteillä oli oma ydintuhoelokuvansa myös, tai itseasiassa kaksikin. War Game 60-luvulla ja Threads 80-luvulla. Olivat sävyltään huomattavasti synkempiä kuin The Day After.
Vierailija kirjoitti:
Ai Steve Guttenberger tässä. Eikös se seuraavana vuonna tehnyt Poliisiopiston?!
Poliisiopistot traumatisoi ihmisiä vielä nykyäänkin.
Muistan kuinka isä piiskan uhalla kielsi katsomasta tätä - huoneessani oli sellainen mustavalkoinen "matkatelkkari".
Hänen mielestään kun leffa oli vähän liiankin ajankohtainen kun tuohon aikaan nappia hiveltiin toiseksi eniten sitten Kuuban kriisin.
"Viimeisellä rannalla" oli 1. ydintuholeffa, todella lohduton sellainen.
Siitä tehtiin 2000-luvulla TV-sarjaversio.
Näin leffan pikkupoikana samalla kun uutiset tuuttasivat neutronipommia ja kilpavarustelua.
Olin koko lapsuuteni kauhuissani asiasta.
Paljonkos tuosta noiden aikojen ydinvoimapelottelusta oli sitä n-liiton propagandaa jolla saatiin hölmöt "rauhan"liikkeen kannattajiksi ja vastustamaan amerikan pahoja euro-ohjuksia. Samalla tietty neuvostoliiton omat ohjuspatteristot sai olla ihan rauhassa.
En siis tarkoita noita elokuvia pelkästään vaikka nuokin oli tietty osana sitä propagandaa vaikkei siihen tarkoitukseen olleetkaan kuvattu.
Vierailija kirjoitti:
Paljonkos tuosta noiden aikojen ydinvoimapelottelusta oli sitä n-liiton propagandaa jolla saatiin hölmöt "rauhan"liikkeen kannattajiksi ja vastustamaan amerikan pahoja euro-ohjuksia. Samalla tietty neuvostoliiton omat ohjuspatteristot sai olla ihan rauhassa.
En siis tarkoita noita elokuvia pelkästään vaikka nuokin oli tietty osana sitä propagandaa vaikkei siihen tarkoitukseen olleetkaan kuvattu.
Vasemmistopiireissä ainakin korostettiin, että lapset on tehtävä tietoisiksi maailman ongelmista, kuten pahantahtoisesta U.S.A:sta ja sotaa lietsovista kapitalisteista.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka isä piiskan uhalla kielsi katsomasta tätä - huoneessani oli sellainen mustavalkoinen "matkatelkkari".
Hänen mielestään kun leffa oli vähän liiankin ajankohtainen kun tuohon aikaan nappia hiveltiin toiseksi eniten sitten Kuuban kriisin.
Tuo on totta. Marraskuussa 1983 oli jälkikäteen saadun tiedon mukaan erittäin lähellä ettei alkanut paukkua. Neuvostoliiton ilmapuolustus sai hälytyksen laukaistuista ydinohjuksista ja taas yksi mies sai miettiä ja päättää onko hälytys väärä vai oikea.
"Ei neutronipommia, vaan aseistariisunta!"
Amerikkalaisia ydinaseita vastustavien rauhanaktivistien rytmikäs iskulause syöpyi mieleeni.
Vasta aikuisena pääsin yli traumastani.
En ikinä ole katsonut msinittuja "Day after" ja "Sotaleikit" kuvia. Aikoinaan ne olivat liian kauhistuttavia.
Myöhemmin koin erittäin terapeuttiseksi Perer Kuranin "Atomipommielokuvan".
Erityisesti loppuun editoitu pätkä kiinalaisesta propagandakuvasta ydinsotaa käyvästä rarsuväestä on upean apokalyptinen.
Assburger kirjoitti:
"Ei neutronipommia, vaan aseistariisunta!"
Amerikkalaisia ydinaseita vastustavien rauhanaktivistien rytmikäs iskulause syöpyi mieleeni.
Vasta aikuisena pääsin yli traumastani.
En ikinä ole katsonut msinittuja "Day after" ja "Sotaleikit" kuvia. Aikoinaan ne olivat liian kauhistuttavia.
Myöhemmin koin erittäin terapeuttiseksi Perer Kuranin "Atomipommielokuvan".
Erityisesti loppuun editoitu pätkä kiinalaisesta propagandakuvasta ydinsotaa käyvästä rarsuväestä on upean apokalyptinen.
Äänet yhdelletoista ja nauttikaa:
Höpsis. Suomessakin näkyi pahempaa. Muistan olleen pelottavia, mutta ei niistä traumatisoitunut. Olen joskus etsinyt elokuvan/sarjan nimeä mutta en onnistunut löytämään. Se oli dokumenttihenkinen ja siinä näytettiin kuikna ihmisestä jäi vain märkä läiskä katuun, kerrottiin ydinsuojista yms. Jos jotain elokuva pelottaa niin paljon että se voi traumatisoida niin paras olla katsomatta.
