Vanhempien uupumus, suorituskeskeisyys, se johtaa yksinpärjäämiseen, moni aiheuttaa sen itse itselleen että ihmiset kaikkoaa ympäriltä
Minulla on kaksi tuttua perhettä. Molemmissa kolme lasta. Toinen on täydellisyydentavoittelija, sormiruokailija, vedensuodattaja, luomupuuvilla-/ruoka/-täysimettäjä jne. Hän neuvoo kaikkia ja kaikkea, kysymättä. Ihmiset kaikkoaa ympäriltä, kuka jaksaa besserwisserin seuraa tai haluaisi tarjota apuaan altavastaajana tai alamaisena? Täydellisyys on jäänyt tälle ihmiselle päälle ja nyt hän näkee vain, kuinka pitää pärjätä yksin eikä kukaan tarjoa apua.
Toinen perhe. Koti on vähän niin ja näin. Koskaan en ole kuullut yhden yhtä neuvoa tai oman vanhemmuuden korostamista. Ikinä. Lapset on osa elämää eikä mikään projekti. Molemmat hoitaa tasapainoisesti lapsia. Vieraat viihtyy, sukulaiset viihtyy. Aina saavat apua kun pyytävät, ja tarjoavat sitä myös itse. Kodissa on ehkä keskimääräistä enemmän tavaraa ja sotkua joskus, mutta myös ihan tavallista arkea ja ihanaa juhlaa. ELämää ja naurua.
Olen itse täydellisyydentavoittelija, mutta toivon koko sydämestäni että pystyn olemaan kuin esimerkki kaksi.
Kommentit (7)
Auttamisenhalu perustuu empatiaan. Empatiaa tuntee inhimillisyyttä kohtaan. Täydellisyys karkottaa empatian ja ihmiset.
Suomessa on poikkeuksellisen paljon yksinäisyyttä, ankeutta ja kurjuutta koska kaikki ajattelevat vain itsensä.
Koskaan tavannut yhtä suorituskeskeisiä, itsekkäitä ja kivikovia ihmisiä kuin suomalaiset. Kaikki pitää olla loppuun asti hiottu.
Kauhistuttaa miten tuttu on saamassa vauvan ja hän on kulissi ihminen, tarkoin suunnittelee kenen kanssa hengailee somessa, lapselle merkkivaatteita.
Kun joku joka on tiennyt kaikesta kaiken, antanut ymmärtää olevansa kaikessa - myös onnessa - muiden yläpuolella, ja vähätellyt muita... haluaa apua ja miettii miksi sitä ei saa. En halua olla ilkeä ihminen, mutta voisiko edes osoittaa katumusta? Avata silmänsä ja ymmärtää, että ehkä muiden elämä onkin ihan ok ja sitä oli vaikea huomata omassa transsissa ja täydellisyydentavoittelussa? En tiedä..
Kyllä joukossa on varmasti myös niitä jotka vaan jää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä (naiset) rauhoittuvat viimeistään siinä toisen lapsen jälkeen muiden neuvomisessa koska sehän on vaan omaa epävarmuutta omista valinnoista.
Ei puhuttu pelkästään naisista vaan perheestä
Tuntuu oudolta, että se jolla on kaikki niin ihanasti ja hyvin ja hienosti, ja joka on aina tietänyt paremmin, olisikin jonkun tarpeessa.
Yleensä (naiset) rauhoittuvat viimeistään siinä toisen lapsen jälkeen muiden neuvomisessa koska sehän on vaan omaa epävarmuutta omista valinnoista.