Suomen talouskasvu lähes maailman heikointa – ”Valtion täytyy miettiä roolinsa uusiksi”, linjaa tiedon kaivanut Johnny Åkerholm

Suomen talouskasvu on kymmenen vuoden ajan ollut lähes maailman surkeinta.”Miksi suomalaiset eivät ole huomanneet tätä”, ihmettelee synkän tiedon tilastoista kaivanut Johnny Åkerholm, joka on tehnyt pitkän uran kansantaloustieteen parissa.Suomi on kasvuvertailussa sijalla 134. Vuosina 2008–2019 ainoastaan seitsemän maata maailman 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi.”Kasvuero Ruotsiin on peräti 20 prosenttia”, Åkerholm sanoo.Monelta lehdenlukijalta meni tiistaina aamukahvit rinnuksille, kun Sixten Korkman kirjoitti Suomen surkeasta talouskasvusta Helsingin Sanomissa.

Danske Bankin ennuste: Suomen talous kasvaa tänä vuonna koronaa edeltävälle tasolle – ”Maailmantalous toipuu ja vetää viennin ja investoinnit nousuun”
Eurooppa uhkaa jäädä talouskasvussa pahoin Yhdysvaltojen ja Kiinan Korkman pohjasi väitteensä entisen virkamieskollegansa tietoihin. Korkman ja Åkerholm työskentelivät yhdessä Suomen Pankissa ja valtiovarainministeriössä 1990-luvulla. Myöhemmin polut ristesivät Brysselissä vuosituhannen vaihteessa. Ennen eläkkeellä jäämistään Åkerholm johti Pohjoismaista Investointipankkia (NIB) Helsingissä.

Nyt Åkerholm vastaa puhelimeen Pohjois-Savosta Tahkolta.
”Rupesin ihmettelemään, että vaikka Suomen sijoitus kilpailukykyvertailussa laski, Suomi oli edelleen kymmenen parhaan maan joukossa. Kasvu sen sijaan on ollut vaatimatonta.”Vielä taannoin Suomi oli vertailussa maailman kilpailukykyisin valtio, nyt sijoitus on 10.
Ärsyyntyminen sai Åkerholmin etsimään talouskasvudataa muun muassa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Maailmanpankin ja OECD:n tiedoista.Tulos Suomen sijoittumisesta maailman hitaimmin kasvaneiden maiden joukkoon oli hämmästys asiantuntijalle itselleenkin. Euromaiden vertailussa huonommin ovat pärjänneet vain Kreikka ja Italia.
Hyvinvointi rahoitettu velkarahallaHätkähdyttävän huomion taustalla on eräs ilmeinen asia.”Suomen hyvinvointi on rahoitettu ajamalla julkista alijäämää ja kotitalouksien alijäämiä”, Åkerholm sanoo ja tarkoittaa että Suomi on yksinkertaisesti elänyt velaksi.Vuosina 2008–2019 julkisen sektorin säästämisvaje oli 40 miljardia euroa ja kotitalouksien 50 miljardia euroa.”Ei ole ollut kasvua eivätkä yritykset ole investoineet. Yrityksillä on päinvastoin iso säästämisylijäämä.” Kotitaloudet ja julkinen sektori velkaantuvat, mutta yritysten usko tulevaisuuteen näyttää heikolta.

Korkokäänne voi ajaa Suomen ahtaalle – Martti Hetemäki ja Martin Paasi nostavat esiin kaksi lääkettä
Näin koronavuosi muutti sijoittamista – Evli Pankin asiantuntija listaa 6 keskeistä asiaa: ”Hyvä muistutus markkinariskeistä”

Åkerholm on lukenut Suomen investointitilastoja ja verrannut niitä Ruotsiin. Aivan erityisesti hän tarkastellut aineettomien investointien kehitystä.

”Ruotsissa aineettomat investoinnit ovat 28 prosenttia kaikista investoinneista ja ne ovat kasvussa. Suomessa ne ovat ainoastaan 18 prosenttia ja matkalla alaspäin.”

Aineetonta investointia on esimerkiksi se, kun yritykset laittavat rahaa tutkimus- ja kehitystoimintaan, digitalisaatioon ja markkinointiin.
Raaka-aineiden vienti noussut kohistenMyös Suomen viennin kehityksestä on Åkerholmin mukaan syytä olla huolissaan. Tavaraviennin osuus on noin 70 prosenttia kokonaisviennistä. Viennin rakenteen kehitys kulkee Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta väärään suuntaan.”Raaka-aineiden vienti on noussut jopa 88 prosenttia”, Åkerholm kummastelee.Suomi vie maailmalle esimerkiksi kaivannaisia, sellua ja kartonkia.”Vastikään kuuntelin uutista, että sahatavaran vienti olisi elpynyt hienosti. Iloitsemme siis siitä, että viemme ulos samaa tavaraa kuin 150 vuotta sitten.”

Onko Suomi muuttumassa siksi banaanivaltioksi, josta takavuosina peloteltiin?”Ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole. Kasvua pitäisi nyt saada aloille, jotka perustuvat ennen muuta osaamiseen.”