Mitä vanhempanne ovat sanoneet kun kieltäydyitte auttamasta heitä vanhuuden asioissa yms?

Up

Kun välit on poikki, niin ne on poikki. Ei siinä kumoikaan osaouoli ole missään tekemisissä toistensa kanssa.

Annan sisarukseni hoitaa vanhempani.

Eipä kiinnosta tuon sakin hyysäys. Sain ihan tarpeksi pjaskaa niskaan ensimmäisen 15v aikana.

Tätä pelkään.

Vanhemmat nyt 70v. Ovat loistaneet poissaolollaan koko aikuiselämäni ja lapsilla vain paperilla isovanhemmat.

Todennäköisesti kerron samoin kuin he aikoinaan "oman elämän olevan niin täynnä etten valitettavasti pysty."

Mitäpä siihen on sanomista kun en vaan auta. Ei ole apua siltäkään suunnalta koskaan saanut.

Kiireitä ja menoja riittää nyt, kuten heillä aikoinaan.

Ovat sanoneet niin kauan kuin muistan , että ovat tehneet lapset vanhuuden turvaksi. Tämä on minusta pelottavaa. Ovat asennoituneet että huolehdimme heistä kunhan vanhenevat ja heikkenevät. Enkä uskalla sanoa että en halua.

Ei niitä kiinnosta syyt, eivät edes muka muista kuinka laiminlöivät omia lapsiaan, haukkuivat ja alistivat.

Eivät ole pyytäneetkään, ostavat avun ulkopuolisilta. Enkä minä ole pyytänyt heiltä apua aikoinaan.

Eli kaikki hyvin.

Vähän ohis!

En odota, että lapseni olisivat korvusvelvollisia minulle, vaikka olen yli 10 vuotta ollu valmiina kuin Melperi sotaan hoitamaan lapsenlapsiani.

Olen tehnyt sen rakkaudesta enkä palkkion toivossa.

Olen saanut niiltä vintiöiltä niin paljon vastineeksi, että se riittää, jos lapsilla ja lapsenlapsilla ei ole aikaa tai halua palvella minua.

Toistaiseksi olen selvinnyt onneksi omillani.

T.mummeli 70+