Tuntuuko teistäkin että näytätte oikeasti paremmalta kuin mitä kuvissa?
Järkyttävää miten rumalta näytän kuvissa vaikka peilistä katsottuna ihan hyvältä... Mistähän johtuu?
Kommentit (28)
Joskus (harvemmin) minusta tulee taas niin hyviä kuvia, etten varmasti ole niin hyvännäköinen nainen.
Eli keskimäärin olen jotain tästä väliltä. Ja joskus hormonit pöhöttävät naaman ja joskus väsymys näkyy jne. Eli kyllä se ulkonäkö ihan oikeastikin paljon vaihtelee.
Näytän järkyltä todella monissa kuvissa, ja nimenomaan näitä toinen silmä kiinni tms. mitä ei kyllä kukaan ehdi luonnossa huomata.
Noinhan se tietenkin on, kun tarkemmin ajattelee! :D
Ja mä oon takuuvarmasti se urpoimman näköinen ihan joka kuvassa! :)
en ole valokuvauksellinen. Onnistun jos oikein poseeraan useimmiten, mutta kaikki spontaanit kuvat on kamalia.
Minusta otetut kuvat on aina ihan järkkyjä. Vaikka yrittäisin poseerata. Joskus erittäin harvoin onnistuu ihan ok kuva mut useimmat on niin rumia, niin rumia!!
Ja käsittääkseni oon kuitenkin ihan kaunis. Ei valittamista kun peiliin katson..
Katson itseäni peilistä; näytän hyvältä. Kysyn muilta mielipidettä; näytän hyvältä. Tarkistan peilistä että poseeraan hyvin; kaikki ok. Kuva otetaan; ei,ei,EI!!!!!!
en ole koskaan ollut kovin fotogeeninen, mutta livenä ihan ok. Ihailijoita ainakin on riittänyt :-)
Peilistä katsoessas sä otat automaattisesti edustavan asennon, korjaat ryhtiä, vedät mahaa sisään, kohotat kulmia, nostat leukaa, sulla on hillitty ilme. Kuva on sitten monesti räpsästy sun ollessa luonnontilassa, eli siltä sä vaan pikistelemättä näytät:) muut näyttää susta kuvissa ihan omilta itseltään eikö vaan, niin säkin, mut et samalta kun peilin eessä muikistellessa:)
Olen tyytyväinen peilikuvaani mutta kuvissa näytyän harvoin omasta mielestäni hyvältä. Kumpi valehtelee, peili vai kuva?
Mieheni taas on paremman näköinen kuvissa kuin luonnossa.
voin vakuuttaa että suurin osa ihmisistä todella näyttää paremmalta livenä kuin amatöörin ottamissa kuvissa.
Valokuvat vääristävät, korostavat juttuja joita kukaan ei todellisuudessa huomaa. Niitä myös katsoo eri lailla kuin elävää ihmistä.
kyllä tuntuu.
Mä olen kauhistellut tässä viime aikoina itsekseni sitä miten väsyneelle mä näytän kuvissa, vaikken mielestäni peilistä katsoessani siltä näytä.
Silmäpussit on, ok, mutta mä en ole tajunnutkaan miten väsyneeltä mä näytän silti vaikka nauraisin. Ja ikää kohta 28..
Onkohan siinä jokin sama vitsi kuin tuossa oman äänensä kuulemisessa, eli jos kuulet nauhoitettuna omaa ääntäsi, niin et meinaa tunnistaa sitä, sillä itse kuulet sen erilaisena...hmmm...visainen kysymys.
Olen kuitenkin paaaaaaaaaljon kauniimpi peilistä katsottuna kuin missään kuvassa ikinä!
No mielummin olen nätti luonnossa kuin kaunis kuvissa;D
joka ei välity paikallaan olevasta kuvasta. Peilistä kun liikehtii tai videolta erottuu ja etenkin livenä.
ihan vieraalta monissa valokuvissa, en meinaa tunnistaa itseäni ja moni muukin on sanonut että eipä tunnistaisi. Ihan lohdullista, minäkin näytän mielestäni paremmalta peilissä. Peilikuvahan ei tosin ole sama kuin miten muut näkevät meidät.
Mulla on sama juttu, en suurinpiirtein tunnista itseäni kuvista. Aivan järkkyjä. Joku selitti tätä joskus niin, että kun meillä on kasvoissakin kymmeniä lihaksia, niin livenä ei huomaa niiden toimintaa, ei huomaa sitä vaihdosta ilmeestä toiseen, koko prosessia, vaan näkee kokonaisuuden. Kuva sensijaan pysäyttää hallitsemattomat, ei tiedostamattomat lihakset, liikkeen, siihen paikkaan, ja siksi jotkut ihmiset näyttävät niin oudoilta ja huonoilta kuvissa. Väärän hetken ikuistus, mitä silmä ei ei ehdi nähdä, kamera pysäyttää.
Ne, jotka näyttävät aina hyvältä kuvassa, käyttävät vähemmän ilmeitä/lihaksia tai hallitsevat ne jotenkin paremmin.
Te niissä kuvissa olette ihan itse ja siltä näytätte. Tätä ei voi selitellä millään kun se on vaan fakta. PISTE.
En ole mielestäni kaunis enkä hyvän näköinen. Ja sitten katselen valokuvia niin ja joskus yksikseni peilistä itseäni ja ihmettelen, että kummallista: oikeastaan en ole hassumman näköinen. Mutta silti: muiden ihmisten parissa tunnen itseni aina silti pöhkön näköiseksi ja epävarmaksi. Huokaus.