Mies ei löytänyt ruokaa
Mies on lomalla, muu perhe koulussa ja töissä. Toissapäivänä näytin hänelle, että tässä on kastike, tässä riisi ja tässä salaatti jääkaapissa sinulle. Hyvin maistui eilen. Jäi vielä puolet kastikkeesta.
Nyt tulin kotiin ja mies kauhean nälkäinen. Ekat sanat kun riisuin takkia, mitä ruokaa on, en ole syönyt tänään mitään. Sanoin, että siinähän se oli sama kastike samassa paikassa. Laitoin vielä ihan viereen salaattia ja makaronia, että varmasti huomaa. En mä tiennyt, kun et sanonut, ihmettelee mies.
Nyt on sitten päivällinen uunissa (laitoin), kohta syödään.
Lapsemmekin jo tietävät, että voi kyllä kysyä minulta mitä "kuuluu" syödä, mutta pääasiassa mitä tahansa jääkaapista voi vetää napaan. Nähtävästi mies ei kuitenkaan löytänyt kaapista mitään. Toiveikkaasti sanoin töissä, että näinköhän mies on yllättänyt ja siivonnut kotona. Juu, yllätti. Ei ollut tehnyt mitään, ei edes syönyt.
Kommentit (19)
Tuon kanssa olet ehtinyt kasvattaa lapsia kouluikäisiksi, etkä vielä ole huomannut olevasi liitossa täysavuttoman kanssa?
Miksi lisäännyit tuollaisen kanssa? Voi lapsia geeniensä kanssa 😬
Ruokaa ei löytänyt mutta työkaverin perseen varmasti löytää (ihan sokkonakin).
Vaihtelua mies söi -provoihin. 1/5.
Se on sitten luonnon valinta, jos tuo nälkään kuolee.
Ei mutta ihan oikeasti. Miksi, eihän tuo ole tätä päivää. Miksi edes jätät tuommoiselle ruokaa. Aikuinen ihminen.
Mitä miehesi holhooja ja hoitohenkilökunta ovat mieltä siitä, ettei hän saa ruokaa ollessaan kotilomalla? Ehkä joku tuetun asumisen yksikkö sopisi miehelle paremmin väliaskeleena normaaliarkeen palaamisessa? Ota yhteys miestä hoitavaan lääkäriin ja sosiaalityöntekijään, asiaan löydetään varmasti ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Ruokaa ei löytänyt mutta työkaverin perseen varmasti löytää (ihan sokkonakin).
:) :) :)
No sinä ap pidät kotona sellaista kuria, ettei mies uskaltanut ottaa jääkaapista ruokaa.
Ja näytä seuraavan kerran miehelle, mistä kohtaa jääkaappia ruoka löytyy.
Vai oletko tavallaan pilalle passanut miehesi, ettei hän osaa olla oma-aloitteinen ruuan suhteen.
Ja pyysitkö miestä siivoamaan tai edes aloittamaa siivouksen, että siivoatte sitten yhdessä loput.
Miehille täytyy sanoa asiat suoraan ja selkeästi, eivät he ole ajatustelukijoita.
Mukavaa viikonloppua kuitenkin!
Miten onko mielenterveysongelmia ollut taustalla? Kuinka paljon teillä on seksiä? Ehkä mies käy vieraalla lounaalla ts. päiväkahveilla. Kysyisin suoraan, että pettääkö.
Vierailija kirjoitti:
Tuon kanssa olet ehtinyt kasvattaa lapsia kouluikäisiksi, etkä vielä ole huomannut olevasi liitossa täysavuttoman kanssa?
Kyllä mä oikeasti vähän yllätyin tästä. Mietin eilen, että pitääkö sanoa, että syö tää, mutta ajattelin, että se olisi jo vähän paapomista.
Ap
Olin yli 10 vuotta naimisissa vastaavanlaisen miehen kanssa, joten sanon vain että onnittelut! :-D Meillä oli suurimman osan ajasta onneksi sellainen työnjako, että mies kävi kodin ulkopuolella töissä ja minä hoidin kotia ja lapsia, joten ei haitannut niin paljon. Oli silti aina välillä yllätys, kun hän kävi esimerkiksi Prismassa ja kotiin tultuaan kertoi, ettei voinut ostaa juustoa, koska siellä ei ollut. Siis mitään juustoa, sellaisessa hypermarketissa. Hänestä se oli ihan järkeenkäypää: hän ei löytänyt, joten se oli varmaan lopussa koko kaupasta.
Ei ollut kerta kaikkiaan käytännön ihminen. Soitti useammin kuin lapset ja kyseli mistä löytää ruokaa kotoa yms. Ei kirjaimellisesti osannut edes keittää vettä, puhumattakaan kananmunasta tai puurosta. Mikroa osasi käyttää ja kahvinkeitintä.
Onneksi oli hyvä omassa työssään, ihan kaikki muu jäi minulle.
Mä ostin kaappiin jauhelihaa ja erinäisiä muita helpon ruuan tekotarvikkeita, ja tein valmiiksi yhden päivän ruuan, kun lähdin muutaman päivän reissuun. Suurin osa tehdystä ruuasta oli syömättä jääkaapissa, jauheliha heitetty pakastimeen ja pizzaa ym. haettu, kun ei ollut viitsinyt tehdä ruokaa. Teini oli itselleen jotain väsäillyt. Eli eipä kannata edes huolehtia, kyllä tuo pärjää.
