Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomen kieltä pidetään niin vaikeana?
07.03.2021 |
Itse opin sen aikanaan todella helposti ja vaivatta.
(joo vitsi vitsi, kysyn ihan tosissani)
Kommentit (34)
Kokko, kokoo kokoon koko kokko. Koko kokkoko? Koko kokko!
Siitä vaan opettelemaan. Helppoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vertaa vaikka englantiin, meillä yhtä sanaa pitää taivuttaa monella tavalla jotta lauseista tulee kieliopillisesti oikeita. Ei riitä yksi sana sellaisenaan, pelkän sanan "valo" lisäksi on "valoa, valoon, valosta" jne, riippuen mitä halutaan sanoa. Se tuntuu vaikealta, varsinkin kun kaikki sanat eivät toimi samalla kaavalla, vrt. koira - koiraa, mutta pieni - pientä. Tämä partitiivi on muutenkin hankala ulkomaalaisille.
Myös verbejä on montaa ryhmää ja niiden eri taivutusten oppiminen on hankalaa. Lisäksi on taivuttaminen monikossa ja kaikki -kin, -han ynnä muut lisät. Se että kaikki liitetään samaan sanapötköön on hämäävää jos vertaa prepositioihin.
Suomessa on kyllä myös monta asiaa jotka tekevät siitä helpon opiskella verrattuna joihinkin toisiin kieliin, mutta alkuun se tuntuu varmaan monimutkaiselta.
Suomenkielessä on haasteena muun muassa se, että on erikseen puhekieli ja kirjakieli. Harvoin kukaan puhuu tyyliin "Mihin sinä olet nyt menossa?" "vaan mihin sä oot nyt menos" jne. Myös monet suomenkielen sanat ovat sellaisia, että niiden merkitystä on vaikea arvata esim. muiden kielten avulla. Toki on myös sanoja joita on helppo tunnistaa esim. televisio (tosin tässäkin taas on se että, harva käyttää sanaa televisio, vaan pikemminkin telkkari, telkku, telsu jne.) Haasteena on myös suomenkielen 15 sijamuotoa.
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielessä on haasteena muun muassa se, että on erikseen puhekieli ja kirjakieli. Harvoin kukaan puhuu tyyliin "Mihin sinä olet nyt menossa?" "vaan mihin sä oot nyt menos" jne. Myös monet suomenkielen sanat ovat sellaisia, että niiden merkitystä on vaikea arvata esim. muiden kielten avulla. Toki on myös sanoja joita on helppo tunnistaa esim. televisio (tosin tässäkin taas on se että, harva käyttää sanaa televisio, vaan pikemminkin telkkari, telkku, telsu jne.) Haasteena on myös suomenkielen 15 sijamuotoa.
Ja anteeksi, että kirjoitin vahingossa suomenkieli yhteen :D ironista
Osaahan monet ulkomaalaisetkin hyvin suomea mutta ongelma taitaa olla puhekielen monimuotoisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on harvinaista kieliperhettä, joten useimmat opiskelijat eivät saa tukea äidinkielestään tai muista osaamistaan kielistä. Siitä vaikeus. Esimerkiksi virolaisille suomi on kyllä helppo kieli.
Suomi on osin myös helppo. Kielioppi on säännöllinen, poikkeuksia ei yleensä ole. Ei ole maskuliinia ja feminiiniä erikseen. Äänne- ja kirjainvastaavuus on lähes täydellinen, joten oikeaa kirjoitusasua ei tarvitse pohtia.
Sanojen taipuminen sekä siihen liittyvä astevaihtelu lienevät vaikeimmat jutut erityisesti niille, joiden äidinkielessä näitä ilmiöitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielessä on haasteena muun muassa se, että on erikseen puhekieli ja kirjakieli. Harvoin kukaan puhuu tyyliin "Mihin sinä olet nyt menossa?" "vaan mihin sä oot nyt menos" jne. Myös monet suomenkielen sanat ovat sellaisia, että niiden merkitystä on vaikea arvata esim. muiden kielten avulla. Toki on myös sanoja joita on helppo tunnistaa esim. televisio (tosin tässäkin taas on se että, harva käyttää sanaa televisio, vaan pikemminkin telkkari, telkku, telsu jne.) Haasteena on myös suomenkielen 15 sijamuotoa.
Tämä pitää paikkaansa. Varmaan on vaikeaa ulkomaalaisella joka vaivoin oppinut puhumaan auttavasti kirjakieltä ja sitten melkein kaikki puhuu vielä eritavalla pääosin. Sitten vielä kaikki murteet, slangit ym ym.
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielessä on haasteena muun muassa se, että on erikseen puhekieli ja kirjakieli. Harvoin kukaan puhuu tyyliin "Mihin sinä olet nyt menossa?" "vaan mihin sä oot nyt menos" jne. Myös monet suomenkielen sanat ovat sellaisia, että niiden merkitystä on vaikea arvata esim. muiden kielten avulla. Toki on myös sanoja joita on helppo tunnistaa esim. televisio (tosin tässäkin taas on se että, harva käyttää sanaa televisio, vaan pikemminkin telkkari, telkku, telsu jne.) Haasteena on myös suomenkielen 15 sijamuotoa.
Kyllä muissakin kielissä on murteita ja "huolimatonta" puhekieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai nyt muissakin kielissä on puhekieli ja murteet?
