Lue keskustelun säännöt.
Täällä haukutte lapsianne ja sitten odotatte, että teitä pitäisi juhlia äitienpäivänä!
10.05.2009 |
Kyllä jokainen tuntee sydämessään milloin on aihetta lapsella oikeasti olla kiitollinen äidistään... se on tosiasia, että kaikista ei ole kunnon äidiksi, saati siitä kiitosta lapseltaan pyydellä. Hävetkää te jotka tunnette piston sydämessänne.
Viina ja vanhempien mielenterveysongelmat ovat monen lapsen ongelma tänäpäivänäkin. Minne lapsi niitä lähtee karkuun? Ei minnekään, vaan kärsii.
Kommentit (3)
Jatkuva varuillaanolo ja ongelmien salailu altistaa lapsen itsensä myöhemmille mielenterveysongelmille. Kyllä lapsi vaistoaa jos vanhemmilla ei ole kaikki ihan ok.
Nim. kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkosen tuntemassa perheessä ongelmia ei millään lailla salailtu, niistä tiesivät kaikki lapset ja sukulaiset ja ystävät. Ja niihin haettiin hoitoa, ne vaan eivät menneet sillä ohi, vaan niiden kanssa oli opittava elämään. Ja kyllä mielenterveysongelmaisen ihmisen kanssa voi elää - hän ei välttämättä ole pelottava tai agressiivinen tai vastuuton - hän voi olla esimerkiksi pelokas ja aloitekyvytön ja kyvytön menemään mihinkään, missä näkee muita ihmisiä ilman tukihenkilöä, mutta hän voi silti olla hyvä äiti lapsilleen kotona.
Minä siis tunnen nämä lapset, hyvin. Heidän äitinsä sairastui toisen lapsen synnyttyä. Nyt nämä lapset ovat aikuisia tai nuoria aikuisia (ikähaarukka on 30-20-vuotiaita) ja ihan tasapainoisia ja omissa perhesuhteissaan ja ammateissaan onnistuneita, paitsi nuo nuoremmathan opiskelevat tietysti vielä, ja sillä kaikkein nuorimmalla ei ole vielä kovin vakiintunutta tyttöystävää - mutta mitään poikkeuksellisen ongelmallista ei hänenkään parisuhteissaan ole näkyvissä.
Jatkuva varuillaanolo ja ongelmien salailu altistaa lapsen itsensä myöhemmille mielenterveysongelmille. Kyllä lapsi vaistoaa jos vanhemmilla ei ole kaikki ihan ok.
Nim. kokemusta on.
Ja tiedän monia lapsia, jotka eivät kärsi vanhempiensa mielenterveysongelmista, vaikka ne ovat pahoja ja pitkäaikaisiakin (esim paniikkihäiriötä ja masennusta), eikä näillä lapsilla ole ollut tarvetta lähteä karkuun. Sairastaa kun voi niinkin, että lapsilla on tukiverkko ja asiat ovat ongelmista huolimatta kunnossa. Yksi parhaista tuntemistani äideistä on paniikkihäiriöinen ja ajoittaisesta masennuksesta kärsinyt tätini, neljän lapsen äiti. Ja hänen lapsensa ovat samaa mieltä, vaikka ovat jo aikuisia tai lähes aikuisia. Mielenterveysongelman kanssa voi elää ihan kohtuullista elämää ja olla vaikeuksista huolimatta ihan hyvä vanhempi, kunhan tiedostaa ne ongelmansa, ottaa apua vastaan ja etsii keinot selviytyä arjesta jotenkin. Tunneside voi olla erittäin voimakas.