Kommentti: Jussi-ehdokkuudet osoittavat, kuinka vahvasti naiset hallitsevat nyt kotimaisen elokuvan kärkeä

"Neljä viidestä parhaan elokuvan Jussi-ehdokkuuden saaneesta kotimaisesta on naisten ohjaamia. Sukupuolen merkitys näkyy isosti myös elokuvien aiheissa – ohjaajan taustalla on merkitystä, huomauttaa elokuvakriitikko Taneli Topelius.

NELJÄ naista ja yksi mies. Ohjaajien sukupuolten suhdeluku näyttää parhaan elokuvan Jussi-ehdokkuuksissa ennätyksellisen komealta.

Vaikka parhaan elokuvan palkinto ojennetaan aina ensisijaisesti elokuvan tuottajalle, lista on häkellyttävän hyvä osoitus ohjaajanaisten – ja näyttelijänaisten – vahvasta panoksesta tämän hetken suomalaisessa elokuvassa.

Edenin ohjasi Ulla Heikkilä, Seurapelin ohjaajana oli Jenni Toivoniemi, Teräsleideissä ohjaksia piti käsissään Pamela Tola ja Tove-elokuvan teki Zaida Bergroth.

Sukupuoli näkyy vahvasti näiden elokuvien aiheissakin. Kaikki neljä teosta ruotivat tavalla tai toisella hukassa olevien päähenkilöidensä ajatusmaailmaa. Tarinoissa on mukana miehiäkin, mutta niissä korostuvat etenkin tyttöjen ja naisten keskinäiset suhteet.

Eden sijoittuu nuorten rippikoululeirille, Seurapeli kuvaa kolmekymppisten aikuisten yhteistä lomaviikonloppua ja Teräsleidit vanhempien naisten irtiottoa.

Tove kertoo ensisijaisesti päähenkilöstään, Muumi-taiteilija Tove Janssonista, mutta sekin luotaa hänen suhdettaan (nais)rakastajiinsa ja (mies)ystäviinsä.

Näyttelijöistäkin esiin nousevat juuri naiset: Tovessa loistaa kirkkaana Alma Pöysti, Seurapelissä Emmi Parviainen ja Iida-Maria Heinonen, Edenissä Satu Tuuli Karhu, Teräsleideissä Saara Pakkasvirta. Kaikki he saivat omat ehdokkuutensa näyttelijäkategorioissa.

YHTEISTÄ elokuville on päähenkilöiden paini oman elämäntilanteensa ja varsin kiemuralle menneiden ihmissuhteiden kanssa.

Viidennen elokuvan, Ensilumen, ohjasi joukon ainoa mies, Hamy Ramezan. Hän on rohkaiseva osoitus siitä, että suomalaisten miesohjaajien kärjessä on tilaa myös muille kuin keski-ikäisille valkoisille miehille.

Parhaan elokuvan ehdokkuuden saaneiden elokuvien ohjaajista Bergroth, Toivoniemi ja Ramezan saivat myös henkilökohtaiset ohjaajaehdokkuudet. (Näitä ehdokkuuksia oli jaossa vain kolme.) Lisäksi Toivoniemi sai Jussi-ehdokkuuden käsikirjoituksesta, samoin Tove-elokuvan kirjoittanut Eeva Putro.

Miksi elokuvaohjaajan sukupuolella sitten on merkitystä? Eikö tasa-arvoisessa maailmassa pitäisi olla se ja sama, mitä sukupuolta elokuvantekijä itse on?

KYLLÄ SILLÄ vain on merkitystä. Joskus ohjaajan tausta ja sukupuoli voi vaikuttaa koko elokuvan lähtökohtaan ja tarinaan, mutta aina se vaikuttaa painotuksiin sekä elokuvan näkökulmiin. Joskus ohjaajan tausta vaikuttaa myös kouriintuntuvasti siihen, mitä kuvataan ja millä tavalla.

Nämä parhaan elokuvan ehdokkaat ovat teoksina juuri siksi niin hyviä, että ne ovat nimen omaan näiden ohjaajien tekemiä ja kertomia.

Turvapaikkapäätöstä odottavasta perheestä kertova Ensilumi on muuten sekin vahvasti ohjaajansa näköinen elokuva. Ollessaan pieni poika Hamy Ramezan pakeni itsekin Iranista perheensä kanssa Suomeen 1970-luvun lopussa.

SUKUPUOLEN ja taustojen merkityksen ymmärtää sitäkin selvemmin, kun muistaa, miten hankala naisten asema elokuva-alalla – myös suomalaisella elokuva-alalla – on pitkään ollut. Viime vuosien metoo-selvitykset ovat osoittaneet, että myös Suomessa elokuvia tekeviä naisia on pitkään vähätelty, kiusattu ja ääritapauksissa jopa käytetty hyväksi.

