Totaalinen koronaväsymys
En voi itselleni mitään, en vain jaksa.
En jaksa tätä hössötystä, en jaksa enää suosituksia, en kieltoja, en toisten kyttäämistä.
Ymmärrän, että kyseessä on osalle vaarallinen virus, mutta eipä se tuolla leviäisi jos ihmiset olisi kotona sairaana. No ei ole.
Terveinä liikkuvien elämää rajoitetaan taas uudelleen, kiitos että yrität pysyä järjissäsi, kun olet jo etätöissä koko ajan ja sitten kielletään sosiaaliset harrastuksetkin, ei vaan enää jaksa.
Kommentit (162)
Saisi tulla työnantajille painavaa sanaa maamme johtajilta. Meillä ainakin on saanut koko ajan sairaana mennä töihin, kunhan on negatiivinen koronatestistulos ja vointi sallii työnteon.
Ajatelkaa sannan kauneutta, se auttaa oikeasti
Voi kyynel. Itke nyt vielä.
Mitäpä jos söisit kunnollista ruokaa ja ottaisit lisäksi vitamiineja purkista, niin et olisi noin heikko?
Sun suurin ongelmasi vaikuttaa olevan se, että ajattelet asiaa aivan liikaa ja nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä kaikkea ET voi nyt tehdä. Jos et pääse nyt harrastamaan sisätiloissa joukkuelajeja, voistko mennä kavereidesi kanssa harrastamaan jotain muuta? Jos et voi olla baarissa enää klo 23 jälkeen, voisitko mennä baariin aikaisemmin kuin normaalisti? Suositus on, että et järjestä kotonasikaan illanistujaisia yli 10:lle, mutta voisitko kutsua pienemmän porukan? Onko pakko aina tavata isolla porukalla?
Kuule tilanne on vain huononemassa. Parempi vain asennoitua jaksamaan.
Korona tarttuu jo ennen kuin oireita ilmaantuu ja osa ei saa missään vaiheessa oireita, mutta tartuttaa silti. Eli leviäminen on mahdollista, vaikka sairaaksi itsensä tuntevat olisivat kotona.
Ymmärrän väsymyksesi. Kyllästyttää tämä itseänikin ja varmasti monia muitakin. Nyt on vaan jaksettava, ja mitä paremmin ihmiset noudattaa suosituksia, sitä nopeammin tämäkin aalto on ohi.
Olen kohdannut oikeita isoja vastoinkäymisiä enkä vain vastoinkäymisiä vaan niitä pitäisi kuvata jollain merkittävämmällä sanalla kuin vastoinkäyminen. Tämä koronaeristäytyminen heikentää nousukäyrässä olutta vointia ja jaksamista paljon.
Olen ollut koronan alusta lähtien käytännössä yksin koko ajan, tapaan toisen ihmisen ehkä kerran pari kuukaudessa (ja etätyöpalavereissa, mutta en nyt laske niitä ihmisen tapaamiseksi). Jossain vaiheessa oli ihmissuhde, josta oli vähän enemmän seuraa, mutta se päättyi. Henkireikäni ovat olleet kirjasto, museot, näyttelyt, ulkoilu. Nyt kun ilmeisesti kolme edellistä suljetaan, niin en tiedä miten käy. Olen jo niin masentunut, että eipä kai tästä voi enää pahemmaksikaan mennä
Mä en jaksa ihmisiä, jotka ajattelee noin. Vetää kyllä voimat pois.
Minulla on ollut ihan liikaa ikäviä asioita elämässäni, jotka ovat eristäneet minut muista ihmisistä henkisesti ja joskus myös fyysisesti. Niistä olen oppinut, että ainoa keino selvitä on mennä päivä kerrallaan ja suostua odottamaan. Tämä oppi auttaa nyt koronankin aikaan, enkä siksi oikein pääse sisälle mitä sinä nyt murehdit ja pohdit. Suurin syy viruksen leviämiseen on juuri se, mitä itsekin kirjoitat ettei jaksaisi. Ne, jotka eivät suostu jaksamaan myös levittävät ja aiheuttavat tartuntalukujen nousun. Ei uskota suosituksia ja joita on tähän asti hyvin varovaisesti hyssytellen meille viranomaisten taholta neuvottu. Meille on annettu mahdollisuus, jota emme ole osanneet hyödyntää oikein.
Kun yksi mokaa porukassa kärsivät siitä sitten muutkin.
Suomi ja puolet maailmaa on tällä hetkellä väsynyt koronaan. Voitko ajatella, miten et ole todellakaan yksin. Ryhdy vaikka SPR:n vekkoystäväksi jollekin, joka on vielä epätoivoisempi kuin sinä koronan vuoksi.
