Mitä korona-aika on opettanut sinulle?

Väsyttävänä. Töitä on hirveästi, kivoja juttuja vapaalla vähemmän kuin ennen.

Että jotkut fiksuiksi luulemani ihmiset ovatkin todellisuudessa itsekeskeisiä foliohattuja.

Sen miten uskomattoman tyhmiä osa suomalaisista on. Vielä vuodenkin jälkeen loksahtaa välillä suu auki hämmästyksestä. Luulin tätä kansaa paljon viisaammaksi. Erehdyin pahasti.

Että miten avuton hallitus meillä on.

Että koko yhteiskunnan pyöriminen perustuu periaatteessa järkyttävän kuluttamisen ja saastuttamisen ympärille. Sekin, että julkinen terveydenhuolto pelaa ja saamme opiskella ilmaiseksi.

- Olen ollut paljon pinnallisempi ennen koronaa.

- Nyt ajattelen asioista hieman eri tavalla.

-Vaihdoin työpaikkaa sen asiakasryhmän pariin, jossa oikeasti viihdyn.

- En jaksa oikein katsoa telkkaria, edes vapaapäivinä. Jotenkin haluaa keskittää aikansa eri asioihin, omaan perheeseen, viihtyvyyteen (ollaan rempattu taloamme)

- laadin tiukemman budjetin, vaikka aiempikin oli jo keskivertoihmiselle aika tiukka eli nyt säästän 70 % tuloista.

- Tarkastelen omia valintoja eri tavalla kuin ennen koronaa.

- Olen lisännyt liikuntaa ja laihtunut 9 kg viime vuodesta, työpaikan vaihdon jälkeen aloin kävelemään töihin. Syksyn-seuraavan kevään aikoihin teen päätöksen myynkö auton kokonaan pois, sillä periaatteessa käytän sitä nyt vain lasten harrastuksissa kuskaamiseen.

Elämä on täyteläistä koronasta huolimatta.

On silmiäavaava, tää ihmisten hysteria, pelko, kauhu, naurettava käytös ja elämän rajoittaminen on kyllä todella ällistyttävää. Onneksi ei koske minua lainkaan.

Sitä että miten vi.... vietävissä ihmiset on. Uskotaan täyttä valetta.

Petyin että Suomessa on noin paljon fliohattuja. Mielipide erjojen takia monet normi suhteet kärsii ja hajoaa. Itse tunnen puistatusta esim foliohatut äiteihin jotka manipuloi lapsiaan..

Vierailija kirjoitti:

On silmiäavaava, tää ihmisten hysteria, pelko, kauhu, naurettava käytös ja elämän rajoittaminen on kyllä todella ällistyttävää. Onneksi ei koske minua lainkaan.

Kummasti muuttuis varmaan sunkin asenne jos joutusit teholle pariksi viikoksi letkuruokintaan koronan takia.

Olen kokenut tämän sekä puhdistavana että ahdistavana. Olen oppinut, mikä minulle on tärkeää. En enää halua tuhlata elämääni tylsiin juttuihin, joita olen tehnyt vain velvollisuudesta.

Olen oppinut, miten paljon nautin ihmisvilinästä. Ennen välttelin esimerkiksi festareita, nyt huomaan kaipaavani massatapahtumia.

Olen oppinut, ettei edes kriisi saa ihmisiä puhaltamaan yhteen hiileen tai poliitikkoja lopettamaan pelaamista. Itsekkyys ja ajattelemattomuus on lyönyt vasten kasvoja. Myös enemmistön epärationaalinen ajattelu (käytetään esim. maskeja väärin vain näön vuoksi) on tullut näkyväksi.

Olen oppinut, miten huonosti julkisella sektorilla johdetaan ja organisoidaan asioita. Myös asioiden kaunistelu julkisuudessa on tullut selväksi, kun olen itse ollut töissä Suomen johtavassa koronapotilaita hoitavassa sairaalassa.

Olen oppinut, miten huonossa jamassa mielenterveyspalvelut ovat maassamme. Olen pettynyt hallituksen kykyyn puuttua tilanteeseen. Miten ei voida nähdä, mikä aikapommi tämä on? Ihmiset on yhteiskunnan tärkein resurssi.

Suurin osa ihmisistä on todella itsekkäitä ja typeriä. Minäminäminä ja minä kun haluan matkustaa niin ei väliä muista!

Ettei matkustaminen ole loppujen lopuksi niin hienoa mitä luulin. Matkustettiin aiemmin 1-3 krt / vuosi.

Onhan se matkustaminen tosiaan ollut kivaa, kun päässyt tutustumaan uuteen kulttuuriin jne, mutta tämä aika opetti minulle Sen, että jos ei olisi älypuhelimia ja sosiaalista mediaa, niin olisin varmasti jättänyt useamman matkan tekemättä eli olenkin osittain matkannut sen takia, että voin jakaa muille miten hienoissa paikoissa olen käynyt. Voitte kivittää, mutta olen rehellinen.

Mitäköhän maailmalle tapahtuisi, jos somekin suljettaisiin? Voisin jopa sanoa, että varmaan maailmassa menisi paremmin, ihmiset keskittyisivät tähän hetkeen, mielenterveysongelmat vähenisivät.

Tiedän, mitkä asiat elämässäni ovat todellisia ja pysyviä, vaikka mikä tulisi: se on perheeni, mieheni ja lapseni ja päätyöni alalla, josta nautin ja, joka onneksi on niin todellinen ja työvoiman tarpeessa, ettei työpaikkaa menetä varmaan sodassakaan.

