Sukupuoliroolit ja raha-asiat
Tällä palstalla on usein juttuja avioehdosta, kotiäideistä, lompakkoloisista yms. Omaan silmään nämä sukupuoliroolit kuulostaa tosi muinaisilta.
Mua kiinnostaa, millaisessa ympäristössä noin ajattelevat ihmiset on kasvaneet. Eli omien asenteiden suhde kasvuympäristöön.
Esim. mun oma taustani on tämä. Vanhemmat olivat avioliitoissa,ei avioehtoa. Äiti oli äitiysloman ajan kotona, sitten töihin. Molemmilla omat tilit, hieman isompaa palkkaa saanut isäni maksoi jonkin verran suuremman osan juoksevista kuluista. Yhteisen omaisuuden hankinta rahoitettiin puoliksi, molemmilla myös omaa omaisuutta. Kumpikin hoiti toisen omaisuutta kuin omaansa, työnjako näissä asioissa perinteisten sukupuoliroolien mukainen.
Kommentit (11)
monelleko miehelle ap on tarjonnut ravintolaillallisia?
Äitini oli kotirouva ja sillä ei ollut mitään omaa eli olen 60-luvun kasvatti.
Ei minulla tarkkaa tietoa ole vanhempieni raha-asioista, oletan että heillä oli yhteinen tili. Avioehtoa ei varmasti ollut. Molemmat tekivät töitä, isä yrittäjänä sai kai aikanaan ihan hyvää palkkaa. Jos jotain omaisuutta oli tai perintönä tuli, niin se oli metsää. En ainakaan muista, että koskaan olisi puhuttu jostain merkittävästä rahaperinnöstä. Kotitöitä tekivät tasapuolisesti molemmat.
Itse en mene naimisiin mutta jos menisin niin avioehto olisi itsestäänselvyys. Oma perintöni jää omalle lapselleni, suljen hänen puolisonsa sen ulkopuolelle. Nykyisin olen avoliitossa, jossa molemmilla on omat rahat. Yhteiselle taloustilille laitetaan kuukausittain sama summa, joka kattaa sen kuun laskut, bensat, muut autokulut ja ruoan. Kotityöt jakautuvat jokseenkin tasan.
Vierailija kirjoitti:
monelleko miehelle ap on tarjonnut ravintolaillallisia?
Omalle miehelleni olen. Sinkkuaikoina deitille olen tarjonnut kahvit. Yksilläkään deiteillä en käynyt ravintolaillallisella. Ap
Ympäristössä, jossa on paljon naisia. Äitini oli yksinhuoltaja, päiväkodin henkilökunta oli naisia ja peruskoulussa tilanne lähes sama. Nyt olen hoitotyössä.
Vierailija kirjoitti:
monelleko miehelle ap on tarjonnut ravintolaillallisia?
Kerro minulle, kuinka usein sinä käyt ravintolaillallisilla, kiitos. Itse äärimmäisen harvoin. Sen sijaan ennen koronaa kävimme puolison kanssa usein ravintolassa syömässä joko lounasta tai päivällistä. Tai haimme mukaan ruokaa. Olen tarjonnut hänelle kymmeniä kertoja, varmasti hyvinkin yli sata kertaa, jos lasketaan myös noutoruoat. Yhdessä olemme olleet noin seitsemän vuotta.
En ole missään live-elämässä törmännyt noihin illallisiin, jännä juttu että kaikki illallisen syöjät ovat kokoontuneet tälle palstalle. Mutta nyt olisi mielenkiintoista kuulla vastauksesi: kuinka usein sinä käyt ravintolaillallisilla?
eri (nro 4)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
monelleko miehelle ap on tarjonnut ravintolaillallisia?
Kerro minulle, kuinka usein sinä käyt ravintolaillallisilla, kiitos. Itse äärimmäisen harvoin. Sen sijaan ennen koronaa kävimme puolison kanssa usein ravintolassa syömässä joko lounasta tai päivällistä. Tai haimme mukaan ruokaa. Olen tarjonnut hänelle kymmeniä kertoja, varmasti hyvinkin yli sata kertaa, jos lasketaan myös noutoruoat. Yhdessä olemme olleet noin seitsemän vuotta.
En ole missään live-elämässä törmännyt noihin illallisiin, jännä juttu että kaikki illallisen syöjät ovat kokoontuneet tälle palstalle. Mutta nyt olisi mielenkiintoista kuulla vastauksesi: kuinka usein sinä käyt ravintolaillallisilla?
eri (nro 4)
Nähneet enemmän amerikkalaisia elokuvia kuin oikeaa elämää, on mun veikkaus. Ap
Ei naiset ole niin tasa-arvoisia, kun yleisesti luullaan. He kuvittelevat, että voivat seistä piiska kourassa miehen selän takana vaatimassa paljon tekemättä itse mitään. Kurkkaappa vaikka vähän tilastoja esim aloista, jolle naiset kouluttautuu, miten menee yksinhuoltaja äideillä taloudellisesti, jne.
Vanhempani olivat yksityisyrittäjiä, yhdessä pyörittivät perhefirmaa ja tekivät yhtä paljon töitä sen eteen. Meitä lapsia hoiti kotiin palkattu lastenhoitaja, koska äitini ei esim. pitänyt äitiyslomia kuin muutaman viikon, kesälomia eivät kumpikaan pitäneet/pystyneen pitämään. Myös sekä isän- että äidinpuoleiset isoäitini ja tätini olivat työssäkäyviä ihmisiä, en ole omassa lähipiirissäni koskaan tuntenut ainuttakaan "kotirouvaa".
Meidät kaikki sisarukset (olemme syntyneet 70-luvulla) kasvatettiin sukupuolesta riippumatta siitä lähtökohdasta, että koulumenestys on tärkeää, opiskella pitää ja hankkia itselleen työpaikka sekä taloudellinen itsenäisyys. Niinpä minullekin on ollut aina täysin selvä, että elätän ensisijaisesti itse itseni - ja niin olen tehnytkin. On ihanaa, kun ei ole koskaan tarvinnut olla taloudellisesti riippuvainen puolisosta, koska taloudellinen riippumattomuus mahdollistaa myös henkisen riippumattomuuden. Ja sekös palstapoikia juuri harmittaakin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
monelleko miehelle ap on tarjonnut ravintolaillallisia?
Kerro minulle, kuinka usein sinä käyt ravintolaillallisilla, kiitos. Itse äärimmäisen harvoin. Sen sijaan ennen koronaa kävimme puolison kanssa usein ravintolassa syömässä joko lounasta tai päivällistä. Tai haimme mukaan ruokaa. Olen tarjonnut hänelle kymmeniä kertoja, varmasti hyvinkin yli sata kertaa, jos lasketaan myös noutoruoat. Yhdessä olemme olleet noin seitsemän vuotta.
En ole missään live-elämässä törmännyt noihin illallisiin, jännä juttu että kaikki illallisen syöjät ovat kokoontuneet tälle palstalle. Mutta nyt olisi mielenkiintoista kuulla vastauksesi: kuinka usein sinä käyt ravintolaillallisilla?
eri (nro 4)
Nähneet enemmän amerikkalaisia elokuvia kuin oikeaa elämää, on mun veikkaus. Ap
Veikkaan myös, etten tule saamaan vastausta kysymykseeni.
nro 4
Niin munkin vanhemmat, mut silti ulisen täällä lompakkoloisista.