Roope ja alkoholismi

Heti alakpeukku. Roope vissiin ite linjoilla.

Yrittää vaan saada säälipisteitä ja vierittää tekonsa alkoholin syyksi. Nolo tyyppi, luovuttais jo ja menis oikeisiin töihin.

Aika vähän näköjään herättää Roope keskustelua, mikä on oikeastaan hyvä. Toivottavasti tyyppi unohdetaan, eikä enää tarttis lukea sen avautumisia ja uhriutumista. Ei se edes ole mitenkään lahjakas.

Vierailija kirjoitti:

Mikä rooperaivo sinulla oikein on?

Raivo on aika voimakas sana, mutta seksuaalirikoksesta tuomittu on kakkosluokkaa ellei alempaa kastia. Miksi näitä pitää paapoa julkisuudessa?

Eikös äitinsäkin ole alkoholisti? Geeneissähän tuo menee.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä(kään). Roope on tehnyt varmasti virheitä, kuka meistä ei ole?

Täällä ja muuallakin somessa lytätään milloin ketäkin. Osaa ihan randomisti, kun ei naama, puhetyyli tms. miellytä.

Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin onko pakko sanoa mitään? Tuleeko jonkun haukkumisesta hyvä olo?

Oma ajatus on, että jokainen elää omaa elämäänsä ja tekee omat virheensä.

Ei se, että on julkisuuden henkilö tarkoita sitä, että kaikki paska on tervetullutta (tai edes oikeutettua) ja sitä odotetaan lisää.

Kirjoittelitteko ennen nettimaailmaa yleisön osastolle Samuli E kännitouhuista? Armi Aavikon rattijuopumuksista? Pate Mustajärven juopottelusta jne.

Itehän se avautuu omista asioistaan julkisuudessa. Silloin on oikeus asiaa kommentoida. Jos ois pysynyt ihan hiljaa vaikka muutaman vuoden, jotkut lampaat sen ois unohtanut. Nyt ite taas tunkee julkisuuteen omilla asioillaan ja silloin aiheesta voidaan myös julkisesti keskustella. Ja hyvä vaan, että teot ei heti unohdu. Ehkä joku ottaa opiksi, ettei naisia käytetä hyväksi.

Itelläkin tuli kieltämättä mieleen, et alkoholismi on tässä nyt vaan tekosyy kaikelle. Alkoholismi kun on sairaus ja voi herättää sympatiaa, sen varjolla voi sitten saada asioita mahdollisesti anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä toivoisin, että jokainen alkoholisti avautuisi ongelmastaan ja hankkisi hoitoa.

Kyllä, jokaisen alkoholistin toivoisi ymmärtävän tilansa ja hakevan apua. Ehkä joku tästä avautumisesta saa kimmokkeen hakea apua ja se on aina hyvä juttu. Mutta nyt tämä avautuminen vaikuttaa aika laskelmoidulta. "Viina vei ja minä en ole vastuussa tekemistäni." Olisi oottanu vähän aikaa ennen kuin tulee julki asian kanssa. Ei tulisi mieleen, että pr-porukka epätoivoisesti keksii kehän kiillotusta ja samalla toivoo, että.ihmiset unohtaa mikä tyyppi tuo oikeasti on.

No joo sitä en ymmärrä miksi Roope tuomitsee ja jättää äitinsä omilleen jos on itse seksuaalirikollinen ja alkoholisti? Eikö hän tällöin ole pahempi kuin äitinsä?

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä(kään). Roope on tehnyt varmasti virheitä, kuka meistä ei ole?

Täällä ja muuallakin somessa lytätään milloin ketäkin. Osaa ihan randomisti, kun ei naama, puhetyyli tms. miellytä.

Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin onko pakko sanoa mitään? Tuleeko jonkun haukkumisesta hyvä olo?

Oma ajatus on, että jokainen elää omaa elämäänsä ja tekee omat virheensä.

Ei se, että on julkisuuden henkilö tarkoita sitä, että kaikki paska on tervetullutta (tai edes oikeutettua) ja sitä odotetaan lisää.

Kirjoittelitteko ennen nettimaailmaa yleisön osastolle Samuli E kännitouhuista? Armi Aavikon rattijuopumuksista? Pate Mustajärven juopottelusta jne.

Olet AV:lla. Täällä ei ole tapana puhua kenestäkään kauniiseen sävyyn.

Sekin, että oma äiti on ollut alkoholisti varmaan on jokaiselle lapselle aivan hirveä asia. Jossain vaiheessa vaan toivoisi, että ihminen ottaisi vastuuta omasta elämästä eikä aina syyttäisi lapsuutta. Roopella on ollut käsitykseni mukaan isä ja äitipuoli, jotka huolehtineet. Toista on perheessä, jossa lapsi on heitteillä ja elää alkoholisti vanhemman/vanhempien armoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä(kään). Roope on tehnyt varmasti virheitä, kuka meistä ei ole?

Täällä ja muuallakin somessa lytätään milloin ketäkin. Osaa ihan randomisti, kun ei naama, puhetyyli tms. miellytä.

Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin onko pakko sanoa mitään? Tuleeko jonkun haukkumisesta hyvä olo?

Oma ajatus on, että jokainen elää omaa elämäänsä ja tekee omat virheensä.

Ei se, että on julkisuuden henkilö tarkoita sitä, että kaikki paska on tervetullutta (tai edes oikeutettua) ja sitä odotetaan lisää.

Kirjoittelitteko ennen nettimaailmaa yleisön osastolle Samuli E kännitouhuista? Armi Aavikon rattijuopumuksista? Pate Mustajärven juopottelusta jne.

Itehän se avautuu omista asioistaan julkisuudessa. Silloin on oikeus asiaa kommentoida. Jos ois pysynyt ihan hiljaa vaikka muutaman vuoden, jotkut lampaat sen ois unohtanut. Nyt ite taas tunkee julkisuuteen omilla asioillaan ja silloin aiheesta voidaan myös julkisesti keskustella. Ja hyvä vaan, että teot ei heti unohdu. Ehkä joku ottaa opiksi, ettei naisia käytetä hyväksi.

Jos tuo Podcast käsittelee elämän käännekohtia, niin olisiko tuo kuitenkin ollut aikamoinen käännekohta hänen elämässään? Kommentointi on ok, mutta sitäkin on monenlaista.

Tuntuu, että nykyään ihmiset provosoituu kaikesta, ihan kaikesta. Koen olevani todella onnekas, kun mikään uutinen ei saa minua kirjoittamaan/kommentoimaan mihinkään uutiseen/avautumiseen negatiivisesti. En näe siitä mitään hyötyä vai onko oletus, että kun haukutaan ja ryöpytetään henkilöä X (en tarkoita yksin Roopea), niin hän sitten vaikka hautaa itsensä muutaman metrin maan alle ja jää sinne? Ketä se auttaa tai kenelle se sitten tuo hyvän mielen?

Se, että on kommentoitava kaikkeen ja kaiken aikaa negatiivisesti kertoo mielestäni joko omasta pahasta olosta tai sitten vaan halusta aiheuttaa pahaa oloa kommentoinnin kohteelle, jos vaikka se kohde sattuisi vauvapalstalla pyörimään.

Älkää kuunnelko sen podcastia. Jokainen kuuntelukerta tarkoittaa lisää rahaa Roopelle.

Vierailija kirjoitti:

Sekin, että oma äiti on ollut alkoholisti varmaan on jokaiselle lapselle aivan hirveä asia. Jossain vaiheessa vaan toivoisi, että ihminen ottaisi vastuuta omasta elämästä eikä aina syyttäisi lapsuutta. Roopella on ollut käsitykseni mukaan isä ja äitipuoli, jotka huolehtineet. Toista on perheessä, jossa lapsi on heitteillä ja elää alkoholisti vanhemman/vanhempien armoilla.

Voin kokemuksesta kertoa ettei se ole noin yksinkertaista, ne traumat jää vaikka kuinka niistä puhuisi. Itselläkin isä oli alkoholisti ja miettiihän noita asioita, ei päivittäin ehkä mutta painaahan nuo asiat vaikka muuten oma elämä olisi mallillaan

Alkoholin suurkuluttaja? Luultavasti

Törttöiillyt kännissä? Varmasti

Alkoholisti? Kts. Ensimmäinen. Tämäkin on hyvin subjektiivinen kokemus, joten jos hän kokee olevansa alkoholisti, niin sitten hän varmaan on. Oma mielipiteeni on, että ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikka alko silloin tällöin maistuukin. Olen toki vanhempi, mutta muista tuolla kolmenkympin paikkeilla, kun välillä sitä vaan kotonakin viikonloppusin kumpanakin päivänä otti keittoa. Huolestuin jossain vaiheessa asiasta ja nyt, vaikka en pulloon syljekään, niin nuo ajat ovat takana päin. Tässä vähän flirtaillaan vakavan sairauden kanssa, joten en oikein pidä. Jos hoitaisi asiaa omissa oloissan, eikä menisi telkkariin kertomaan, että "tuli juotua jätkien kanssa viinaa joskus liikaa", niin voisin ehkä ymmärtää. Ihan kuin olisi uutinen, että nuori bilettämässä kavereitten kanssa koittaa haalia paljon alkoa itselleen - Suomessa. Onko se fiksua käytöstä? Ei, mutta ei se ihmisestä vielä alkoholistia tee. 

Ilmankos herran suosituin biisi on Madafakin darra.

Voi Roope toope on alkoholisti, ja seuraavaksi varmaan nisti.

Ohjelma toimistot hänet ulos pisti, tai olla tämän elämän viimeinen risti.

Tämä keskustelu näyttää sen jonka jo tiesinkin.

Vieraat ihmiset tietävät ja osaavat elämäni ja asiani paremmin kuin minä itse.

Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu näyttää sen jonka jo tiesinkin.

Vieraat ihmiset tietävät ja osaavat elämäni ja asiani paremmin kuin minä itse.

Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

Joo ja naista kosketellaan tämän sitä haluamatta. Kyllä kyllä.

Suoraan narsistien oppikirjasta tämä temppu.