Koulukiusaaminen ennen nyt
80- luvulla asialle ei tehty mitään. 00-luvulla alkoi ”Kiva koulu”, jossa selitetään mitä kiusaaminen on ja kuinka se ei ole kivaa. Edelleen ei tapahtunut mitään. 20-luvulla? Yksi kuoli, siksi pitää tehdä jotain. Mutta vain siksikö? Henkinen väkivalta, vaikkei konkreettisesti tapa, tappaa ihmisessä paljon. Ihminen ei voi kymmeniin vuosiin hyvin. Mutta kun se ei näy. Niin sille ei huomata, osata tai ”tarvitse” tehdä mitään. Niin menee monen elämä... Ihminen voi kuolla kuolematta.
Kommentit (11)
Ymmärtääkseni tuo "kiva koulu"-projekti on tuonut vain uhreille nöyryytyslisän kun istutetaan kiusaajan/-jien viereen ja näiltä joutuu pyytämään anteeksi.
Koulukiusaaminen on tutkitusti vähentynyt. Se on fakta. Vain perseenreikäpersut kuvittelevat muuta.
Ja nyt 2000-luvulla kiusaaminen on tietyllä tavalla raaempaa kuin ennen, koska siihen liittyy paitsi puhelimen välityksellä tapahtuvaa kiusaamista, myös kiusaamistilanteiden kuvaamista.
Voipa olla vähentynyt. Se ei poista sitä, että tässä maassa on paljon rankan kiusaamistaustan omaavia aikuisia, joille ei koskaan, ei kertaakaan annettu mitään tukea koko pitkän jopa 10 vuotta kestäneen kiusaamishistorian aikana. Ja he kärsivät tästä vuosikymmenten jälkeen jatkuvasti edelleen.
Kiusaajat, he tuskin edes muistavat tehneensä mitään väärin, kun koskaan siihen ei puututtu mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Koulukiusaaminen on tutkitusti vähentynyt. Se on fakta. Vain perseenreikäpersut kuvittelevat muuta.
Hyvä että on vähentynyt, mutta luuletko että se lohduttaa kiusattuja? Että kiusattu olisi tyytyväinen, kun vain hän saa turpaan ja kaksi muuta ei?
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt 2000-luvulla kiusaaminen on tietyllä tavalla raaempaa kuin ennen, koska siihen liittyy paitsi puhelimen välityksellä tapahtuvaa kiusaamista, myös kiusaamistilanteiden kuvaamista.
Totta.
Kyllä ihmisarvon täysi lyttääminen aiempinakin vuosikymmeninä tuntuu ja tuntui. Puntari on sinänsä hankala.
Nykyään kiusaaminen on internetin aikakaudella paljon raaempaa kuin aikaisemmin. Vain yksi kuva ja pieni vihjaus niin toisen maine on pilattu alta aikayksikön.
Ei minusta 70-80-luvuilla ollut paljonkaan koulukiusaamista. Oli leikkiä ja tekemistä. Eikä somea, se ei vaan tee hyvää edes aikuisille.
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta 70-80-luvuilla ollut paljonkaan koulukiusaamista. Oli leikkiä ja tekemistä. Eikä somea, se ei vaan tee hyvää edes aikuisille.
Kiva, jos sinulla ja koulussasi oli asiat hyvin. Olin täysin vailla ihmisarvoa 70-80- luvulla koulussa. Pääsin pois peruskoulusta 80- luvun alkupuolella. Jäljet näkyy sisälläni edelleen. Kertaakaan asiaan ei puututtu mitenkään. Yksi ope oli empaattinen, sanattomasti tuki yläkoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt 2000-luvulla kiusaaminen on tietyllä tavalla raaempaa kuin ennen, koska siihen liittyy paitsi puhelimen välityksellä tapahtuvaa kiusaamista, myös kiusaamistilanteiden kuvaamista.
Totta.
Kyllä ihmisarvon täysi lyttääminen aiempinakin vuosikymmeninä tuntuu ja tuntui. Puntari on sinänsä hankala.
Totta. Yleisesti ajatellen kuitenkin siinä missä väkivallan tai nolaamisen näki pienempi ihmismäärä, nykyään se kuvataan, se leviää laajalle eikä välttämättä ikinä poistu, eli sikäli kokemus voi olla kiusatulle vielä pahempi kuin sama teko olisi ollut ilman kuvaamista. Tai siinä missä ennen kiusaaminen rajoittui selkeämmin kodin ulkopuolelle, nykyään se saattaa tulla viestien välityksellä kotiinkin.
Tietenkin on paljon eri tekijöitä, miten kiusaaminen vaikuttaa kiusattuun, eikä siksi voi määritellä kenen kokemus on raskaampi. Tarkoitan vain sitä, että älypuhelinten yleistyminen on tuonut kaikkien saataville välineen erittäin julmaan kiusaamiseen.
Niin totta. T. Yksi ” kuollut”