Eikös Suomen pitänyt olla kyberturvallisuuden mallimaa? Miten näitä tietomurtoja nyt sattuu yhtenään?
Viime syksyltä kaikki muistavat case Vastaamon, ja tänään tuli julki eduskunnan tietojärjestelmään kohdistunut kyberhyökkäys, jossa onnistuttiin varastamaan turvallisuuskriittistä tietoa. Miten tämä on mahdollista?
Suomeenhan perustettiin kyberturvallisuuden osaamiskeskus jo vuonna 2013, ja samana vuonna julkaistun kyberturvallisuusstrategian mukaan Suomen oli määrä olla tietoturvan mallimaa vuoteen 2016 mennessä. Vaan mitenkäs sitten kävikään...
Ovatko ne kyber-osaamiskeskuksen virkamiehet saaneet tässä 7 vuoden aikana ylipäätään mitään aikaiseksi, vai onko vain ryystetty kahvia, mussutettu kampaviinereitä, pyöritelty papereita, nostettu ruhtinaallista liksaa ja nautittu hulppeista työsuhde-eduista veronmaksajien laskuun?
Sitä päivää odotellessa, kun joku valtiollinen toimija varastaa kaikkien suomalaisten terveystiedot kanta.fi:stä, kenties osana laajempaa hybridioperaatiota...
Kommentit (17)
Ja ennen joulua oli iso hyökkäys valtion palvelimiin ylipäätään.
Vastaamon case oli kapitalisti yritti saada paljon rahaa. Koodattiin halvalla nopeasti. 12 v nörttikin olisi saanut datan. Ehkä saikin. En tunne tämän eduskunta casen taustoja, mutta ei me koskaan päästä tilanteeseen jossa yhtään murtoa ei tapahdu.
Jos julkisessa kyberturvallisuusasiantuntijan virassa tienaa nippa nappa 5000 euroa kuussa ja yksityisellä puolella kymppitonnin, niin mitäpä luulet mihin ne parhaat asiantuntijat menevät töihin?
Euroopan Unioni perustaa kyberturvallisuuskeskuksen Romaniaan. Hyvä Suomi.
Vähän ihmetyttää että miksi joku vaivautuisi murtautumaan edustajien s-posteihin kun nuo on kuitenkin vuotamassa asiat somessa tai mediassa jos niillä on vähänkään kiinnostavampaa kehityshanketta meneillään eduskunnassa.
Muuten en sit tiedä mitä tässä on murrettu ja miten. Luulisi että noilla on joku kehittyneempi tunnistus kuin salasana, mutta en tietenkään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Jos julkisessa kyberturvallisuusasiantuntijan virassa tienaa nippa nappa 5000 euroa kuussa ja yksityisellä puolella kymppitonnin, niin mitäpä luulet mihin ne parhaat asiantuntijat menevät töihin?
Taitaa yksityisellä puolella olla vähän korkeammat osaamisvaatimuksetkin sitten, tai ainakin työn tuloksellisuutta valvotaan vähän eri tavalla. Julkisella puolella taas ei juurikaan muulla ole väliä, kuin että sopivat paperit ja muodolliset pätevyydet löytyy - aikaansaannosten laatua tai työntekijöiden tuottavuutta tuskin seurataan samassa määrin kuin yksityisellä.
Olisiko jokin lainsäädäntöhanke tapetilla sitten.
Suomi on aina olevinaan mallimaa ennenkuin tapahtuu.
Jokainen joka tietää tietoturvasta mitään ymmärtää mikä on heikoin lenkki ja miten sattuman varassa meidän turvallisuus on.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka tietää tietoturvasta mitään ymmärtää mikä on heikoin lenkki ja miten sattuman varassa meidän turvallisuus on.
Tää eduskuntahan valvoo ensimmäistä kertaa myös supoa. Lisäksi nää edustajat oli kovasti sitä vastaan että supovalvojavaliokunnan jäsenille voisi tehdä turvallisuustarkastuksen, kuten jokseenkin kaikkiin muihin vähänkään suojatumpaa tietoa käsittelevään hommaan on perusvaatimuksena kaikkialla.
Eli kuulostaa homma olevan todella vahvasti hanskassa jo lähdössä. /s
Tämän vuoksi jokaisella maalla pitäisi olla oma sisäinen internet, josta sitten pääsisi maidenvälisille jaetuille palvelimille.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että noilla on joku kehittyneempi tunnistus kuin salasana, mutta en tietenkään tiedä.
Ikävä kyllä vahvinkaan tunnistus ei auta, jos palvelimen ohjelmistossa itsessään on tietoturva-aukko, ja hyökkääjät onnistuvat sen kautta saamaan palvelimelle omaa haittakoodiaan suoritettavaksi.
Noh auttanee, kun tiedostaa että elämme informaatiosodan aikaa.
On selvää, että muuallakin maailmassa on yhä enemmän yhä osaavampia ja koulutetumpia tietokoneneroja. Heitä sitten voidaan valjastaa pahaan, myös ihan valtioiden toimesta.
Nykyaikana sota ei välttämättä tapahdu asein, vaan teknologian kautta yhteiskuntaa haavoittaen.
Jos ap hiukkasen ottaisi selvää, mikä on tietomurron ja kyberhyökkäyksen ero.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap hiukkasen ottaisi selvää, mikä on tietomurron ja kyberhyökkäyksen ero.
Kyllä kyberhyökkäys on täysin käypä termi, jolla voidaan viitata tietomurtoonkin. Synonyymejä tietomurto ja kyberhyökkäys eivät kuitenkaan ole, vaan jälkimmäinen on laajempi termi, joka käsittää myös palvelunestohyökkäykset ja muut tietoverkon kautta tehdyt toimenpiteet, joiden tavoitteena on kohteena olevan tahon vahingoittaminen.
Suomessa [tähän mikä tahansa juttu] on maailman parasta...
Tuo todella kulunut hokemahan on viimeistään tänä vuonna paljastunut vitsiksi ihan jokaiselle.
up