No sinä ap pidät kotona sellaista kuria, ettei mies uskaltanut ottaa jääkaapista ruokaa.
-Päin vastoin, aina korostan, että ihan mitä vaan voi syödä.
Ja näytä seuraavan kerran miehelle, mistä kohtaa jääkaappia ruoka löytyy.
-Näin teen normaalisti (mies tekee etätöitä, joten jääkaapista lounaan ottaminen on tuttua). Ajattelin, että tällä kertaa mies löytäisi sen saman kipon, josta eilen otti ruokaa.
Vai oletko tavallaan pilalle passanut miehesi, ettei hän osaa olla oma-aloitteinen ruuan suhteen.
-Kyllä, pakosta. Onhan se hassua, jos mies joutuu lähtemään illalla hakemaan pizzaa, kun kotona ei ole mitään syötävää. Kun siis on. Muistan, että jo opiskeluaikaan meillä "ei ollut mitään syötävää".
Ja pyysitkö miestä siivoamaan tai edes aloittamaa siivouksen, että siivoatte sitten yhdessä loput.
-En, koska se on miehen mukaan nalkuttamista. Tästä on puhuttu. Mies valittaa, kun harva se päivä pyydän häntä tekemään jotain, esim. viemään roskat tai imuroimaan.
Miehille täytyy sanoa asiat suoraan ja selkeästi, eivät he ole ajatustelukijoita.
-Kyllä. Mutta tämä mies ei pidä siitä, että pyydetään suoraan.
Mukavaa viikonloppua kuitenkin!
-Kiitos, samoin sinne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olin yli 10 vuotta naimisissa vastaavanlaisen miehen kanssa, joten sanon vain että onnittelut! :-D Meillä oli suurimman osan ajasta onneksi sellainen työnjako, että mies kävi kodin ulkopuolella töissä ja minä hoidin kotia ja lapsia, joten ei haitannut niin paljon. Oli silti aina välillä yllätys, kun hän kävi esimerkiksi Prismassa ja kotiin tultuaan kertoi, ettei voinut ostaa juustoa, koska siellä ei ollut. Siis mitään juustoa, sellaisessa hypermarketissa. Hänestä se oli ihan järkeenkäypää: hän ei löytänyt, joten se oli varmaan lopussa koko kaupasta.
Ei ollut kerta kaikkiaan käytännön ihminen. Soitti useammin kuin lapset ja kyseli mistä löytää ruokaa kotoa yms. Ei kirjaimellisesti osannut edes keittää vettä, puhumattakaan kananmunasta tai puurosta. Mikroa osasi käyttää ja kahvinkeitintä.
Onneksi oli hyvä omassa työssään, ihan kaikki muu jäi minulle.
Miksi menit lisääntymään hänen kanssaan, jos kerran pidit häntä noin avuttomana, lisäksi haaskasit yli 10v elämästäsi? Et ihan kärryillä tässä elämässä itsekään taida olla.
No jo on uusavuton mies, ja lapsia opetat näemmä samalle linjalle.
Vierailija kirjoitti:
ja lapsia opetat näemmä samalle linjalle.
Miten niin? Lapset löytävät kyllä ruokaa jääkaapista tai pakastimesta.
Ja jos eivät löydä, osaavat kysyä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin yli 10 vuotta naimisissa vastaavanlaisen miehen kanssa, joten sanon vain että onnittelut! :-D Meillä oli suurimman osan ajasta onneksi sellainen työnjako, että mies kävi kodin ulkopuolella töissä ja minä hoidin kotia ja lapsia, joten ei haitannut niin paljon. Oli silti aina välillä yllätys, kun hän kävi esimerkiksi Prismassa ja kotiin tultuaan kertoi, ettei voinut ostaa juustoa, koska siellä ei ollut. Siis mitään juustoa, sellaisessa hypermarketissa. Hänestä se oli ihan järkeenkäypää: hän ei löytänyt, joten se oli varmaan lopussa koko kaupasta.
Ei ollut kerta kaikkiaan käytännön ihminen. Soitti useammin kuin lapset ja kyseli mistä löytää ruokaa kotoa yms. Ei kirjaimellisesti osannut edes keittää vettä, puhumattakaan kananmunasta tai puurosta. Mikroa osasi käyttää ja kahvinkeitintä.
Onneksi oli hyvä omassa työssään, ihan kaikki muu jäi minulle.
Miksi menit lisääntymään hänen kanssaan, jos kerran pidit häntä noin avuttomana, lisäksi haaskasit yli 10v elämästäsi? Et ihan kärryillä tässä elämässä itsekään taida olla.
Mies on omalla alallaan ihan arvostettu asiantuntija. Pidin häntä avuttomana ainoastaan näissä kodinhoitoon ja ruokahuoltoon yms. liittyvissä käytännön asioissa, joita hänen ei ole koskaan tarvinnut tehdä itse, eikä siksi ole niitä opetellutkaan. Usko tai älä, erosimme ihan muista syistä, enkä koe "haaskanneeni elämääni" siksi, että elin sen elämänvaiheen vähemmän käytännönläheisen ihmisen kanssa. Voisit yllättyä, jos tietäisit kuinka paljon tuollaisia ihmisiä on.
No eipähän syö lasten vanukkaita tai pese valkopyykiä mustien vaatteiden kanssa.