Suomalainen elokuva-ala on pitkään ollut miesten temmellyskenttä. Tämä kuva on onneksi muuttunut viime vuosien aikana jyrkästi tasa-arvoisemmaksi.

Parhaiden elokuvien ehdokkuuksia saaneiden elokuvien tuottajien lista on vieläkin komeampi: jokaisen viiden teoksen tuottajien joukossa on vähintäänkin yksi nainen. Edenin kohdalla Miia Haavisto on elokuvan ainoa tuottaja, ja Seurapelissä tuottajanaisia on peräti kaksi: Venla Hellstedt ja Elli Toivoniemi.

NAISTEN pääseminen esille ei sitä paitsi ole miehiltä pois. Monipuolinen tekijäjoukko tarkoittaa monipuolisempia elokuvia, mikä taas katsojalle tarkoittaa kiinnostavampaa valikoimaa suomalaisia elokuvia.

Kaksi vuotta sitten parhaan elokuvan Jussi-ehdokkaiden ohjaajista naisia oli kaksi. Vuosi sitten heitä oli kolme. Nyt siis neljä.

Nähdäänkö lähitulevaisuudessa vuosi, jolloin jokainen viidestä parhaan elokuvan ohjaajasta on nainen?"

Palkinnon voisi uudelleennimetä Mestari-patsaaksi.

Tasa-arvo on tosiaankin saavutettu sitten, kun kaikissa kategorioissa on ehdokkaina pelkkiä naisia. Ehkä muutama kriisialueelta saapunut mies sinne tänne.

Yhtä vihervasemmistobingoa koko kommentti.

Meinasin, mutta en viitsi. Hieno homma 🙂

M

Toimittajien simp-aatelistoa tämä Topelius.

Alapäälläkö niitä leffoja ohjataan?

Vierailija kirjoitti:

Alapäälläkö niitä leffoja ohjataan?

Minua ei kiinnosta pätkääkään onko ohjaaja mies vai nainen. Mutta jos jotain leffaa mainostetaan sillä, että ohjaaja on nainen ja minun pitäisi jotenkin hirveästi voimaantua siitä, niin jätän leffan väliin. Järkyttävää holhoamista. Ihan kuin minun pitäisi olla vielä 2021 jotenkin ylpeä siitä et joku nainen onnistuu tekemään jotakin. Ihan kuin me naiset tarvittais ekstrakannustusta ja kehuja koko ajan niin kuin lapset.

NELJÄ naista ja yksi mies. Ohjaajien sukupuolten suhdeluku näyttää parhaan elokuvan Jussi-ehdokkuuksissa ennätyksellisen komealta.

Viidennen elokuvan, Ensilumen, ohjasi joukon ainoa mies, Hamy Ramezan. Hän on rohkaiseva osoitus siitä, että suomalaisten miesohjaajien kärjessä on tilaa myös muille kuin keski-ikäisille valkoisille miehille.

Nämä parhaan elokuvan ehdokkaat ovat teoksina juuri siksi niin hyviä, että ne ovat nimen omaan näiden ohjaajien tekemiä ja kertomia.

Suomalainen elokuva-ala on pitkään ollut miesten temmellyskenttä. Tämä kuva on onneksi muuttunut viime vuosien aikana jyrkästi tasa-arvoisemmaksi.

NAISTEN pääseminen esille ei sitä paitsi ole miehiltä pois. Monipuolinen tekijäjoukko tarkoittaa monipuolisempia elokuvia, mikä taas katsojalle tarkoittaa kiinnostavampaa valikoimaa suomalaisia elokuvia.

Kaksi vuotta sitten parhaan elokuvan Jussi-ehdokkaiden ohjaajista naisia oli kaksi. Vuosi sitten heitä oli kolme. Nyt siis neljä.

Nähdäänkö lähitulevaisuudessa vuosi, jolloin jokainen viidestä parhaan elokuvan ohjaajasta on nainen?

Vierailija kirjoitti:

NAISTEN pääseminen esille ei sitä paitsi ole miehiltä pois. Monipuolinen tekijäjoukko tarkoittaa monipuolisempia elokuvia, mikä taas katsojalle tarkoittaa kiinnostavampaa valikoimaa suomalaisia elokuvia.

Toimittaja olisi voinut hieman tarkentaa, miksi se ei nyt ole miehiltä pois, jos aiemmin pelkät miesohjaajat Jussi-ehdokkaina olivat naisilta pois.

Valk. het. miehillä on varmaan samanlainen olo, kuin teinien vanhemmilla. Ensin on taannut toiselle elatuksen, suojan ja viihdykkeen elämän alulle ja sitten se teini huutaa, että olet pilannut mun elämän ja vihaan sua.

Elokuvien rahoituksesta Suomessa portinvartijana päättää Elokuvasäätiö ja YLE. Ilman heidän tukeaan ei elokuvia synny kuin omakustannehintaan. Siellä on nyt punavihreät kulttuuritätit antaneet tukia "vahvoille itsenäisille naisille".