Tasan vuosi sitten kiellettiin yli 500 henkilön tilaisuudet ja hamstrattiin vessapaperia - mitä sinä teit?
Torstaina 12.3.2020 hallitus tiedotti ensimmäisestä sote-palveluiden ulkopuolisesta rajoitustoimesta, kun yli 500 hengen yleisötilaisuudet kiellettiin toukokuun loppuun saakka. Seuraavalla viikolla tulikin sitten poikkeustila ja valmiuslaki.
Mitä sinä teit tasan vuosi sitten, kun koronatilanne alkoi Suomessakin konkretisoitua?
Kommentit (43)
Muistan hyvin tuon päivän, erehdyin menemään kauppaan ja hyllyt oli hamstrattu tyhjäksi vessapaperista, makaronista jne. Jonotettiin kassalle yli tunti.
Kävin ihan normaalisti asiakaspalvelutöissä ilman suojavarusteita.
Oltiin kaupassa, siis ihan muutenkin oli tarkoitus mennä. Mm. vessapaperi oli loppu. Muutama pikkupaketti oli kaupassa jäljellä.
Ostettiin sitten kaikkea aika paljon enemmän kuin oli tarkoitus. Siellä kaupassa se alkoi konkretisoitua, että nyt tämä lähtee Suomessakin.
Poikkeustilan julistamista kuuntelin tosi tyynesti, siihen ajatukseen ja tilanteeseen oli jo ehtinyt tottua.
jäin kotiin työttömäksi makaamaan tähän sovalle missä nytkin olen.
Muistan tilanteen myös. Olin ostamassa maitopurkkia, ja edessä ja takana kassajonossa jengillä oli kärryt täynnä wc-paperia. Tunsin itseni jotenkin erilaiseksi.
En tehnyt mitään ihmeellistä. Kävin töissä ihan normaalisti ja kaupassa myös. Ei ollut tarvetta hamstrata, koska meillä on aina muutenkin kotivara kunnossa. Koululaiset jäi etäkouluun silloin kun piti. Meidän kunnassa on koko korona-aikana ollut vain 5 tapausta.
Lueskelin vain uutisia aiheesta. Mies oli ostanut makaronia useamman pussin "varmuuden vuoksi " 😊. Meidän lähikaupoista ei loppunut mikään tuote, en ainakaan huomannut puutteita.
Enemmän hämmensi sitten Uudenmaan eristäminen kun uutiskuvissa näkyi poliiseja ja sotilaita siellä rajalla.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin kaupassa, siis ihan muutenkin oli tarkoitus mennä. Mm. vessapaperi oli loppu. Muutama pikkupaketti oli kaupassa jäljellä.
Ostettiin sitten kaikkea aika paljon enemmän kuin oli tarkoitus. Siellä kaupassa se alkoi konkretisoitua, että nyt tämä lähtee Suomessakin.
Poikkeustilan julistamista kuuntelin tosi tyynesti, siihen ajatukseen ja tilanteeseen oli jo ehtinyt tottua.
Ihan sama kokemus. Siellä kaupassa jotenkin iski tajuntaan, että nyt mennään Suomessakin. Poikkeustila ei enää hetkauttanut. Jälkikäteen hirvittää ajatella, että oltiin siellä hirveässä ruuhkassa ilman suojavälejä tai maskeja...
Menin kirjastoon ja lainasin 30 kirjaa. Kävin kaupassa, jossa piti jonottaa pitkään. Pastat ja WC-paperit oli jo ryövätty.
Seuraavaksi aloin jännittää oman työpaikkani puolesta. En ole koko vuoden aikana joutunut työttömäksi, enkä edes lomautetuksi. Pelko takapuolen alla kuitenkin jatkuvasti.
Minä olin hyvissä ajoin liikkeellä, koska seuraan muun maailman uutisia. Meillä oli riittävä varasto käsidesiä, maskeja, leivontatarvikkeita ja säilykkeitä ja kolmen kk lääkevarasto jo siinä vaiheessa, kun Suomessa alettiin ihmetellä, että voikohan se korona tulla meillekin.
Vessapaperia ei tarvinnut hamstrata, koska meillä on 5 kylpyhuonetta ja niissä kaikissa aina vähintään viisi rullaa plus yksi iso paketti apukeittiön kaapissa. Siis aina.
