Työelämä yhtä teennäistä näytelmää

En minä ainakaan ole ikinä edennyt uralla näyttelemällä vaan työpaikkaa vaihtamalla.

On ja ei ole.

Loput on ihan itsestäsi kiinni, kuinka paljon jaksat näytellä ..

Sincc

Sitähän se on. Valitettavasti. Se on osittain myös bisnestä kun on kaiken maailman valmennuksia kuinka esiintyä edukseen työhaastattelussa.

Vierailija kirjoitti:

Olen luonnostaan innokas, kehitysmyönteinen ja ahkera, niin ei ole koskaan tarvinnut näytellä. Ehkä sun kannattaa miettiä, teetkö sellaista työtä, josta tykkäät, jos työnteko tuntuu esittämiseltä.

Aijjaa, itsellä kun on sellaisia kokemuksia, että nimenomaan ne etenevät, joita ei ole älyllä tai ahkeruudella pilattu vaan tarpeeksi ruskealla kielellä ja lipevällä persoonalla. Yksi tantta naispomonikin vakinaisti innolla lipevia nuoria miehiä, kun tarpeeksi tätä imartelivat ja olivat mieliksi.

Vierailija kirjoitti:

Sitähän se on. Valitettavasti. Se on osittain myös bisnestä kun on kaiken maailman valmennuksia kuinka esiintyä edukseen työhaastattelussa.

Kyllä. Miten te jaksatte tuota teennaisyytta ja esittämistä päivästä toiseen? Ja kun Haette töitä? Tuntuu että pitää esittää olevansa sitä ja tätä, että edes saa niitä töitä. Ap

Omalla alalla (olen DI) se on hyvin paljon tätä aloittajan kuvailemaa. En jaksakaan. Tällä hetkellä työskentelen duunari hommissa kun työnhaku ei muuten ole tärpännyt. En jaksa enää yrittää vaan ajattelin opiskella uuden tutkinnon alalta, mihin osaajia tarvitaan. Uusi tutkinto siksi, koska näiden vuokrafirman sekaduunien palkkaus on niin alhainen ja työ melko yksipuolista.

Joo tuollaistahan se on. Sitten siihen päälle vielä työyhteisöt, joissa jauhetaan mitä ilkeimmin selän takana toisista. Sitten pitäisi tällaisten kanssa olla niin hyvää ryhmähenkeä niin hyvää. Osa töissä olevista on suorastaan moukkia. Harkitsen vakavasti alaa missä saan työskennellä itsenäisesti ilman mitään työyhteisöjä. Niin huonoja kokemuksia on surkeista ja kyttäävistä esimiehistä, että en tiedä jaksanko enää kuluttaa elämääni tuollaiseen seuraan päivästä toiseen.

Up

Totta

TAi sitten voi vaan olla esittämättä. Kyllä siihen kohta totutaan.

Tietenkin ihmisillä on monta roolia tässä elämässä.

Ei työssä voi elää ja toimia samalla tavalla kuin vapaa-ajalla.

Eikä vapaa-ajalla eletä kuin työssä.

Työssä myyt osaamistasi ja ammattitaitoasi työnantajalle ja toimit työelämän sääntöjen työlakien mukaan.

Se edellyttää monenlaisia asioita, työstö riippuen. Onko ihmisläheisissä työssä, onko ostohommissa vaiko myyntityössä, vaiko yksinäisessä toimistohommassa ja niin pois päin.

Mitä näyttelemistä siinä tarvitaan, en käsitä ollenkaan?  Jokaisella on se työroolinsa työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin ihmisillä on monta roolia tässä elämässä.

Ei työssä voi elää ja toimia samalla tavalla kuin vapaa-ajalla.

Eikä vapaa-ajalla eletä kuin työssä.

Työssä myyt osaamistasi ja ammattitaitoasi työnantajalle ja toimit työelämän sääntöjen työlakien mukaan.

Se edellyttää monenlaisia asioita, työstö riippuen. Onko ihmisläheisissä työssä, onko ostohommissa vaiko myyntityössä, vaiko yksinäisessä toimistohommassa ja niin pois päin.

Mitä näyttelemistä siinä tarvitaan, en käsitä ollenkaan?  Jokaisella on se työroolinsa työelämässä.

Et selvästi tajunnut aloitustani. Tottakai ymmärrän, että töissä ollaan töissä ja työroolissa ja se on eri kuin vapaalla. Tarkoitin vain noita kirjoittamattomia sääntöjä joiden mukaan toimitaan ja ne nimenomaan ovat näyteltyjä. Siis kaikki uralla eteneminen ja näytelmät missä hierarkiassa oletkaan. Pitäisi olla oikea social butterfly ja verkostoituja vaikka työ olisi mitä itsekseen tehtävää. Aloitus koski nimenomaan näitä kirjoittamattomia sääntöjä, joihin olen kyllästynyt.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin ihmisillä on monta roolia tässä elämässä.

Ei työssä voi elää ja toimia samalla tavalla kuin vapaa-ajalla.

