Miksi 14-vuotias on kivikasvoinen, mitään ei tapahdu ilmeissä eikä silmissä? Istuu ilmeettömänä aina kun näen hänet
Mitähän hänelle on tapahtunut? Ei voi olla normaalia.
Kommentit (14)
Tuollaisia ne on nykyään. Ilmeet ja tunteet on noloja.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä oma lapsesi?
Siis ei todellakaan oma lapsi. Tarkoitin tuolla "aina kun näen hänet", että näen vain satunnaisesti. Mutta hänessä ei koskaan tapahdu mitään. Sellaisen kivikasvoisen aikuisen kasvot.
Jotkut "sairaudet" ilmenevät noin. Esim. valikoiva puhumattomuus, sosiaalisten tilanteiden pelko jne
Jep, aspergeria epäilen minäkin itse sellaisen omaavana. Lapsena assit saattavat olla todella tunteellisia, ja varsinkin negatiiviset tunteet purkautuvat rajuina raivareina. Minusta tuli kans kivikasvo teini-iässä ja sellainen olen yhä, tahtomattani.
Vierailija kirjoitti:
Jep, aspergeria epäilen minäkin itse sellaisen omaavana. Lapsena assit saattavat olla todella tunteellisia, ja varsinkin negatiiviset tunteet purkautuvat rajuina raivareina. Minusta tuli kans kivikasvo teini-iässä ja sellainen olen yhä, tahtomattani.
Johtuuko kivikasvo lääkityksestä?
Et ole osannut kohdata hänen tunteitaan oikein, ja nyt hän ei enää näytä niitä, koska saa aina väärän reaktion.
Mitä se sinulle kuuluu? Olin itse teini, josta sanottiin, etten koskaan hymyile ja varmaan piti paikkansa. Ei kukaan ollut minulle mitään tehnyt, todellakaan, oireilin siitä, ettei minusta pidetty kotona huolta, ei edes puhuttu tai huomattu mitenkään. Kun koin ensirakkauteni, aloin automaattisesti hymyillä ja säteillä.
Vierailija kirjoitti:
Et ole osannut kohdata hänen tunteitaan oikein, ja nyt hän ei enää näytä niitä, koska saa aina väärän reaktion.
En tunne häntä lainkaan. Emme ole koskaan puhuneet. Näen häntä vain.
Luultavasti on vaan introvertti ja omissa ajatuksissaan. Itse onnistun aina myös uppoutumaan ajatuksiini ja sitten kuulemma minulla on päällä hassu tuijottava kuollut katse, joka ei kohdistu mihinkään. Koulusssa jotkut huvitteli sillä, että laskivat kuinka kauan olen edes räpäyttämättä silmiäni kun olen fantasioissani. Se, että mun silmät on harmaat tekee efektistä vielä kuolleemman. Ei ole kyllä aspergeria tai mitään sellaista.
Nykyajan vitsaus. Yhtä paljon tätä on aikuisissa. Helsingissä on kauheeta kun kukaan ei naura, kaikilla on tyhjät kivikasvot. Kaipaan 70-80 luvun ilmapiiriä kun kaikki sai vain olla normaaleja. Oli punkkareita, työväki, erilaisia ihmisiä. kaikki otettiin mukaan.
Itse syytän tätä keinotekoista ja kilpailuhenkistä maailma. Inhimillisyydelle ei ole tilaa koska se ei ole cool.
Ehkä sun ei kannata ylitulkita jotain satunnaista teiniä. Miksi hänen pitäisi hymyjä tai ilmeitä sulle edes näyttää?
Miksi sen pitäisi näyttää sulle mitään naamaa. Tuskin sinä aikuisena vanhana läskinä kiinnostat teiniä yhtään.
Kyseessä oma lapsesi?