Vierailija kirjoitti:
Suomenkielessä on haasteena muun muassa se, että on erikseen puhekieli ja kirjakieli. Harvoin kukaan puhuu tyyliin "Mihin sinä olet nyt menossa?" "vaan mihin sä oot nyt menos" jne. Myös monet suomenkielen sanat ovat sellaisia, että niiden merkitystä on vaikea arvata esim. muiden kielten avulla. Toki on myös sanoja joita on helppo tunnistaa esim. televisio (tosin tässäkin taas on se että, harva käyttää sanaa televisio, vaan pikemminkin telkkari, telkku, telsu jne.) Haasteena on myös suomenkielen 15 sijamuotoa.
15? Onko niitä vähennetty? Koulussa opetettiin 32.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska se on niin erilainen useimpiin muihin kieliin verrattuna. Kielioppi, sanat, taivutusmuodot.
Virolaiset ja myös venäläiset oppivat nopeasti. Venäjässäkin verbit taipuvat ja on useampi sijamuoto substantiiveille.
Joku muualta tullut sanoi, että hän suhtautui ekaan suomen tuntiin rauhallisesti, hän osaisi kuutta kieltä ja sitkeästi odotti, että jossain vaiheessa on pakko tulla jotain, mitä ymmärtää niiden muiden kielten pohjalta. Iltapäivällä oli pakko luovuttaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Kai nyt muissakin kielissä on puhekieli ja murteet?
On toki, mutta suomen kielessä se ero on vielä paljon suurempi, ja meidän kirjakieltä tuskin kukaan käyttää arjessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kieli on yksi vaikeimmista kielistä kieliopin takia, Yhtä vaikea on viron kieli ja unkari juuri tästä syystä. Vaikeimpia ovat arabia ja kiina jne, joissa kirjoittamisen oppiminen on vaikeaa, mutta suomenkieli ( ja eesti ja unkari) tulee heti niiden jälkeen.
Suomen kielen sanoissa on paljon taivutusta. Sanavartaloissa tapahtuu muutoksia taivutuksesssa. Osa sanavartaloiden muutoksista on melko säännöllisiä, osa poikkeaa tosi paljon muista sanoista. Esim. astevaihtelu on melko säännöllistä, mutta sitten siinä on kuitenkin poikkeuksia. Vaikkapa nyt s-loppuiset sanat, tyyliin saapas. Yleensä nominatiivi ja partitiivi ovat vahvassa asteessa (tyyliin sukka, sukkaa) ja genetiivi heikossa (sukan), mutta s-loppuisissa ei (saapas, saapasta, saappaan). On toki muitakin vaikeita asioita (vaikkapa objekti tai imperfektin ja perfektin erot niille, jotka eivät osaa kieltä, jossa vastaavat aikamuodot on), mutta tässä yksi, joka vaatii harjoittelua sekä sitä, että oppii korvakuuloltakin.
Suomen kieli ei ole poikkeuksellisen vaikea kieli oppia. Riippuu paljon oppijan omasta äidinkielestä sekä siitä, mihin kielikuntaan äidinkieli kuuluu.
Koska suurin osa ihmisistä (suomalaiset ja ulkomaalaiset) ei ole koskaan vaivautunut opiskelemaan riittävän montaa kieltä. Kun oma kielitaito on suppea ja mielenkiinto muita kieliä kohtaan vähäinen, niin ummikko ei edes tajua, miten vaikeita kieliä maailmasta löytyy.
Suomen kieli on helppo. Venäjän kieli on huomattavasti vaikeampi (kielioppi, ääntäminen).
Maailman vaikeimpia kieliä ovat:
Ubykh (tässä kielessä on 80 konsonanttia ja vain 2 vokaalia)
Taa eli ǃXóõ (tässä kielessä on 164 eri äännettä)
Vierailija kirjoitti:
Koska taivutusmuodot ja poikkeava ääntäminen, ääkköset.
Niin latinalaiset aakkoset ovat siitä erikoisia, että ääntäminen poikkeaa eri kielissä
Suomalainen r vs ranskalainen r
Suomalainen a vs englantilainen a
Suomalainen ä vs ruotsalainen ä
Vierailija kirjoitti:
Koska suurin osa ihmisistä (suomalaiset ja ulkomaalaiset) ei ole koskaan vaivautunut opiskelemaan riittävän montaa kieltä. Kun oma kielitaito on suppea ja mielenkiinto muita kieliä kohtaan vähäinen, niin ummikko ei edes tajua, miten vaikeita kieliä maailmasta löytyy.
Suomen kieli on helppo. Venäjän kieli on huomattavasti vaikeampi (kielioppi, ääntäminen).
Maailman vaikeimpia kieliä ovat:
Ubykh (tässä kielessä on 80 konsonanttia ja vain 2 vokaalia)
Taa eli ǃXóõ (tässä kielessä on 164 eri äännettä)
Tässä pari videota niille, joita kiinnostaa opetella vaikeita kieliä.
Ubykh
Taa eli ǃXóõ
Molemmissa videoissa käydään läpi kielten perussanastoa niin, että tyypilliset äänteet (konsonantit) tulevat esille. Vokaaleita ei käsitellä erikseen, koska Ubykhissä on hyvin vähän vokaaleita ja Taa-kielessä hyvin paljon. Aakkoset vain luetellaan tyyliin: aa, bee, cee, dee, ee....
Koska taivutusmuodot ja poikkeava ääntäminen, ääkköset.