Kamalinta olisi olla tänä aikana sinkku, joka toivoo löytävänsä sen oikean, nuori opiskelija tai vanhus eläkkeellä (miten toteutat eläkeunelmia tänä aikana? Joku raatanut vuosikaudet eläkkeellä -mantraa toistaen ja nyt ei pääse tekemään mitään 😢)

Olisiko korona näyttänyt muillekin mikä on todella merkitsevää, todellista ja pysyvää? Mikä ei ole tärkeää saa mennä. Voitaisiinko tästä jopa muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi?

Silmäni aukesivat sille miten pääosa Suomen maataloudesta, rakentamisesta ja teollisuudesta hoidetaan ulkomaisella halpatyövoimalla. Ja tälle ei edes nähdä vaihtoehtoa, vaikka maassamme on suuri työttömyysaste.

Uskomatonta ja hyvin hyvin lyhytnäköistä. Edes valtion enimmäisomistuksessa olevat firmat eivät palkkaa suomalaisia tekijöitä. Enpä olisi ennen uskonut.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se matkustaminen tosiaan ollut kivaa, kun päässyt tutustumaan uuteen kulttuuriin jne, mutta tämä aika opetti minulle Sen, että jos ei olisi älypuhelimia ja sosiaalista mediaa, niin olisin varmasti jättänyt useamman matkan tekemättä eli olenkin osittain matkannut sen takia, että voin jakaa muille miten hienoissa paikoissa olen käynyt. Voitte kivittää, mutta olen rehellinen.

Mitäköhän maailmalle tapahtuisi, jos somekin suljettaisiin? Voisin jopa sanoa, että varmaan maailmassa menisi paremmin, ihmiset keskittyisivät tähän hetkeen, mielenterveysongelmat vähenisivät.

Tiedän, mitkä asiat elämässäni ovat todellisia ja pysyviä, vaikka mikä tulisi: se on perheeni, mieheni ja lapseni ja päätyöni alalla, josta nautin ja, joka onneksi on niin todellinen ja työvoiman tarpeessa, ettei työpaikkaa menetä varmaan sodassakaan.

Kamalinta olisi olla tänä aikana sinkku, joka toivoo löytävänsä sen oikean, nuori opiskelija tai vanhus eläkkeellä (miten toteutat eläkeunelmia tänä aikana? Joku raatanut vuosikaudet eläkkeellä -mantraa toistaen ja nyt ei pääse tekemään mitään 😢)

Olisiko korona näyttänyt muillekin mikä on todella merkitsevää, todellista ja pysyvää? Mikä ei ole tärkeää saa mennä. Voitaisiinko tästä jopa muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi?

Olen sanonutkin, että tänä aikana erotellaan ne, joiden elämä on nojannut liikaa vääriin, pinnallisiin ja muista riippuviin asioihin sekä taistelua käydään entistä enemmän niillä aloilla, joita korona kurittaa. Helppoa ei ole. Optimista elämänasennetta kaivataan.

Korona on opettanut sen että median antama kuva ongelmista on aina liioiteltu. Yksi ilmiö nostetaan, muut unohtuvat. Yhtäkkiä ilmastonmuutos ei ole enää minkäänlainen ongelma.

Sen että keskiluokkaisilla tai sitä rikkaammilla ei ole mitään käsitystä köyhien ihmisten elämästä, kun suurimmalle osalle köyhiä ei ole mikään muuttunut, paitsi jos se ulkonaliikkumiskielto tulee. Keskiluokkaiset ja rikkaat marmattaa kun ei pääse ulkomaille tai Lappiin tai mihin milloinkin.

Vierailija kirjoitti:

Sen että keskiluokkaisilla tai sitä rikkaammilla ei ole mitään käsitystä köyhien ihmisten elämästä, kun suurimmalle osalle köyhiä ei ole mikään muuttunut, paitsi jos se ulkonaliikkumiskielto tulee. Keskiluokkaiset ja rikkaat marmattaa kun ei pääse ulkomaille tai Lappiin tai mihin milloinkin.

Tienaan 5000 e / kk. En sovi stereotypiaan, mutta ymmärrän mitä tarkoitat. Suren tällä hetkellä muiden ihmisten puolesta tätä tilannetta, muttei se etten pääsekkään ulkomaille muuta mitään, koska se on ollut vain yksi tapa viettää lomaa. Muutamalla kaverilla tuntuu itsetunto nojautuvan oman elämän esittelyyn somen kautta ja nyt kun ei voi edes hienoissa ravintoloissa käydä ja ottaa niitä kuvia sieltä, niin ovat toso surullisia tästä ”ensin meni matkustaminen, sitten sali ja kuntoilu ja nyt ravintolat”.

Puhdistavana. Mulla on pitkästä aikaa elämässäni suunta jota kohti kuljen, enkä enää jossittele vaan toteutan unelmani heti kun mahdollista. Ja aion nauttia jokaisesta elämäni hetkestä, jottei tarvi vanhana miettiä mikä jäi tekemättä ja elämättä.

Hämmästyttää tosin miten moni mt-ongelmainen ihminen nauttii tästä ajasta toivoen jopa että meitä hallittaisiin vielä enemmän. Ehkä se on turvallista. Ja kun on valmiiksi syrjäytynyt, toivoo sitä muille.