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Suomessakin näkyi pahempaa. Muistan olleen pelottavia, mutta ei niistä traumatisoitunut. Olen joskus etsinyt elokuvan/sarjan nimeä mutta en onnistunut löytämään. Se oli dokumenttihenkinen ja siinä näytettiin kuikna ihmisestä jäi vain märkä läiskä katuun, kerrottiin ydinsuojista yms. Jos jotain elokuva pelottaa niin paljon että se voi traumatisoida niin paras olla katsomatta.
Riippuu siitä, minkä ikäisenä asialle altistui ja kokiko uhkan välittömäksi.
Sinun kokemuksesiko on totuus asiasta?
Olisiko "Nuclear Nightclub" ollut se tarkoittamasi kuva?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Suomessakin näkyi pahempaa. Muistan olleen pelottavia, mutta ei niistä traumatisoitunut. Olen joskus etsinyt elokuvan/sarjan nimeä mutta en onnistunut löytämään. Se oli dokumenttihenkinen ja siinä näytettiin kuikna ihmisestä jäi vain märkä läiskä katuun, kerrottiin ydinsuojista yms. Jos jotain elokuva pelottaa niin paljon että se voi traumatisoida niin paras olla katsomatta.
Riippuu siitä, minkä ikäisenä asialle altistui ja kokiko uhkan välittömäksi.
Sinun kokemuksesiko on totuus asiasta?
Olisiko "Nuclear Nightclub" ollut se tarkoittamasi kuva?
Arvelisin olleeni n. 8 vuotta. Kyllä se osatotuus ainakin on.
"Nuclear Nightclub"
Ei. Tuolla tulee vain jotain wigwamia.
Vielä on mainitsematta brittiläinen When the Wind Blows -animaatio. 80-luvulta sekin. Mm. David Bowie ja Roger Waters tekivät siihen musiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Suomessakin näkyi pahempaa. Muistan olleen pelottavia, mutta ei niistä traumatisoitunut. Olen joskus etsinyt elokuvan/sarjan nimeä mutta en onnistunut löytämään. Se oli dokumenttihenkinen ja siinä näytettiin kuikna ihmisestä jäi vain märkä läiskä katuun, kerrottiin ydinsuojista yms. Jos jotain elokuva pelottaa niin paljon että se voi traumatisoida niin paras olla katsomatta.
Riippuu siitä, minkä ikäisenä asialle altistui ja kokiko uhkan välittömäksi.
Sinun kokemuksesiko on totuus asiasta?
Olisiko "Nuclear Nightclub" ollut se tarkoittamasi kuva?
Arvelisin olleeni n. 8 vuotta. Kyllä se osatotuus ainakin on.
"Nuclear Nightclub"
Ei. Tuolla tulee vain jotain wigwamia.
Saattaisi olla tuo brittien The War Game vuodelta 1965. Mustavalkoinen ja dokumentaarinen, pidettiin aikanaan liian rajuna.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpsis. Suomessakin näkyi pahempaa. Muistan olleen pelottavia, mutta ei niistä traumatisoitunut. Olen joskus etsinyt elokuvan/sarjan nimeä mutta en onnistunut löytämään. Se oli dokumenttihenkinen ja siinä näytettiin kuikna ihmisestä jäi vain märkä läiskä katuun, kerrottiin ydinsuojista yms. Jos jotain elokuva pelottaa niin paljon että se voi traumatisoida niin paras olla katsomatta.
Riippuu siitä, minkä ikäisenä asialle altistui ja kokiko uhkan välittömäksi.
Sinun kokemuksesiko on totuus asiasta?
Olisiko "Nuclear Nightclub" ollut se tarkoittamasi kuva?
Arvelisin olleeni n. 8 vuotta. Kyllä se osatotuus ainakin on.
"Nuclear Nightclub"
Ei. Tuolla tulee vain jotain wigwamia.
Tuon niminen oli yksi elokuva, joka koostui jenkkien ydinkoefilmeistä, siviilipuolustuksen valistusfilmeistä, yms. materiaalista.
Tämä elokuva traumatisoi jopa Reaganin. Kun liki samaan aikaan lännen tiedustelulle selvisi kaksoisagentti Oleg Gordijevskin antamien tietojen perusteella, kuinka paljon Neuvostoliitossa pelättiin Naton ydinhyökkäystä, päättivät Reagan ja Thatcher alkaa parantaa suhteita Neuvostoliittoon.
Milko Davis
2 viikkoa sitten
I remember seeing the xray blasts that would eluminate skeletons of people in the blast..I was 16..I couldn't sleep for days and when I did id dream about those screeching people