Kuollut isä tulee uniin riitelemään

Keskustele hänen kanssaan. Kysy mikä jäi vaivaamaan ja kerro mikä sinua jäi vaivaamaan. Pyydä, että teette sovinnon ja että hän antaa rauhan :)

Se on luonnollista surua. Erityisesti, jos sinusta tuntuu, että asiat jäivät kesken ja aina kun mukana on vahvoja tunteita niin alitajuntakin yrittää käsitellä asioita. Voisi olla hyvä käydä ehkä puhumassa jonkun kanssa näistä asioista? Ja saa surra niin pitkään kuin siltä tuntuu eikä senkään tarvitse olla itkemistä vaan tapoja on yhtä monia kuin surijoitakin.

Hep. Isä kuitenkin vielä elossa. 

Kristittynä tulisi ensin mieleen rukoilla asian takia.

Joskus riitaisa ex-kumppani tai nyk. kumppani ilmaantuu ihmisten uniin vanhemman hahmossa, ikävä kyllä. Tai joku muu. Tai sitten riidasta pitää päästää irti ja ärsytyksestä, se oli vain uni, kerro se jollekin niin katoaa.

Alitajunta/psyyke prosessoi asioita, kun nukut... En nyt osaa selittää sen kummemmin asiaa. Mutta kannattaa tietysti keskustella tarkemmin vaikka jonkun ammatti-ihmisen kanssa asiasta, jolla kokemusta asiasta, että mitä sille voi tehdä, mistä todella johtuu jne.

Saattaa myös olla, että ajan kanssa menee ohi, tai sitten ei... Mutta ammatti-ihminen tietää paremmin tästäkin.

Käy viemässä kukkia tai kynttilää haudalle. Surutyö kesken

Vierailija kirjoitti:

Se on luonnollista surua. Erityisesti, jos sinusta tuntuu, että asiat jäivät kesken ja aina kun mukana on vahvoja tunteita niin alitajuntakin yrittää käsitellä asioita. Voisi olla hyvä käydä ehkä puhumassa jonkun kanssa näistä asioista? Ja saa surra niin pitkään kuin siltä tuntuu eikä senkään tarvitse olla itkemistä vaan tapoja on yhtä monia kuin surijoitakin.

Ehkä pitäisi käydä puhumassa jollekin, en ehkä oikein yksin osaa käsitellä tätä surua ja muita tunteita. Ajattelin vaan että vanhemman kuolema on niin normaali asia että kyllä siitä kaikki on aikasemminkin selvinny

Kiitos vastauksista

-ap

Tämä saa varmaan alapeukkuja, mutta kokeilisin käskeä poistumaan Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä.

Itse näen unia viime vuonna kuolleesta äidistäni. Ei riidellä mutta huomaan ärsyyntyväni unessa, koska hän ei suostu vastaamaan tai neuvomaan vaikka pyydän.

Itse olen yhdistänyt nuo unet siihen, että äiti on aina ollut se, jonka puoleen olen kääntänyt, jos on tarvetta puhua. Nyt kaipaisin äidin neuvoja enemmän kuin koskaan ja hän ei voi auttaa. Huomaan myös, että olen jopa vihainen siitä, että äiti kuoli ja jätti meidät. Minulla ainakin on asian käsittely täysin kesken ja uusi elämäntilanne vielä tekee sen käsittelystä vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse näen unia viime vuonna kuolleesta äidistäni. Ei riidellä mutta huomaan ärsyyntyväni unessa, koska hän ei suostu vastaamaan tai neuvomaan vaikka pyydän.

Itse olen yhdistänyt nuo unet siihen, että äiti on aina ollut se, jonka puoleen olen kääntänyt, jos on tarvetta puhua. Nyt kaipaisin äidin neuvoja enemmän kuin koskaan ja hän ei voi auttaa. Huomaan myös, että olen jopa vihainen siitä, että äiti kuoli ja jätti meidät. Minulla ainakin on asian käsittely täysin kesken ja uusi elämäntilanne vielä tekee sen käsittelystä vaikeampaa.

Otan osaa:( ehkä mullakin on jäänyt jotai "vihaa" isää kohtaan koska jätti meidät.

Otan osaa. Suosittelen myös, että käyt keskustelemassa jonkun kanssa. Ei siinä ole mitään kummallista.

Toivon itsekin näin, että olisin puhunut jollekulle kun mun isä kuoli, mutta en sitten kuitenkaan kehdannut mennä, vaan esitin, että on kulissit kunnossa, vaikka ei olleet. Niin paljon jäi meilläkin asioita selvittämättä ja hänellä ei ollut ikää edes 50. Vieläkin vuosien jälkeen puin välillä tätä asiaa, mutta viime aikoina on alkanut tuntua, että aika on tehnyt tehtävänsä surutyössä.

Otan osaa.  Minulta kuoli isä viime maanantaina.  Vielä hänen eläessään kävin vuoropuhelua unissani isän kanssa. Ne keskustelut oli kuin oikeasti olisin puhunut isän kanssa. Kysyin jotain ja isä vastasi. Viimeisimpinä elinvuosinaan isä menetti puhekykynsä, ilmeisesti infarktin takia, eikä normaalisti pystynyt enää keskustelemaan.  Oli minulle eläessään tärkeä ihminen.