Miehen ikäkriisi
Mies taantunut teiniksi ikäkriisin myötä.
Puheissa lentää juntit kirosanat, käytöstavat ovat kadonneet ja käyttäytyy minua kohtaan, kuin olisin äiti, jolle pitää kiukutella. Ennen käyttäytynyt hyvinkin kohteliaasti ja sivistyneesti. Rasistista ja sovinistista vitsiä heittää ja röhöttää päälle. Kuntoilee hullunlailla ja hokee, että ikä on vain numero.
Käykö minullekin näin, kun 40 lähestyy?
Ollaan oltu yhdessä 10 vuotta ja mies täyttää 40. Itse täytin juuri 29.
On elänyt villiä ja vapaata nuoruutta ennen minua, mutta eihän se poista tarvetta alkaa elää sitä taas ja saattaahan se haluta nuorempaan vaihtaa. Sitä en kuitenkaan jaksa etukäteen murehtia.
Kuinka näistä ajoista selviää mikäli toista naista ei tule kuvioihin ja molemmilla halu jatkaa yhdessä?
Meneehän se kai joskus kuitenkin ohi?
Kommentit (10)
Täysin normaali kehitysvaihe niin naisen, kuin miehenkin elämässä ja mennään aika pahasti metsään, jos niistä ei saa puhua oikeilla nimillä, koska tasa-arvo ja mies-/naisviha.
Mielestäni tällaiset keskustelut tuovat enemmänkin ymmärrystä ja auttaa jaksamaan sitä ikäkriisissä vellovaa puolisoa olipa tämä sitten mies tai nainen, ja lisää ymmärrystä myös omaa ikääntymistä ja elämän risteystilanteita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä alkavan aamupäivän tuleva kuumin miesvihaketju? Investoinko tähän vai odotanko seuraavaa?
Kello on kuitenkin vasta puoli kymmenen. Odottelen itse ketjua siitä, miten mies on syönyt lapsen jogurtin jääkaapista tai tykännyt jonkun naisen somekuvasta.
Miesten ikäkriiseily on kyllä rasittavampaa kun mikään...
Jos vaikka laihduttaisit. Mies on voinut tuntea hetkellistä iloa nuoremmasta puolisosta, mutta kun se onkin tyypillinen tuhnulle haiseva sohvaperuna, alkaa varmasti vituttaa ja miettii, että jospa saisi näpsäkämmän naisen.
Pistä ukko pihalle ja etsi normaali mies.
millaista munatotia olet itse elellyt aiemmin?
löytyykö verkkosukat ja välineet sängyn alta? ulkomailta tuotu aito kopiosuojattu geisha tekee parempaa jälkeä?
Itsellä yksi avioero. Olisi se tullut muutenkin, mutta tuossa neljänkympin kohdalla oli jotenkin pakko laittaa asioita eteenpäin.
Muuten ei kriisiä oikeastaan, tietysti normaalit jutut kuten kasvispainotteisempi ruokailu ja liikunnan lisääminen on olleet itsellä listalla. Lähinnä tajuaa että haluaa elää hyväkuntoisena pitkään.
Aika monelle neljänkympin kriisi tulee, sukupuolesta riippumatta. Kestää 1-3 vuotta, ei se juuri kellään pysyvästi päälle jää. Moni kyllä pilaa elämäänsä siinä kriisissä tempoillessaan, jos tulee otettua harkitsematon ero, tehtyä radikaaleja työpaikan tai alan vaihtoja tms.
Olisiko pitänyt kirjoittaa ilman, että mainitsen sukupuolta? Onko tämä nykyään joku koko maailman asenteita muovaava yhteisö, jossa ei voi kysyä anonyymisti apua omaan tilanteeseen? Mitkä mahtaa olla sallittuja aiheita?
Tähän voi kirjoittaa kokemuksia myös naispuolisten ikäkriiseistä. Monet naisetkin tuntuvat taantuvan teiniksi.
-ap