Miten ihmiset jaksaa elää parisuhteessa?
Kommentit (30)
Huono suhde ottaa enemmän kuin antaa, hyvä antaa enemmän kuin ottaa.
Ei yhtään ole raskasta. Mukavaa on. Tosin jos olisi kurja puoliso niin sitten voisi olla raskasta, mutta ei sellaisen kanssa tarvitse olla.
No ei parisuhteessa ole mitään raskasta?
En tiiä. 20 vuotta oltu yhdessä ja mukavaa on ollut. Ollaan juteltu siitä, miten onnekkaita ollaan.
miksi se kiinnostaa niin kovin voimaantunutta ja itsenäistä aloittajaa?
Kannattaakin pysyä yksin jos ei ole tosi rakastunut eikä arvot kohtaa. Siinä pitää olla tuuriakin matkassa..
Tänä vuonna tulee 30v täyteen ja en kyllä tiedä miten enää jaksan, ero edessä. Ihmiset muuttuu vuosien saatossa, kyllä se niin on.
Seksin takia eli et saa seksiä kun haluaa. Tai joskus ihan vaan juttu/ruokaseuraa. Tai matkaseuraa kun ei koronaa.
AV-mammat jaksavat ilmeisen huonosti, kun joka päivä valitetaan parisuhteen ja puolison kamaluutta. Muut jaksavat enimmäkseen oikein hyvin.
Vierailija kirjoitti:
AV-mammat jaksavat ilmeisen huonosti, kun joka päivä valitetaan parisuhteen ja puolison kamaluutta. Muut jaksavat enimmäkseen oikein hyvin.
Tiedäthän, että olet mamma itsekin?
VArmaaan eivät hiiillosta jatkuvasti toisiaaan. Ja puhalla hiillokseeen. Taii puhaltavat yhteeen hiileeen.
En tiedä tarkoittiko ap tätä mutta on tärkeää muistaa että alun intensiivinen symbioosi ei kuvaa pitkän parisuhteen todellisuutta. Minusta hyvässä pitkässä liitossa saa olla ja mennä vapaasti, ei tarvitse koko ajan olla toisen kanssa eikä raportoida toiselle. Tottakai esim lapset hoidetaan yhdessä, mutta ei tarvitse pystyä jatkuvaan syvään sielulliseen yhteyteen.
Samaa ihmettelen. Itse en jaksa yhtään sitä jatkuvaa epävarmuutta ja varuillaan oloa, kun koskaan ei tiedä mikä tilanne on huomenna vaikka tänään kaikki olisikin hyvin eikä mihinkään voi luottaa. Ei voi suunnitella mitään yhteistä menoa eikä edes luottaa siihen että toiselta saa aamulla kyydin töihin..
Ei ole mun juttu.
No minolen riski mies 148 kg, vaimo kaksosraskaana. On tässä raskasta on on.
Parisuhteessa kun pitää kipinää yllä, eikä unohdeta miksi ollaan yhdessä niin kylläpä on hyvät halut ja elämä.
Muuten ongelmia ja väljähtyy, ero lopputulos.
Ei ole aina helppoa, mutta kumppani on tuki ja turva. Jo läsnäolo riittää että tulee turvallisuuden tunne. Intohimoa ei ole mutta vakaata kumppanuutta.
En ymmärrä minäkään. Ihan hirveää olisi. Voisin korkeintaan olla jossain avoimessa suhteessa, jossa ei tarvitsisi nähdä kuin max pari kertaa kuussa. Molemmilla omat kodit, tietysti. Eikä haittaisi jos miehellä olisi muita.
Epäilen olevani as nainen
N43
Kipinän ylläpito on per keleellistä TYÖTÄ.
Minä olen ollut nyt 5 vuotta ihanassa suhteessa, rakkaus vain kasvaa ja usein puhumme miten onnekkaita olemme lun rakastamme toisiamme yhtä paljon (tosin tästä on leikkimielistä kilpailua aina että minä rakastan enemmän, ei kun minä :) ).
Olen ollut myös 11 vuoden suhteessa joka oli raskas, tulin petetyksi suhteen alkuvuosina enkä kai koskaan päässyt niistä yli. Lopulta rakkauteni vain kuoli.
On, jos on vääränlainen puoliso. Jos on sopiva, niin on oikein mukavaa.