Tahtomattaan yksin

Referoisitko artikkelin, niin siitä olisi helpompi keskustella.

Täällä tyrehtyy keskustelut aina näihin Hesarin artikkeleihin kun mammoilla ei ole varaa maksaa tilausta.

Vierailija kirjoitti:

Täällä tyrehtyy keskustelut aina näihin Hesarin artikkeleihin kun mammoilla ei ole varaa maksaa tilausta.

Kyllä minulla on, mutta haluan nähdä, onko aloittajalla. Lupaan, että jos hän lainaa tänne jotain olennaista kohtaa siitä, niin minä lainaan jotain muuta.

t. Kommentoija 1

Vierailija kirjoitti:

Täällä tyrehtyy keskustelut aina näihin Hesarin artikkeleihin kun mammoilla ei ole varaa maksaa tilausta.

Minullekaan ei tule Hesaria, niin linkitykset ovat ihan turhia aiheen kiinnostavuudesta huolimatta. Eikö sitä voisi referoida?

Se, etten halua maksaa Hesarista on pääsääntöisesti lehden köyhäksi kuihtuneesta sisällöstä sekä demarivoittoisesta linjauksesta. Odotan kiinnostuksella noouseeko sieltä yksikään toimittaja ylitse muiden. Nyt on liian tasapaksua vaahtokarkkiuutisointia. Käsittääkseni päivälehtien suhteen kannattaa käyttää älyään ja kriittistä asennetta?

Olen täysin erilainen ja eri-tyyppinen nainen kuin kirjan kirjoittaja ja artikkelissa esiintynyt nainen (en ole myöskään artikkelissa kuvailtujen uranaisen tai kissanaisen- tyyppinen), mutta ikisinkku kyllä myöskin. Ja täytyy sanoa, että kyyneleet tuli silmiini, kun joku sanoitti ajatuksia tästä aiheesta. Kuinka kovin rakkaudettomuus voi sattua. Kelpaamattomuus ja häpeä. Aion ostaa ja lukea kirjan, vaikka pelkäänkin, että se saa mut ihan tolaltaan. 

Esioiskirjailija Mäkinen ei ole yksin. - Meitä on aika paljon enemmän ja vähemmän omasta tahdostaan sinkkuja, niin minäkin.  - Ja tälläkin palstalla kohtaa meidänkaltaisia verraten paljon.

Itselleni tämä palsta onkin tuonut, ainakin hieman vertaistukea mutta tuskin täältä kumppania löydän, vaan mistä löytäisin?  Aika näyttää tai on näyttämättä. Koska en yli 40 vuoden ikään mennessä ole ollut parisuhteessa, niin en ole edes aivan varma, mitä menettäisin jos eläisin loppuelämänikin vailla mahdollisuutta elää ja olla parisuhteessa.

.Näikin olen siis voinut elää. Ei tällainen "ikisinkkuus" aina mukavaa ole ollut mutta tuskin se on sitä parisuhteessakaan, - mutta silti aina välillä syyhyää ja kirveltää oikein kunnolla kun läheisyyden kaipaa puristaa rinnassa ja jyskyttää mielessä.-  Kun taas välillä ei tunne, eikä huomaa koko asiaa lainkaan.