Onko teillä kenelläkään muulla harrastuksesta muodostunut lähes pakkomiellettä?

Täällä palstalla on paljonkin pakkomielteisiä, ehkä saat heiltä vastauksia. Neulominen on kuitenkin hyvä harrastus.

Minä olen armoton viherhörhö, syötävien kasvien osalta. Mistään muusta en niin välitä, kunhan vaan etenkin tomaatti ja chilipuskat kukoistaa. Minua ei mikään muu kiinnosta niin paljon.

Nyt pitäisi valita mitä chilejä kasvattaa. Puntaroin alati että mikä lajike on ehdottoman välttämätön ja niitä on tiloihin nähden aivan liian paljon:(

Välillä tuntuu, että vois muuttaa salille tai golfkentälle asumaan. Lukeminen on ollut lapsesta saakka intohimo, voi sitä ärsytystä kun on pakko laittaa nukkumaan mutta ei malttais laittaa kirjaa sivuun

No tavallaan joo. Harrastan hevosia, ja sanon usein, että "hevoshulluus"-termi ei ole kaukaa haettu. Jos mulla ei olisi mitään rajoitteita, käyttäisin varmasti lähes kaiken vapaa-aikani hevosiin. Koskaan ei ole sellainen olo, että tekis mieli jo lähteä tallilta kotiin.

Jos ei olisi mitään rajoitteita, hommaisin itselleni todella monta kissaa ja vain oleskelisin niiden kanssa. Miau!

Joo. Lukeminen, kirjat, historia. Vuorokaudessa ei oo tarpeeks tunteja.

Trollailu näyttäisi kuuluvan tähän kategoriaan.

Alotuksesta tuli mieleen muistisairas mummo, joka kutoi jatkuvasti. Perikunnalle jäi 100kpl oikean käden tumppua. Mummo kyllä muisti miten kudotaan mutta ei ilmeisesti muistanut, että tumppu tarvitaan toiseenkin käteen.

Vierailija kirjoitti:

No tavallaan joo. Harrastan hevosia, ja sanon usein, että "hevoshulluus"-termi ei ole kaukaa haettu. Jos mulla ei olisi mitään rajoitteita, käyttäisin varmasti lähes kaiken vapaa-aikani hevosiin. Koskaan ei ole sellainen olo, että tekis mieli jo lähteä tallilta kotiin.

Mulla on sama juttu. Jos olisi niin paljon rahaa ettei tarvitsisi käydä palkkatyössä, lopettaisin töissä käymisen ja käyttäisin aikani hevosten hoitamiseen, talltöihin ja ratsastukseen, ja alan kirjallisuutta lukien ja kursseja käyden.

No jos runkkaaminen on harrastus...

En oo riippuvainen sudokuihi! Voin lopettaa iha millon haluan! Se ei oo ongelma, jos on hyvä tekee niitä! Ite oot riippuvainen! :D Joo, on tosi vaikeeta olla tekemättä niitä. Tuntuu, et jotaki jää puuttumaan päivästä. :o

Minulla pakkomielle vaihtuu parin-kolmen vuoden välein.

Yhteen aikaan oli metsästykseen niin kova innostus, että valitin siitäkin miksi oli julistettu joulurauha metsään...

N41

Assburger kirjoitti:

Minulla pakkomielle vaihtuu parin-kolmen vuoden välein.

Millaisia sulla on ollut?

Vierailija kirjoitti:

Alotuksesta tuli mieleen muistisairas mummo, joka kutoi jatkuvasti. Perikunnalle jäi 100kpl oikean käden tumppua. Mummo kyllä muisti miten kudotaan mutta ei ilmeisesti muistanut, että tumppu tarvitaan toiseenkin käteen.

Ai että, noista lapasista sais hienoja joulukalentereita, ei haittaa vaikka saman käden. Tulisivat hyötykäyttöön.

Onhan noita keräilijällä kaikenlaisia villityksiä, nuorena postimerkit, kiiltokuvat, aikuisena langat ja käsityöt yleensä, askartelutarvikkeet, tekstiilit ja astiat. Nyt on tullut järkeä päähän ja ylimääräisiä yritän myydä pois. Tuskaa on luopuminen ja hitaasti tapahtuu kun en ilmaiseksi lahjoittele mitään. Puutarhavillityskin on aina keväisin. Mikään ei varsinaisesti pakkomielle ehkä ole mutta liikaa on kaikkea mielenkiintoista maailmassa. Kirjojakin tuli keräiltyä aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Alotuksesta tuli mieleen muistisairas mummo, joka kutoi jatkuvasti. Perikunnalle jäi 100kpl oikean käden tumppua. Mummo kyllä muisti miten kudotaan mutta ei ilmeisesti muistanut, että tumppu tarvitaan toiseenkin käteen.

Mä olen sen verran kaukana vielä mummoiästä, että muistan vielä, miten se toinenkin tumppu tehdään. Mutta eiköhän sekin tilanne ole vielä edessä.  Ap :D