Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua tehdä enää mitään kanssani ja tunnen kotona oloni yksinäiseksi
Yksin
02.03.2021 |
Otsikossa on tiivistettynä ongelmani. Eli olen pikkuhiljaa huomannut elämässäni tällaisen ilmiön, että mieheni ei oikeastaan tee kanssani enää mitään. Olemme päälle kolmekymppisiä lapsettomia ja ollaan oltu yhdessä jo 10 vuotta, ja vaikka asumme yhdessä niin viettämämme aika alkaa olla nollissa. Onko suhteemme vaan hiipumassa olemattomiin? Halusin kirjoittaa tämän ja kysyä vähän teiltä, onko kellään ollut samanlaista tilannetta? Tapasimme yhteisen harrastuksen kautta ja persoonallisuutemme sopivat tosi hyvin yhteen. Tutustuimme toisiimme rauhassa ja seurustelusuhde vakiintui vasta n. 8 kk:n jälkeen.
Ensimmäiset 5 vuotta meni tosi hyvin, harrastimme yhdessä ja pyöritimme arkea hyvin molempien opiskeluiden oheella. Molemmat ollaan käyty töissä jo pari vuotta eikä oma työni ole mitenkään kauhean stressaavaa, miehen työssä sama. Hän tekee tällä hetkellä tosin etänä töitä ja itse olen opintovapaalla. Ollaan oltu siis tosi paljon kotona ja olen huomannut ettei me oikeastaan tehdä enää mitään yhdessä, ei edes siivota tai laiteta ruokaa.
Mies katsoo elokuvia, sarjoja ja striimejä, kun nukun (vaikka olen monesti ehdottanut että katsottaisiin jotain yhdessä, ei kelpaa. Tykkää katsoa yksin), pelaa aamulla tietokoneella ennen töitä, (ei suostu tulemaan aamiaspöytään, vaan vie aamiaisen ja kahvin työpöydälleen), kaupassa voi käydä kanssani, mutta ei oikeastaan juttele minulle mitään. Lenkille saan lähteä yksin, miestä ei kiinnosta kävely koska "se on niin tylsää". Seksiä harrastamme silloin kun minä teen aloituksen. Okei. Kotityöt ollaan jaettu tasan, eli mies kyllä siivoaa ja laittaa ruokaa, mutta jos pyydän apua hetkeksi vaikka viemään roskat niin vastaus on ei tai "sun vuoro". Tilanne alkaa oikeastaan vaikuttamaan siltä, että olemme kämppiksiä, emme kumppaneita.
En osaa sanoa milloin tämä on mennyt tällaiseksi säätämiseksi, mies sanoo kyllä rakastavansa minua ja haluaa elää loppuelämänsä kanssani, mutta hänen tekonsa eivät sitä peilaa. Hänestä on pikkuhiljaa tullut hyvin antisosiaalinen ja hän ei ole muutamana vuonna suostunut edes tapaamaan ystäviäni. Tunnen oloni yksinäiseksi kun olen kotona. Minusta tuntuu, ettei hän oikeasti halua ns. oikeaa elämää kanssani, sellainen kämppis/hyvänpäiväntuttu-suhde kelpaa hänelle täysin. Minusta on alkanut tuntumaan siltä, ettei meillä oikeastaan ole mitään yhteistä
Olisiko täällä ketään, jolla on / on ollut sama tilanne? Missä tästä on kyse ja roikunko tässä tyhmänä ihan turhaan? help
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Tuossa on kaksi vaihtoehtoa ero tai sitten pyydät miestä muuttumaan. Niin mä tekisin ja aion tehdä. Vähän sama tilanne.
Ei kai siinä muu auta. Tuntuu jotenkin tosi kurjalta kun olen luullut että meillä menee ihan hyvin. Sitten yhtäkkiä havahtunut siihen että mies vaan etääntyy kokoajan enemmän.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro ihan kaikki tuo mitä kirjoitit tänne myös hänelle. Rauhallisesti ja koita olla syyttelemättä. Kerro vaan että tuolta susta tuntuu. Ota joku rauhallinen hetki puhumiselle. Jos hän tyyliin ei yhtään ala puhumaan, kerro sitten että ei tunnu enää järkevältä jatkaa, ehkä hän sitten alkaa puhua. Voi olla että hänen tarvii sulatella ajatuksiaankin toki hetken. Ja minusta hän vaikuttaa masentuneelta. Voisit mainita tuostakin.
