Saako elämän ottaa kevyesti, ei niin vakavasti?
En tarkoita tätä niin että luistaisi velvollisuuksista. Mutta saako siinä rinnalla elää pienessä omassa hötössään sopivasti, ettei aina 100 % ajasta tarvitse olla niin kylmän käytännöllinen? Miten itse elätte?
Kommentit (5)
Saa ja pitää ottaa rennosti! On oma valintasi, taivallatko elämäsi läpi kireänä vitutuksen vallassa vai rennosti ja iloisesti. Suosittelen jälkimmäistä!
Työ pitää kuitenkin hoitaa hyvin, ja lapsista, luonnosta ja eläimistä pitää huolehtia. Ja pitää elää terveellisesti. Elä niin, että jälkesi maapallolle on mahdollisimman pieni.
Tyttöystäväni on ilmastoahdistunut masennuspotilas, ja kun sanon sille että älä ota asioita niin vakavasti niin se alkaa katsomaan muumeja.
Jos tuommosta pittää erikseen kysyä, niin peli on menetetty. Ei tuu onnistumaan , sori.
Elämä pitää suorittaa alusta loppuun täysillä, kovempaa ja korkeammalta. Tehot kaakkoon, ei lepoa eikä armoa. Vuorokaudessa on 36 tuntia, kun oikein tiukkaan ahtaa. Piiskaa pohkeille, jos tahti hyytyy. Naapurit, sukulaiset ja ystävät samaan kontrolliin. Sydänpysähdys ei ole mikään syy pysähtyä. Kuolema on vain pelkkä tekosyy lorvia. Liikettä, liikettä, mars, mars!
Saa ottaa ihan niin kevyesti kuin huvittaa. Todennäköisesti eniten ongelmia mahdollinen huithapelius tuottaa sulle itsellesi. Ehkä läheisiä ihmisiä (perhe) vois ehkä myös huomioida. Mutta jos huolta/stressiä ei aiheudu muille, niin mitä lungimpi sen parempi!