Kokeeko kukaan muu musiikkia näin?
Kuuntelen paljon musiikkia, mutta vain sellaista josta oikein todella tykkään ja joka vaikuttaa muhun erityisesti. Kuuntelen kaikilla aisteilla, kuuntelen jokaista soitinta ja säveltä, nautin sointukuluista ja siitä, jos musiikki on jollain tavalla "vaikeaa". Pidän raskaasta ja synkästä musiikista. Usein mulle käy niin, että löydän vähän sattumalta jonkin ennalta tuntemattoman biisin tai bändin ja saatan kuunnella repeatilla yhtä biisiä aamusta iltaan vaikka viikon, kun se on niin hyvä ja tuntuu niin voimakkaasti.
Olenko outo?
Kommentit (11)
En haluaisi itselleni synkkää ja raskasta oloa viikoksi. Itse käytän musiikkia piristämään ja energisoimaan.
Ei kai tuo outoa ole. Itselle kun jokin biisi kolahtaa niin se soi mielessä vaikka en kuuntelisikaan sitä.
Joo, mulla on toi sama kyllästyminen myös: saatan luukuttaa pitkään yhtä ja samaa ja sitten yhtäkkiä lopetan ja etsin jotain muuta / palaan siihen mitä kuuntelin aiemmin.
Mulle raskas musiikki, lähinnä siis metalli ja muu synkistely eivät niinkään aiheuta raskasta oloa vaan se vaan tuntuu voimakkaammin. En mitenkään piristy ns. pirteästä musiikista. Jokin iloinen poppi ei herätä mitään tunteita.
Minulla samanlainen kokemus musiikista ja kuuntelen myös raskaampaa musiikkia. Erityisen hyvänkuuloiset kohdat kappaleissa saa laittamaan silmät kiinni ja musiikki tuntuu luissa ja ytimissä. Joku tietty kohta kappaleessa voi saada kuuntelemaan uudestaan ja uudestaan
Vierailija kirjoitti:
Joo, mulla on toi sama kyllästyminen myös: saatan luukuttaa pitkään yhtä ja samaa ja sitten yhtäkkiä lopetan ja etsin jotain muuta / palaan siihen mitä kuuntelin aiemmin.
Mulle raskas musiikki, lähinnä siis metalli ja muu synkistely eivät niinkään aiheuta raskasta oloa vaan se vaan tuntuu voimakkaammin. En mitenkään piristy ns. pirteästä musiikista. Jokin iloinen poppi ei herätä mitään tunteita.
Ja tämä oli ap
Mä kuuntelen myös noin että repeatilla samaa biisiä vaikka koko päivän ennen kuin se aukeaa mulle täydellisesti. Tykkään analysoida sanoja ja tulkita erilaisia sävellajeja ja soittimia vaikken niitä tunnistaisikaan. Erityiset sävärit saan bassoista (?), esim. Alicia Keyn Girl on Firessä.
Etsin sellaista musiikkia, missä on monimutkaisia sovituksia, sillä aivot saa niistä kiksejä. Aivo- orgasmeja.
Musiikki!❤️
Kuuntelen ihanaa kappaletta kunnes osaan sen ulkoa, enkä tarkoita sanoja, vaan sitä miten sävelet kutittelee päässäni eri osia.
Usein kappaleesta tulee myös visuaalinen abstrakti mielikuva jota ihailla.
Mä myös tykkään "vaikeasta" musiikista, genrenä jazz, taidemusiikki ja proge. Joskus olen kuunnellut vain yhtä ja samaa albumia jopa useamman kuukauden kun olen jäänyt koukkuun sen monimutkaisuuteen ja lopetan kuuntelun kun olen saanut sen "ratkaistua" ts. kun se ei enää tunnu uudelta ja jännittävältä.
Toi aivo-orgasmi on niin kuvaava sana! Tai "eargasm".
ap
Et ole outo.
Minä nelikymppisenä kuuntelen vieläkin suosikkikappaleita toistolla. En jaksa ihan 24h luukuttaa ja kyllästynkin sitten kappaleisiin. Mutta kyllä sama ihastuminen on tallella musiikkiin kuin lapsena ja nuorenakin.