Tekeekö hoitaja minusta elsun, jos myönnän että kissanhoito on välillä liiankin raskasta?

Siis millä tavalla olet huijannut?

Saako kissa kuitenkin leikkiä ja rakkautta sinulta? Vai laitatko sille vaan kuppiin ruokaa?

Toivottavasti tekee, jos näkee olevan tarvetta. Mitä jos ryhdistäytyisit sen sijaan, että kyselet täällä elsujen perään? Kyseessä on kuitenkin elävä eläin.

Vierailija kirjoitti:

Siis millä tavalla olet huijannut?

Saako kissa kuitenkin leikkiä ja rakkautta sinulta? Vai laitatko sille vaan kuppiin ruokaa?

Kyllä me myös leikimme. On lelua vaikka minkälaista, ja kun minulla on hyvä olla, leikimme esimeriksi onkileikkiä (keppi, josta roikkuu narussa pehmohiiri).

Kissa nukkuu myös kainalossa kun olen kotona. Tykkää minusta.

Mutta unohtelen, ja tunnen painetta siitä, että olen vastuussa, vaikka alunperin sen piti olla hyvä juttu ja auttaa minua nimenomaan ottamaan vastuuta ( -> onnistumisen- ja hallinnankokemukset) ja antaa minulle myös rytmiä arkeen.

Kissa vaikuttaa tyytyväiseltä. Varmaan kun ei reppana paremmasta tiedä.

Tällaisia asioita sanon hoitajalle. Puhun siis kirsikoista.

ap

Ei tee, ei tuossa ole mitään aihetta siihen. Voi asiat olla välillä liian raskaita, mutta saa silti ne hoidettua. Kuten sinäkin kissanhoidon.

Mikäli tekisi(ja ei sitä kyllä tee), niin ei siitä seuraisi mitään. Kissaasi ei sinulta pois otettaisi. Se saa kuitenkin ruokaa ja vettä, ja hellyyttä ja (oletettavasti) pidät sen hiekkalaatikot siistinä.

Mielestani olet hyva hoitaja kissallesi.

Kokonaisuus ratkaisee. 

Kissa ei mene rikki jos markaruoka unohtuu, ehka parempi kissan painonhallinnnan kannalta (oma kokemukseni).

Kissa maksimissaan 12 tuntia yksin joskus ei riko kissaa eika aiheuta ongelmia. 

Sinulla on hyva suhde kissaan ja kissasi auttaa sinua onnistumaan ja hallitsemaan elamaasi.

Tarvitsette toisianne.

Tarkein olisi etta lakkaat murehtimasta ja kerrot kysyttaessa etta hoidat kissan hyvin ja etta kissa voi hyvin.

Hei!

Paljon kiitoksia vastauksista. Olin taas poissa kotoa yömyöhään, mutta nyt virkeämpänä uuteen päivään. Ja kissanhellintään.

Hiekkalaatikon on aina tarkoitus olla puhdas, ja siivoan sen aina kun tulen kotiin. Melkein heti. On usein melko epäsiisti kun kotiudun, mutta ei kylläkään haise. Aika hyvää hiekkaa ostan kissalle.

Tuo viimeisin kommentti kuulostaa minusta hiukan sarkastiselta. Juuri siksi aloitin ketjun. Saadakseni varmistuksen siitä että rehellinen tulee lemmikinhoidosta ja varsinkin lapsenhoidosta olla.

Siis siitä että uuvuttaa. Koska silloin voi saada apua.

Koen siis syyllisyyttä sekä siitä että tunnen laiminlyöväni kissan hoidon että siitä, etten kerro tuntemuksistani hoitajalle rehellisesti.

(Tänäänkin vaikea päivä, vaikka äsken oli aamuleikki. Rapisevan pallon jahti.)

ap

Missä olet sitten kun paljon pois kotoa, töissäkö?

Vierailija kirjoitti:

Missä olet sitten kun paljon pois kotoa, töissäkö?

Ei, kun olen työkyvytön. Mutta lääkäreiden ja hoitajien mielestä kissanhoitokykyinen (”kuntoutusta”).

Ehkä näin anonyymisti: kaksisuuntaisen takia vähän milloin missäkin. Puolituttujen - pääasiassa muiden puolisyrjäytyjien - liehittelyä eli heidän seuraansa tuppautumista, ja illanistujaisia ja jatkoja, tosin minun kohdallani nollatoleranssilla. Eikä edes korona ole tilannetta parantanut.

Huonoina aikoina apaattista olemista, kotona kylläkin. Ja sataketaisesti syyllisyyttä ja morkkista, vaikka kotona.

ap