Meillä oli exän kanssa ihan sama tilanne, seurusteltu 10v ja kasvettu yhdessä, ero siitä tuli. Nyt olen onnellinen uudessa suhteessa jossa saan ansaitsemaani huomiota ja seuraa. Kaikkia suhteita kun ei vaan voi pelastaa vaikka kuinka yrittäisi, sen olen huomannut.
Kuulostaa valitettavasti tutulta. Mies on reissutöissä eli paljon pois. Kotona ollessaan pelaa tietokoneella, tuijottaa tablettia ja tekee perheen yhteiset asiat pitkälti yksin(ruokailu, saunominen, jopa nukkminen). Olen asiasta maininnut eikä hän ymmärrä yhtään, mistä "valitan". Mies kuitenkin puhuu minusta tosi kauniisti, kehuu ja ylistää. Ne kauniit sanat eivät vaan korvaa yhteistä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun sanat ja teot ei kohtaa, pitää katsoa tekoja.
Miehiä vastaamaan tähän?
Mikä on miehellä ongelma? Miksi ei kykene kommunikoimaan ja olemaan läsnä parisuhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletpa "mukava".
Vierailija kirjoitti:
ja sinä makaat palstalla
Vierailija kirjoitti:
Miehiä vastaamaan tähän?
Mikä on miehellä ongelma? Miksi ei kykene kommunikoimaan ja olemaan läsnä parisuhteessa?
En ole mies, mutta käsittäisin sen jotenkin sellaiseksi, että nainen on muuttunut itsestäänselvyydeksi eikä lainkaan kiinnostavaksi. Mies suuntaa kaiken mielenkiintonsa muualle ja kokee, ettei naiseen eikä suhteeseen tarvitse panostaa yhtään. Toisaalta tilanne ei ole antoisa miehellekään, mutta mies ei ymmärrä, että voisi tehdä asialle paljonkin vaan on mielummin kärtty ja vetäytyy entisestään.
Oma johtopäätökseni oli, että jos joku on koko ajan kauempana minusta ja pahantuulisempi, en ala väkisin yrittää tyrkyttää itseäni vaan tarjoan hänelle pysyvän vapautuksen seurastani. Oma oloni parani välittömästi ja mieskin löysi saman tien itselleen uuden (uhrin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän suhde on ohi. Valitettavasti.
Kun kerrot miehellesi, että haluat erota tämä järkyttyy ja haluaa yrittää elvyttää suhteen. Mutta samoihin uomiin se lopulta menee.
Anteeksi kyynisyyteni, mutta olen lukenut aika paljon romanttisista suhteista ja suurin osa niistä vaan yksinkertaisesti päättyy aikanaan. Vain äärimmäisen harva pareista on ns. sieluntovereita ja palo suhteessa jatkuu läpi elämän.
Vaihtoehdoiksi jää siis eroaminen tai tyytyminen tylsään kaurapuuro-suhteeseen.
Kiitos kaikille kommenteista, tässä on kyllä paljon ajattelemista. Joudun ehkä miettimään vielä itsekin tarkemmin mitä haluan tältä suhteelta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehellä työ joka vaatii paljon sosiaalisuutta? Voisiko olla sen verran introvertti ettei jaksa työajan ulkopuolella olla sosiaalinen. Oletko ehdottanut että katsotte hänen valitsemiaan ohjelmia vai olettaako hän että katsotte ilman muuta sun valitsemia? Kun katsotte jotain ohjelmaa niin kommentoitko tai kysytkö jotain koko ajan? Ehdota että teette jotain yhdessä ja kysy että mitä hän haluaisi tehdä.
