Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi Luoja, lapsi mokasi pääsykokeissa!
19.05.2009 |
Koululainen halusi pyrkiä nyt keväällä musiikkiopistoon ja kävi ilmi, että oli puhunut siellä aivan järjettömiä!
Kun oli kysytty, että onko kotona soittimia, oli sanonut, että on meillä sähköpiano, mutta häntä ei ole opetettu soittamaan. Ennen koetta jankutettiin lapselle monta viikkoa, että kyseessä on kannettava leikkisoitin eikä missään tapauksessa oikea soitin. Vaan ei auttanut...
Olivat myös kysyneet, oliko pyrkinyt musiikkiluokalle ja oli vastannut, että ei ollut jaksanut! Kun kotona sovittiin,ettei pyri sinne vaan kokeillaan musiikkiopistoa, josko musisoinnista tulisi harrastus.
Nyt vielä raukka jännittää, että hyväksytäänkö. Taisi vastauksista käydä ilmi, ettei keskittymiskykyä ja motivaatiota soittoharjoitteluun ole.
Kommentit (12)
No tuo eka moka nyt ei haittaa pahemmin. Ei vanhempien tarvitse osata "opettaa" lasta soittamaan pianoa, ei kai teillä vanhemmilla nyt pidä mitään pedagogista koulutusta musiikinopettamiseen olla!
Tuo toinen vastaus....hmmm....noh, olisi lapsi voinut asian paremminkin muotoilla. ;) Mutta oikeasti, eikö siellä pääsykokeissa nyt ollut mitään muita testejä joissa testataan mm. musikaalisuutta, rytmitajua jne ja eikö siellä noin muuten kysytty suoraan motivaatiosta (mitä haluaisit soittaa, miksi haluaisit jne)? Näillä on iso iso merkitys valinnoissa. Vaikka motivaatiota olisi 200% niin jos rytmitaju on olematon niin ei pääse musiikkiopiskoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun poikani halusi kerran hakea musiikkiopistoon. Pääsykokeita varten piti opetella jokin laulu (oli kaksi vaihtoehtoa). No, poika ei jaksanut opetella laulua ja niinpä halusi, että peruutan pääsykoeilmoittautumisen. Pakkohan se oli peruuttaa. Muutenkin koko muusiikkiopisto juttu oli lapsen hetken älynväläys, sillä minusta hänessä ei ole tippaakaan musikaalisuutta. Hän haki myös musiikkiluokalle, mutta oli laulanut pääsykokeessa niin väärin ja nuotin vierestä, ettei ollut päässyt kys. luokalle. Lapsella oli vaihe jolloin hän kuvitteli olevansa musiikillisesti hyvinkin lahjakas. Nyt hän on tajunnut, että musiikkia voi harrastaa myös kuuntelemalla sitä (jos ei itse sitä pysty tuottamaan).
Selvisi, että liikunta on enemmän poikani juttu ja siinä hän pärjää nyt tosi hyvin useissa eri lajeissa. Itseluottamuskin on kasvanut kun lapsi löysi jutun, jossa on hyvä.
ei ole tunkua. Kai siellä joku laulukoe oli? Jos laulaa edes siedettevästi, kyllä vanhempien rahat musiikkiopistoille kelpaa :)
Kyllä kokeissa oli testattu rytmitajua yms., lapsi on mielestäni ihan hyvä laulaja, mutta pelkäänpä nyt pahoin, että jos on ollut rytmillisesti keskinkertainen, rokottavat vastaukset paikan.
Itse en ollut mitenkään innostunut koko musiikkiopistosta, vaan olisin halunnut hankkia kotiin opettajan, jonka kanssa olisi voinut rauhassa katsoa valmiuksia ja vuokrata sopivan soittimen, mutta opistolla suosittelivat ehdottomasti testiin osallistumista.
Lapsi on tolkuton jännittäjä ja silloin keskittymiskyky on liki 0 ja kuuntelee vain puolella korvalla ja vastailee sen mukaan. :-)
Mielestäni kannattaisi ensin ottaa yksityistunteja esim, 1h/vko vuoden ajan, jonka jälkeen kannattaisi pyrkiä musiikkiopistoon, mikäli soitto/musiikkiharrastus kiinnostaa. Musiikkiopistoissa harrastaminen on kuitenkin kurssitutkintoineen tavoitteellista, eikä vain "soittelua".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muiden joukossa ja siinä sivussa suoritin teoriat ja 2/3. ja orkesterissakin olin monta vuotta. Täytyy tunnustaa, että en juurikaan harjoitellut kotona, mutta hyvin etenin ja nautin soittamisesta (viulu). Yläasteella sitten lopetin kun ei enää kiinnostanut.
että kaikki halukkaat rohkeasti musiikkiopistoon hakemaan.
Toki opetus on tavoitteellista, mutta niinhän harrastukset yleensäkin ovat. Nykyisin ei enää kurssisuorituksia tehdä, vaan on siirrytty tasosuorituksiin, jotaka ovat paljon vapaampia.
Mitä tule siihen, kenelle mus.opisto on tarkoitettu, on sille selkeästi kaksi kohderyhmää: harrastajat ja jatko-opintoja tavoittelevat. Eli kaikista ei tarvitse tulla huippuja, pelkkänä harrastuksenakin musiikki sopii.
Yksityinen puoli on villi viidakko: kaikenlaiset tyypit kutsuvat itseään opettajiksi, ja nyhtävät takuulla PALJON enemmän hintaa opetuksestaan kuin mitä valtion tukema musiikkiopisto tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minkäikäisestä on kyse?
8v. Innostuu aina kaikesta hirveästi ja haluaa kokeilla lähes kaikkea, oli sitten "tyttöjen tai poikien" laji.
Pyrkiessä kysyttiin muista harrastuksista ja sanoinkin, että lapsella liikunta on isossa osassa ja selvästi vahva alue. Musiikkopiston opettaja kuitenkin sanoi, että ei lapset ole taidoiltaan niin kapea-alaisesti suuntautuneita, kuin aikuiset ajattelee ja siksi lapsen kiinnostuneisuutta pitää tukea.
Tiedä sitten onko oikeasti musiikista edes kiinnostunut. :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
musiikkiopistossa opiskelee lapsia jotka leikkii esim. koiraa tunnilla ja jaksaa keskittyä sen 15min.
Lapset on lapsia ja siellä pääsykokeissa testataan musikaalisuutta, ei sitä että osaa vastata asiallisesti. Jos nyt ihan suoraan ilmoittaa ettei kiinnosta soittaminen ja vanhemmat pakottaa niin voi olla ettei pääse vaikka lahjoja olisikin, mutta ei tollasen hassun vastauksen takia jää rannalle ruikuttamaan jos kokeissa osoittautuu kehityskelpoiseksi.
Voi toki olla, ettei silti pääse jos valitsee just ne soittimet mihin on tunkua, mutta kyllä te saatte palautteen onko pojassa musikaalisuutta vai ei.
Alue: Aihe vapaa
se motivaatio ja keskittyminen varmaan olisi tarpeen, jos soittoharrastuksen itselleen aikoo. Muussa tapauksessa on kai niin, että opistoon valitaan ne, joilla ko. ominaisuudet ovat. Eikö niin ole parempi?