Yliopistoon aikuisena työssäkäyvänä
Olen työelämässä kiinni oleva, perheellinen kolmekymppinen. Taustalla on ammattitutkinto ja 10v työura. Nyt kiinnostaisi kovasti yliopisto- opinnot. Tulen tarvitsemaan opiskeluja opiskeluunkin, sillä akateeminen maailma on itselle täysin vieras.
Näillä taustoilla ja sillä tosiasialla että jos ihme kävisi ja pääsisin kouluun, tulisin olemaan myös töissä vähintään 4 päivänä viikossa.
Onko mahdoton yhtälö? Kokemuksia?
Kommentit (13)
Kuulostaa aika mahdottomalta. Oletko mieluummin miettinyt amkissa monimuoto-opintoja?
Tuohan riippuu aivan alasta. Lääkis vaatii läsnäolon, moni muu edistyy etänä. Olen itse opiskellut yliopistotutkinnon työn ja lasten ohessa. Hyvin meni.
Olen aloittaja: sosiaalityön opinnot kyseessä
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika mahdottomalta. Oletko mieluummin miettinyt amkissa monimuoto-opintoja?
No eipä sinne AMKiin ole menemistä jos haluttu tutkinto saadaan yliopistosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika mahdottomalta. Oletko mieluummin miettinyt amkissa monimuoto-opintoja?
No eipä sinne AMKiin ole menemistä jos haluttu tutkinto saadaan yliopistosta.
Yliopistoon 1 päiväksi viikossa? Miksi?
Aika moni sosiaalityössä opiskeleva on perheellinen :) kannattaa tutustua avoimeen väylään!
Kyllä yliopistoissakin on tarjolla kououtuksia monimuoto-opintoina työssäkäyville. Olen itse suorittanut sellaisia. Mutta yleensä niissä on kyse täydennyskoulutuksesta ihmisille, jotka ovat jo maistereita tai ehkä kandeja, ei tutkinto-opetuksesta ensimmäisenä korkeakoulututkintona.
Itse olin samassa tilanteessa, tein 2-3 päivää viikossa töitä ja opiskelu onnistui ok, kun oli vuorotyö ja vuoroihin pystyi itse vaikuttamaan. Päivätyö ei omalla alalla olisi onnistunut alussa, mutta nyt kun on etäopintoja niin ei olisi ongelma. Työntäyteistä on ollut kyllä ja vapaa-aikaa ei juuri ole ollut, kun perhe pyöritettävänä myös, mutta helpottanut kun on päässyt opiskeluun ja opiskelutapoihin kiinni. Helpompaa olisi, jos tekisi opinnot vähän sinne päin, mutta itse tykkään tehdä huolella, joten meneehän siihen sitten aikaakin. Jos sulla on vakipaikka, saisit osaksi aikaa opintoja aikuiskoulutustukea. Se on helpottanut omia opintoja paljon, vaikka ei kata koko opiskeluaikaa.
Olen yliopistossa ollut töiden ohella. Normaali 8-16 työ liukumilla. Hyvin onnistuu kun on ahkera mutta aika rankkaahan se voi ajoittain olla, vaikka kuinka opiskelusta pitääkin.
Kannattaa miettiä, miten hoidat nämä:
-työharjoittelu (oletan, että sosiaalialalla on sellainen. En tiedä yksityiskohtia)
-kielten kurssit ja joku muu kurssi, jota ei voi tehdä etänä (minulla oli ainakin joku puheilmaisukurssi, jossa piti pitää esitelmä). Kielten kurssit voi tehdä etänä, käytännössä ne on helpompia, jos pystyy käydä ne kurssit
-kandi- ja graduseminaarit. Minulla oli ainakin näissä läsnäolopakko.
-kandin ja gradun kirjoittaminen, pitää varata aikaa enemmän kuin se yksi päivä viikossa, siis ihan syventyä.
Ei mahdotonta, oma ala täytyy vaan löytää. Ja tarkistaa pääsyvaatimukset. Yhteishaku lähestyy
Mahdollista, toki alasta riippuen, mutta kannattaa huomioida se, että ammattikoulupohjalla ottaa aikansa päästä sisälle yliopisto-opiskeluun. Tuo ammattikorkea on ihan hyvä harjoittelupaikka siihen, että pärjää yliopistolla.
Vaikea sanoa juuri sinun kohdalta. Itse en ole yliopistossa perheellisenä opiskellut, mutta muuten. Yliopisto-opintoja avoimessa 50 op vuodessa, mutta lapset jo isoja, työn ohessa 8-16 ma-pe ja muita harrastuksia myös sekä välillä ylitöitä. Tunnen kyllä perheellisiäkin yliopistossa opiskelleita ja työssäkäyviä. On se heidän mielestään rankkaa ja lapset on välillä hoidossa, mutta ovat onnistuneet.