Me vietetään miehen kanssa paljon aikaa eri huoneissa koska meillä on täysin eri maku sen suhteen että mitä olisi kiva katsoa. Se haluaa katsoa dokumentteja ja mä draamaa. Se yrittää pakottaa mut juttelemaan tyyliin latinalaisten sanojen alkuperästä ja mä mietin että ”ei voisi vähempää kiinnostaa” mikä on vähentänyt meidän keskusteluja. Mutta välillä meillä on tosi kivaa!!! Ihan niin kuin silloin alussa!
Syödään päivän aikana yksi ateria yhdessä, ja tykätään matkustella ja suunnitella matkoja yhdessä. Ja toki nyt kun meillä on lapsia niin jutellaan paljon heistä. Joskus mies sanoo että hänellä on mielessä leffa jonka haluaisi katsoa yhdessä, ja se leffa on mietitty tarkkaan niin että se varmasti kiinnostaa molempia. Kai teilläkin on jotain mikä kiinnostaa teitä molempia?
Ootteko te muut huomanneet, että mies lähtee pitkästä puuduttavasta suhteesta vasta kun ovat löytäneet toisen naisen? Eivät vissiin uskalla erota ja vasta sitten alkaa etsimään uutta. Yksinjäämisenpelko kai liian kova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nettiriippuvuus? Miehen aivot ovat koukuttuneet pelaamisen ja elokuvien tarjoamiin dopamiiniannoksiin eikä hän saa niitä yhtä helposti enää muualta (ulkoilusta, luonnosta).
Ellei hän koe tarvetta muuttaa tilannetta, olet aika voimaton. Ennen eroa on kuitenkin yksi vaihtoehto: tee omasta elämästäsi mahdollisimman mukavaa nykyisessä suhteessa. Tätä nyt tietysti haittaa pandemia, mutta viimeistään sen päätyttyä mene ulos, harrasta, elä, tapaa kavereitasi, matkustele, käy leffoissa ja ulkona syömässä, tee kaikkea sitä mitä mielesi tekee tehdä riippumatta siitä lähteekö mies mukaasi vai ei.
Omalla kohdallani juuri tuommoiset syyt laukaisivat haluni eroon. Miksi olisin parisuhteessa, jossa ei haluta olla yhdessä ollenkaan, missään tilanteessa.
Nykyinen mieheni haluaa olla juuri minun kanssani ja avioliittoa jo 15 v. takana. Yhdessä oleminen yhdistää.
Vierailija kirjoitti:
Nettiriippuvuus? Miehen aivot ovat koukuttuneet pelaamisen ja elokuvien tarjoamiin dopamiiniannoksiin eikä hän saa niitä yhtä helposti enää muualta (ulkoilusta, luonnosta).
Ellei hän koe tarvetta muuttaa tilannetta, olet aika voimaton. Ennen eroa on kuitenkin yksi vaihtoehto: tee omasta elämästäsi mahdollisimman mukavaa nykyisessä suhteessa. Tätä nyt tietysti haittaa pandemia, mutta viimeistään sen päätyttyä mene ulos, harrasta, elä, tapaa kavereitasi, matkustele, käy leffoissa ja ulkona syömässä, tee kaikkea sitä mitä mielesi tekee tehdä riippumatta siitä lähteekö mies mukaasi vai ei.
Niin. Se mikä tuossa on vaikeaa, jos haluaisi nauttia kodin rauhasta ja latautua/harrastaa kotona niin se mölli on siellä jossain nurkassa pilaamassa tunnelmaa.
erotkaa vaan kaikki naiset, erotkaa. voitte sitten kuunnella kaija koota ja voimaantua.
tämän neuvon antoi teille mies
Olin tuollaisessa suhteessa 12 vuotta odottaen muutosta "oo siellä jossain mun" -biisin tyyliin. Erottiin kun mies rakastui toiseen ja yhtäkkiä harrastaminen tuon naisen kanssa kiinnosti. Nyt olen miehen kanssa joka HALUAA olla kanssani ja se tuntuu kuin yöltä ja päivältä entiseen verrattuna.
En tiedä. Tuossa on kaksi vaihtoehtoa ero tai sitten pyydät miestä muuttumaan. Niin mä tekisin ja aion tehdä. Vähän sama tilanne.