Miksi koira on parempi kaveri kuin ihminen?
-Tottelee (melkein) aina kiltisti
- Myötäilee
- Kunnioittaa
- Puolustaa rodusta riippuen
- Aina samaa mieltä
Muita asioita?
Kommentit (15)
Nukkuu kainalossa ja lähellä muutenkin jos vaikka tekee töitä koneella. On rapsuteltavana ja "läsnä", ei ikinä mökötä, on aina innostunut leikkimään, herkuttelemaan ja lähtemään lenkille.
Oppikirjamainen narsqu haluaisi, että ihmiset käyttäytyisivät kuin koirat häntä kohtaan, alistuen hänen oikkuihinsa ja sietäen hänen huonoja päiviään ja puutteellisuuksiaan. Sellaiselle ihminen ei saisi olla ihminen. Pitäisi olla kuin koira.
On se ainakin viisaampi kuin mies; ei hauku emäntäänsä.
Otan osaa eka vastaajan menetykseen😥
Koira on aina vastassa kun tulen kotiin, ja selvinpäin. Ei hauku mua läskiksi ja huoraksi, kuuntelee hiljaa kun kerron sille suruni ja iloni, ei levittele mun salaisuuksia ympäri kyliä, ei valita kun syön sipsejä ja karkkia, ei ota sitä viimeistä kalja tölkkiä jääkaapista, ei kuse pöntön viereen, syö sitä mitä annetaan, wi pummaa rahaa. Tässä tärkeimmät.
Vierailija kirjoitti:
kysyppä sinkkunaiselta jolla pari isoa uroskoiraa.... haistelee illat haaroväliä ja antaa niiden astua itseään illalla kun ei kukaan näe,koska silloin saa isoa ja nopeaan tahtiin ja pallitkin vielä sisään nautintoa antamaan
asia mikä tiedetään mutta kukaan ei halua kertoa asiasta. joillakin nuorilla tytöilläkin on tälläisiä koiraharrasteita
kokemuksia?
Saanko kysyä mikä sua vaivaa? Yhdessä toisessakin koirakeskustelussa kirjoittelit näitä törkyjuttujasi
-Tottelee (melkein) aina kiltisti
- Myötäilee
- Kunnioittaa
- Puolustaa rodusta riippuen
- Aina samaa mieltä
Että kivaa olisi, kun saisi olla kukkulan kuningas, mitä kaikki kaverit alamaisena palvoisivat. Onhan tuolle luonnevialle nimikin, mutta näyttää olevan palstalla kiellettyjen sanojen joukossa.
Kun sitä pyytää lenkille ei koskaan sano, että ei nyt kun sataa tai on pakkasta. Koiran vieressä on hyvä nukkua pakkasella, ihanan lämmin, ja saa halia rauhassa kun tietää että ei joudu seksihommiin.
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa eka vastaajan menetykseen😥
Koira on aina vastassa kun tulen kotiin, ja selvinpäin. Ei hauku mua läskiksi ja huoraksi, kuuntelee hiljaa kun kerron sille suruni ja iloni, ei levittele mun salaisuuksia ympäri kyliä, ei valita kun syön sipsejä ja karkkia, ei ota sitä viimeistä kalja tölkkiä jääkaapista, ei kuse pöntön viereen, syö sitä mitä annetaan, wi pummaa rahaa. Tässä tärkeimmät.
Kiitos ❤️ minulla on niin kova ikävä.. Rintaa särkee.
Jos siihen turhautuu, voi sen pistää lihoiksi ja syödä. Ihmiselle näin ei jostain syystä saa tehdä.
Minun koirani on jo koirien taivaassa, mutta upeinta oli se kiintymys ja ymmärrys, mitä se osoitti minulle.
Koirani luki mielialojani ja jos olin surullinen, se tuli viereeni, painoi päänsä syliini ja katsoi ymmärtäväisesti
silmiini. Se oli tosi ystävyyttä.
Koira on oikeasti sisimmässään eri mieltä asioista ja pitää omistajaansa rasittavana nahjuksena, mutta ruokapalkalla vain mielistelee omistajaansa.
Rakastaa ehdoitta.. Pitää minusta juuri tällaisena. Ei arvostele. Ei syrji minua ulkonäköni vuoksi.
Menetin eilen rakkaan koiraystäväni. Olen ihan palasina. En voi uskoa tätä todeksi. Rintaan sattuu, enkä jaksaisi enää mitään.