Jakakaa kokemuksia nielurisaleikkauksesta
Itse olin maanantaina leikkauksessa ja leikkaus meni hyvin. Pahoinvointia herätessä ja kipu noin 3-4. Sain lääkettä ja pääsinkin yllättävän pian kotiin. Ensimmäinen päivä meni suht kivuttomasti. Eilen ja tänään olen ollut TODELLA kipeä. Uvula sekä koko nielu turvoksissa. Pari lusikallista jogurttia olen saanut syötyä ja vettä hörppinyt pillillä. Syljeksin tänään myös verta. Voiko olla että peitteet alkaa jo nyt irrota? Kauanko teillä kesti kivut, peitteiden irtoaminen ja onko muilla uvula aiheuttanut tukehtumisen tunnetta?
Kommentit (16)
Täällä kohtalotoveri, 7. päivä menossa ja olo vaan pahenee päivä päivältä. Alan turhautua todenteolla. Kadun koko leikkausta!
Itsellä oli kivut pahimmillaan siinä viikon kuluttua operaatiosta. Niistä lääkkeistäkin tuli hirveän huono-olo. Mutta operaatio meni hyvin ja pääsin samana päivänä kotiin, onneksi :D
Viikon kuluttua kipu alkoi helpottaa
Mulla leikattiin nielurisat paikallispuudutuksessa, kun olin 17. Leikkaushan ei kauan kestä, mutta mikään ei koskaan niin kovin sattunut. Ja oon kyllä synnyttänytkin.
Kyllä olin tosi kipeä noin viikon jälkeen päin. Sattui ihan sylkeä niellä. Mutta kyllä se siitä sit parani. Aina piti jotain särkyläkkettä ottaa, et pystyi vähänkin jotain syömään, siis jätskiä tai jogurttiakin.
En olisi kyllä mitenkään pystynyt hapanta jugurttia syömään leikkauksen jälkeen :O Kirveli niin pahasti.
Pari viikkoa se oli kipeä ja muistaakseni saikkukin oli sen.
Muistan vaan että banaanin syöminen kirveli ihan sikana. Mulla leikattiin nielu- ja kitarisat samaan aikaan. Jäätelöä tuli syötyä paljon. Kurkku oli todella kipeä ja särkylääkkeitäkin meni.
Olin vuonna 2007 leikkauksessa. Ennen sitä oli kurkkukipua 3-5krt vuodessa, ja niitä yököttäviä proppuja kokoajan, siis jonkinlainen tulehdus kokoajan kurkussa.
Leikkaus onnistui täydellisesti ja kun heräsin, niin sain pariksi päiväksi rajuja kipulääkkeitä.
Kun niiden käyttö loppui, kipu oli ihan hirveä. Jotain kertoo, että painoin 90kg kun menin ja viikon päästä painoin 80kg, kun ei pystynyt syömään ja nieleminen sattui niin paljon.
Ensimmäinen viikko on kamala, mutta siitä se paranee sitten todella nopeasti.
Hyödyt. Ehdottomasti kyllä kannatti. Ei ole proppuja ja voin sanoa, että minulla ei ole ollut sen jälkeen kurkkukipua ollenkaan.
Kipua kesti pari viikkoa, kuumeilu viikon. Nieluuni on jäänyt pysyvä vaurio, kaikki tulinen ruoka ja esimerkiksi raaka alkoholi kirvelee vietävästi. Pahimman tuskan kuitenkin aiheutti ummetus, kun olin syönyt pelkkää viiliä kahden viikon ajan. Leikkauksesta on jo useampi vuosi.
Järkyttävät kivut kaksi viikkoa, sitten helpotti. Mitään ei voinut syödä tai juoda, lääkkeitten otto tuskaa. En lähtis uudestaan. Ainakaan Suomessa kun täällä kivunhoito ihan lapsenkengissä.
Leikkasivat vähän muutakin samalta alueelta niin isompi operaatio oli minulla kurkussa.
Leikkauksen jälkeen panacodia poretablettina (3x päivä) pari viikkoa.
Ainoa ruoka oli kylmää kasvissosekeittoa kolmisen viikkoa (mitään kiinteää ei kiinnostanut syödä) ja välillä mehujää tökättynä leikkausalueelle jäähdyttämään kurkun aluetta.
Eipä siinä sen kummemmin kurjuutta ollut, mutta kasvissosekeitot ei maistunu vähään aikaan.
Mulla olisi leikkaus edessä, mutta en tiedä, uskallanko mennä. Pelottaa se toipumisen jälkeinen kipu, että kauan se kestää. Ja mahdollinen jälkivuoto. Mä vielä asun yksin eikä ole läheisiä ketä pyytää paikalle toipumisajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla olisi leikkaus edessä, mutta en tiedä, uskallanko mennä. Pelottaa se toipumisen jälkeinen kipu, että kauan se kestää. Ja mahdollinen jälkivuoto. Mä vielä asun yksin eikä ole läheisiä ketä pyytää paikalle toipumisajaksi.
Yksin mäkin asuin ja olin sen 2 viikkoa ihan yksin himassa vaan, ei niissä kivuissa ja lääkepöllyissä kiinnostanut mihinkään lähteä. Jos vaiva risoista on suuri, niin suosittelen kuitenkin menemään. T 10
Reilu 2 viikkoa meni parantuessa,kuumeineen kaikkineen.
Pahin kipu sulla vasta edessä. Mulla oli kuudes päivä pahin, mikään kipulääke ei riittänyt. Panacodia 8 poretablettia päivässä sekä Ketomex 100mg aamuin illoin.
HUSissa leikattiin päiväkirurgisena eli olisi pitänyt lähteä iltapäivällä pois. Kivut oli hirveät. Toinen toistaan vittumaisempi hoitaja kävi tivaamassa kuka on noutaja.
Minulla kun on kavereita mutta heillä on sairauksia, joten en voinut edes kuvitella ketään minua noutamaan. Olin lääkehöyryissä kun hoitajat supatti "onko tuo edes se henkilö joka sanoo olevansa" ja näin kun he katsoivat kukkarostani henkkareita. Jotka olin tietysti aamulla ilmoittautuessa näyttänyt. Ylihoitaja tms tuli raivonsekaisesti huutamaan "se on sitten poliisiasia" jos ei ole noutajaa.
On siis rikos jos yksin yrittää selvitä kovissa kivuissa. En tajua miten kukaan voi lähteä heti leikkauksen jälkeen kotiin.
Kipulääkkeeksi kirjoitetaan Panacodia, joka monella muuttuu elimistössä morfiiniksi. Sitten on ihmisiä joilla se ei auta, tiesin jo entuudestaan mutta minua ei kuunneltu. Hoitaja väitti että kyllä se varmasti auttaa kaikkia, vaikka aiheesta on tutkimuksiakin, ettei auta.
Parista päivästä viikkoon menee. Huonolla tuurilla leikkaushaava vielä aukeaa tai sitten se on itse aiheutettua kun syö liian aikaisin vääränlaista ruokaa ja sitten pitää poltta kurkun haava kiinni päivystyksessä.