Miksi en koskaan ole tyytyväinen elämääni, vaan suoritan kokoajan?
Olen jo jonkinaikaa pohtinut, että olenko jotenkin mieleltäni järkkymössä vai onko minulla adhd. Olen jo muutaman vuoden ajan ollut melkoinen tuuliviiri ja säntäilen elämässäni joka suuntaan. Teen useampaa työtä samaan aikaan, opiskelen ja suunnittelen jo seuraaviakin opintoja. Samaan aikaan pyöritän kotia, hoidan eläimet ja keksin uusia harrastuksia. Joskus intoni lopahtaa jo ennenkuin pääsen kunnolla vauhtiinkaan, esimerkiksi uusien harrastuksien ja mielenkiinnonkohteiden osalta. Kun saan työn, jonka haluan niin kohta alan jo miettiä, voisiko jossakin olla mielenkiintoisempia hommia.
Olen jo aikaisemmin ajatellut, että minulla voisi olla jotakin adhd-piirteitä. Kun niistä mainitsen perheenjäsenille tai ystäville, he yleensä vain nauravat huvittuneena, että sinullako muka adhd. Olen kuitenkin jotenkin sisäisesti levoton ja asia ärsyttää ja ahdistaa minua. Haluaisin olla tyytyväinen tähän hetkeen, mutta päässäni pyörii jatkuvasti tulevaisuuden erilaiset suunnitelmat, jotka saattavat poukkoilla jatkuvasti. Monet kuitenkin kuvailee minua rauhalliseksi, eräs ystäväni sanoi joskus olevansa kateellinen minun järkevyydestä ja rauhallisesta elämänasenteesta. Esimerkiksi töissä olen tästä kaikesta impulsiivisuudestani huolimatta hyvin työni hoitava, tunnollinen työntekijä enkä mikään poukkoileva sähläri. Nämä piirteet tulee enemmänkin esiin vapaa-ajallani.
Tunnistatteko te itsessänne samoja piirteitä, ja miten tätä levottomuutta voisi hallita? Olen miettinyt, mistä voisin hakea apua tähän ongelmaan.
Kommentit (2)
Adhd yleensä sählää myös työt, ottaa lopputilin jos ei kiinnosta, ei ymmärrä miksi työtä pitäisi tehdä, ei käsitä talouden hallinnasta mitään...
Sinun ehkä tosiaan pitäisi perehtyä enemmän siihen mikä se unelma duuni olisi. Mä näkisin että oma yritys ois just sinulle parasta, saisit käyttää luovuutta ja ottaa vastaan ne ideat mitä sinulla itselläsi on. Noi kaikki mitä mainitsit on hyviä luonteen piirteitä.
Ainiin, olen siis vasta päälle parikymppinen, ja minulla ei ole lapsia (jotka voisivat vähän rauhoittaa menoa)
-ap