Eikä vapaa-ajalla eletä kuin työssä.

Työssä myyt osaamistasi ja ammattitaitoasi työnantajalle ja toimit työelämän sääntöjen työlakien mukaan.

Se edellyttää monenlaisia asioita, työstö riippuen. Onko ihmisläheisissä työssä, onko ostohommissa vaiko myyntityössä, vaiko yksinäisessä toimistohommassa ja niin pois päin.

Mitä näyttelemistä siinä tarvitaan, en käsitä ollenkaan?  Jokaisella on se työroolinsa työelämässä.

Varmaan tässä tarkoitetaan ns. Bull shit Jobs-tyyppistä ongelmaa eli valtaosan esim. toimistotyöstä päivässä voisi tehdä tunnissa parissa. Työn tekijä tiedostaa, että työ on täysin merkityksetöntä ja esim. täytettyä kaavaketta ei tule ikinä lukemaan kukaan.

On se monissa paikoissa melkoista näytelmää. Ainakin asiantuntijatehtävissä. Duunareilla ei ole varmaan mitään teatteria erityisemmin.

Tavallaan on melkein pakko suostua siihen näytelmään mukaan jotta voi pärjätä. Tai toinen vaihtoehto on, että on jossain erikoisalueessa yksinkertaisesti niin hyvä, että on varaa olla oma itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin ihmisillä on monta roolia tässä elämässä.

Ei työssä voi elää ja toimia samalla tavalla kuin vapaa-ajalla.

Eikä vapaa-ajalla eletä kuin työssä.

Työssä myyt osaamistasi ja ammattitaitoasi työnantajalle ja toimit työelämän sääntöjen työlakien mukaan.

Se edellyttää monenlaisia asioita, työstö riippuen. Onko ihmisläheisissä työssä, onko ostohommissa vaiko myyntityössä, vaiko yksinäisessä toimistohommassa ja niin pois päin.

Mitä näyttelemistä siinä tarvitaan, en käsitä ollenkaan?  Jokaisella on se työroolinsa työelämässä.

Työelämässä myyt ennen kaikkea MIELIKUVAA osaamisesta. Tämä mielikuvan myyminen on välillä vähän teatteria. 

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan on melkein pakko suostua siihen näytelmään mukaan jotta voi pärjätä. Tai toinen vaihtoehto on, että on jossain erikoisalueessa yksinkertaisesti niin hyvä, että on varaa olla oma itsensä.

Itsellä juuri kapea erikoistumisalue ja eteneminen ei kiinnosta pätkääkään. Osa selkeästi vihaa minua, koska hoidan vaan oman hommani.

Kyllä, tämä on yksi niistä monista työelämän ongelmista. En tiedä, kuinka kauan jaksan tätä. Alan olla aika lopussa ja kypsä tähän. 

Vastaukseksi aina kaikki toteaa, että ehkä olet väärässä työssä. Vaihda työpaikkaa, vaihda työtehtävää. Olen tätä asiaa miettinyt jo vuosia ja mielelläni vaihtaisin työtehtävää, kun vaan tietäisin, mikä olisi jotain muuta kuin tällaista p**kaa. Myöskään kaikkialle ei noin vaan mennä, niissä kiinnostavimmissa on työpaikat niin kiven alla tai vaihtoehtoisesti palkat niin pienet (1600€/kk ja raskas vuorotyö) että ei tosiaan kannata.

Jos menisin omana itsenä, ei kukaan palkkaisi. Olen laiska, työt ei kiinnosta pätkääkään, en halua kaveerata kenenkään kanssa ja ihmiset ärsyttää. Olen ahdistunut ja vttuuntunut. Työni teen kyllä mutta mitään intohimoja ei ole. Ylitöitä en tee ja senttiäkään en veny koska ei työnantajakaan veny mun hyväksi, päinvastoin.

Jos töitä haluaa, pitää esittäö innostunutta, kiinnostunutta, sosiaalista ja lempeää kynnysmattoa, joka ihastelee idioottien sisustus- ja vauvajuttuja loputtomasti ja antaa työnantajan viedä selkänahatkin.

Onneksi feministit ovat kieltämässä vankilat ja muut rangaistukset niin voi alkaa elämään ryöstelyllä.

Olen huomannut että it-alalla usein ne todella kovat osaajat ei esitä paljon mitään, koska niiden ei tarvitse. Sen sijaan niiden ympärillä pyörii koko ajan ties mitä porukkaa, joka koko ajan esittää jotakin.

Jep, kyllä meillä ainakin väläytellään sitä, että jos ei joku pärjää nopeutuvassa tahdissa ja kehityksessä mukana, niin jos ei muuten niin maksetaan ulos. Eihän tietenkään siihen tarvitse suostua, mutta kyllä työnantaja työntekijän pihalle saa jos haluaa. Eikä se varmaan kovin kivalta tunnu työskennellä paikassa, josta on selvästi sanottu, että palveluksiasi ei enää kaivata ja tämän verran suostumme maksamaan, jotta pääsemme sinusta eroon.