Kävin hakemassa yhden 4 rullan paketin vessapaperia kaupasta. Oli ihan viimeisiä mitä kaupassa oli, jotain satiinin nimistä tai vastaavaa. Pirun kallista.
Jätin ostoskärryt käytävälle hetkeksi hakeakseni vähän matkan päästä säilykkeitä, ja palatessani takaisin joku oli vienyt vessapaperit kärrystäni. Arvatkaa ottiko pannuun? Nessuilla mentiin viikon verran tämän vuoksi.
Oltiin normaalisti. Vähän ruvettiin miettimään kotivaraa noin jatkon kannalta, mutta ei kuitenkaan rynnätty kauppaan. Sitten wc paperi oikeasti kävi vähiin ja uutta joutui etsimään. Hävetti kävellä wc paperipaketin kanssa - luultiin hamsteriksi
Silloin koko Suomessa oli n. 1200 tartuntaa ja kaikki kiinni, nyt parissa päivässä ylittyy tuo määrä ja ei toimia kunnolla, eli kansa ei enään usko koko korona huijaukseen.
Olin siellä missä olen ollut koko ajan: hoitotyössä. Oli hieman stressaavaa aikaa, kun kukaan ei tiennyt mistään mitään ja edes suojavarusteita ei ollut kunnolla. Hoidettavat ja omaiset oli peloissaan, eikä tuo nyt itsestäkään tuntunut kivalle mennä töihin. Johtajat oli ihan pihalla, eikä selviä ohjeita saatu. Tässä vaiheessa myös parilla työkaverilla meni ns. sisu kaulaan ja he jäivät psyykkisten syiden vuoksi sairauslomalle. Itse mietin hiljaa mielessäni että jos tämä menee pahaksi, niin voi tulla lähtö. Silloinhan ei oikein tiedetty miten pahaksi menee, Kiinasta ja Italiasta tuli kyllä todella ikäviä uutisia. Eipä tuo työ ole varsinaista herkkua vieläkään, mutta nyt on sentään varauduttu, on varusteet paremmat ja selkeät toimintamallit. Lisäksi rutiinit on kehittyneet ja sitenkin on helpompi toimia.
Olin onneksi juuri ostanut vessapaperia muutama päivä aikaisemmin joten hyllyt ehtivät täyttyä uudelleen ennen kuin tarvitsin lisää.
Olin juuri aloittanut uudessa työpaikassa kun koronarajoitukset iskivät. Suurin osa porukasta oli etätöissä mutta oma työni oli sellaista ettei sitä voinut etänä tehdä. Melko autiota oli töihin mennessä, bussit olivat melkein tyhjiä ja ne jotka niillä matkustivat osasivat pitää turvavälit eivätkä ängenneet iholle kuten nyt.
Kaupoissa paistotuotteet oli valmiiksi pakattu pusseihin ja olivat ällöttävästi vettyneitä kun ne oli pakattu liian lämpiminä ja pussien sisällä oli kosteata.
Aloin hiljalleen heräillä todellisuuteen, koska lapseni joutui etäopetukseen seuraavana maanantaina.
Kävin töissä vielä seuraavan viikon, mutta jo keskiviikkona sain lomautuspaperin tiskiin ja lomautus alkoi kymmenen päivän kuluttua.
En tosin tiennyt sitä vielä 13.3., että 23.3. olisin ekaa päivää lomautettuna.
Vasta maanantai-iltana 16.3. aloin aavistaa pahaa.
Muistan kyllä vessapaperin hamstrauksen, kun kadulla tuli vastaan pieniä vanhoja naisia kantaen niin valtavia vessapaperivuoria, etteivät eteensä nähneet.
Autoin yhden autolleen.
Nyt tilanne on se, että historia tuntuu toistavan itseään minun kohdallani, joskaan vielä ei voida lomauttaa 5:n päivän varoitusajalla.
Ensi viikko on töitä.
Minun vakituinen toimipisteeni on jo suljettu, mutta lomautuspaperia ei ole vielä näkynyt.
Eiköhän tuo tule.
Mukavan spektaakkelin.