Kaikkia varmaan väsyttää, mutta toiset jaksaa ja toiset uikuttaa.
Monilla on elämässään paljon raskaampiakin asioita meneillään, siinä kevyet rajoitukset ja matkailun siirtäminen hamaan tulevaisuuteen eivät paljon enää tunnu.
Oikeastihan meillä ei tilanne ole ollut missään vaiheessa paha. Vielä. Eikä rajoitteet ole olleet rankkoja. Vielä. Me olemme selvinneet vähällä. Toistaiseksi.
En kyllä ymmärrä mitä erityistä jaksamista tässä on.
Heh kirjoitti:
Heikot sortuu elon tiellä. Mitenköhän pärjäisit jos vaikkapa sota syttyisi? Tuollaiset hyödyttömät ihmiset voisi laittaa vaikka rintamalle miinoja haravoimaan. On se elämä joillain pienestä kiinni.
Miksi tätä verrataan koko ajan sotaan? Ei tämä ole sota. Minua ei haittaa nuo rajoitukset, en vaan jaksa ihmisten negatiivisuutta. Kytätään toisia, vaaditaan suurempia rajoituksia, haukutaan päättäjiä ja muita ihmisiä. Sodassa olisi yhteishenkeä. Tässä on ihan päin vastaiset tunnelmat. Nämä muiden mollaajat ei ainakaan mitään sotaa voittaisi.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut koronan alusta lähtien käytännössä yksin koko ajan, tapaan toisen ihmisen ehkä kerran pari kuukaudessa (ja etätyöpalavereissa, mutta en nyt laske niitä ihmisen tapaamiseksi). Jossain vaiheessa oli ihmissuhde, josta oli vähän enemmän seuraa, mutta se päättyi. Henkireikäni ovat olleet kirjasto, museot, näyttelyt, ulkoilu. Nyt kun ilmeisesti kolme edellistä suljetaan, niin en tiedä miten käy. Olen jo niin masentunut, että eipä kai tästä voi enää pahemmaksikaan mennä
Siis et kestä paria viikkoa ilman museoita tai kirjastoa??? Jos sulla on rahaa käydä usein museoissa, voit laittaa sen rahan nyt parin kirjan ostamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Heh kirjoitti:
Heikot sortuu elon tiellä. Mitenköhän pärjäisit jos vaikkapa sota syttyisi? Tuollaiset hyödyttömät ihmiset voisi laittaa vaikka rintamalle miinoja haravoimaan. On se elämä joillain pienestä kiinni.
Miksi tätä verrataan koko ajan sotaan? Ei tämä ole sota. Minua ei haittaa nuo rajoitukset, en vaan jaksa ihmisten negatiivisuutta. Kytätään toisia, vaaditaan suurempia rajoituksia, haukutaan päättäjiä ja muita ihmisiä. Sodassa olisi yhteishenkeä. Tässä on ihan päin vastaiset tunnelmat. Nämä muiden mollaajat ei ainakaan mitään sotaa voittaisi.
Kovin on sulla idealistinen kuva sodasta.
https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/luonto/helposti-julkisilla…
Panosta siihen toimintaan joka on vielä mahdollista ja turvallista, älä mieti sitä mitä et hetkeen voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Heh kirjoitti:
Heikot sortuu elon tiellä. Mitenköhän pärjäisit jos vaikkapa sota syttyisi? Tuollaiset hyödyttömät ihmiset voisi laittaa vaikka rintamalle miinoja haravoimaan. On se elämä joillain pienestä kiinni.
Miksi tätä verrataan koko ajan sotaan? Ei tämä ole sota. Minua ei haittaa nuo rajoitukset, en vaan jaksa ihmisten negatiivisuutta. Kytätään toisia, vaaditaan suurempia rajoituksia, haukutaan päättäjiä ja muita ihmisiä. Sodassa olisi yhteishenkeä. Tässä on ihan päin vastaiset tunnelmat. Nämä muiden mollaajat ei ainakaan mitään sotaa voittaisi.
Kyllä tämä on meidän sukupolven sota. Toivottavasti emme oikeaa sotaa koe. Tämä on pientä siihen verrattuna.
Sota-aikana vasta muita kytätäänkin. Kaikki kun eivät suinkaan ole siinäkään yhteisrintamassa yhteistä vihollista vastaan, vaikka näyt lapsellisesti niin kuvittelevankin. Ja Luuletko ettei sota-aikana haukuta päättäjiä???
Heikot sortuu elon tiellä. Mitenköhän pärjäisit jos vaikkapa sota syttyisi? Tuollaiset hyödyttömät ihmiset voisi laittaa vaikka rintamalle miinoja haravoimaan. On se elämä joillain pienestä kiinni.