Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat ihmiset järkyttyvät, kun kerron heille nykypäivän kilpailusta mm. työmarkkinoilla
10.11.2020 |
Entisinä aikoina Suomi oli kuin Neuvostoliitto. Kaikille oli työtä tai se työpaikka osoitettiin. Vanhukset suunnilleen järkyttyvät kun kerron heille, että nykypäivänä kilpailu on armotonta työelämässä. Suomen sosialistitasavallassa on totuttu siihen, että lukion tai korkeakoulun nimellä ei ole niin vaikutusta työmarkkinoilla, työkokemus ratkaisee. Perähikiänkin amk:ta voi päästä johonkin johtajanpallille.
Jenkeissä asia ei ole näin. Jenkeissä esim. huippuyliopistoihin on niin kova kilpailu, että sinne päästäkseen on high schooli oltava suoritettuna mainekkaassa koulussa. Jenkeissä on enemmän painoarvoa sille, mistä koulusta on valmistunut. Joku perähikiän yliopisto ei ole yhtään mitään Piilaaksossa kun vastapuolella on MIT:tä ja vastaavista huippukouluista valmistuneita.
Huippuyliopistoon pääsy on aivan oma lukunsa. Ei riitä, että loistaa pääsykokeissa. On oltava jotain meriittejä, jotka sopivat huippuyliopiston kokoelmiin. Shakkikerhon puheenjohtajuus ja amerikkalaisen jalkapallojoukkueen kapteenin nauha on hyvä alku. Ei riitä myöskään matemaattis-looginen älykkyys. Yliopistot haluavat "kokoelmiinsa" myös tyypin, joka on sosiaalisesti miellyttävä.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Köyhät eivät voi opiskella kuin stipendeillä Usa:ssa.
Opiskelu on siellä mielettömän kallista lukukausimaksuineen kaikkineen.
Jos peruskoulu taso pitää olla riittävän hyvä, että pystyy noihin yliopistoihin pääsemään.
Suomessa on opiskelijoiden tilanne erittäin hyvä, vaikka aina valittavat.
Kaikki saavat valtion takaaman opintolainan ja vielä helpotukset päälle.
Plus opintuen ja asumistuen ja opiskelija-alennukset. Eihän se tietenkään leveää elämää, mutta ei niin surkeatakaan, kuin sitä niin monet valittaa.
Ja yliopisto on aina yliopisto, sijaitsi missä tahansa. Sama opintokokonaisuudet on kaikkien suoritettava ja luennoitsijoita kiertää.
On outoa että aina Suomea, omaa maata ivaillaan ja pilkataan ja väheksytään jotenkin.
Jenkkien silmissä sillä on kyllä eroa kovastikin, onko valmistunut Bostonin yliopistosta, Massachusetts institute of technologystä, California institute of technologystä vai Michicagin teknillisestä yliopistosdta Houghton citystä. Jälkimmäinen voi herättää epäilyjä. Jenkit tuntuvat yhä pitävän Suomea täysin sosialistivaltiona juuri näistä syistä. Jenkeissä ylipäätänsä yhteiskuntaluokkien väliset erot ovat jyrkemmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin olihan niitä töitä, kun Suomea jälleenrakennettiin 1950-1960 luvuilla.
Ilman koulutusta sai työtä paikasta kuin paikasta, ja akateemisia oli vähemmän.
Maaseutu eli ja kukoisti, moni sai elantonsa pienviljelijänä.
Ei se ole kenekään syy, että tilanne on nyt tämä. Yhteiskunnat muuttuvat kehityksen myötä.
Jotenkin ap vaikuttaa kateellisen katkeralta, että on tullut väliporras ammattikoulun ja yliopiston keskelle, tuo ammattikorkeakoulu. Sitä vastasivat ennen opistot.
Se kouluttaa juuri työelämän osaajia nykytarpeisiin, käytännön töihin.
Yliopisto on enemmän tieteellistä ja tutkimuksellista koulutusta.
Hetkonen! Vauhkoaako AP nyt jostain Jenkkien työpaikkakilpailusta vain työelämästä Suomessa? Miksi et samantien vetäisi mukaan vaikeita elinolosuhteita Marsissa?
Ap on oikeassa, juuri noin työelämä on muuttunut. Ja kilpailu alkaa jo nuorena. Oikealle polulle aletaan suuntautua jo lapsena, erityiseen päiväkotiinkin voi olla pääsykokeet. Oma lapsen on käynyt jo peruskouluikäisenä kaksissa pääsykokeissa erikoiskouluihin, toiseen pääsikin spesiaaliluokalle, joka suorittaa enemmän opintoja tietyissä ainrissa kuin muut. Luokan parhaimmilee tarjottiin juuri useamman koulun yhteistyönä mahdollisuutta päästä vielä vaativampiin ylimääräisiin opintoihin koulunkäynnin ohella, tietysti laitoin lapseni sinne. Seuraavaksi on pyrkiminen tasokkaaseen lukioon. Sityen korkeakouluun pitäisi myös saada työkokemusta kaiken tuon ohella.
Eri asia varmaan, jos ei tähtää muuta kuin vaikka kampaajaksi tai putkimieheksi, mutta akateemisessa maailmassa uralla menestyminen on nykyään tällaista. Oli jo minun aikanani ja nuoremmilla vieläkin enemmän. Omien vanhemieni ikäluokka - suuret ikäluokat - maailma oli aivan toisenlainen. Silloin kaikki saivat työpaikan, kunhan onnistui kävelemään yliopistoon sisään. Jos sieltä vielä valmistuikin, niin hybä työpaikka oli varma nakki.
Miksi ihmeessä puhut USA:n koulutysjärjestelmästä, jossa pitää myös olla paaaaaaaaljon rahaa käytettäväksi lukukausimaksuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ole tommosesta kylläkään kuullut. Ja jos ani harva pääsee huippuyliopistoihin, niin mmitä sitten? ei ne huiput kilpaile kaikista työpaikoista mitä on maassa. Ja köyhät kyllä opiskelee ihan samalla tavalla opintolainalla, vanhempien avustuksella, ja työssä käymisellä, näin olen käsittänyt. Otetaan vaikka Meghan Markle, isä maksoi lukukausimaksut, ja tytär ainakin väittää työskennelleen koko opiskeluajan. ei se varmaan helppoa ole. Monihan kerryttää sitä lasten College fundia koko elämän ajan, johon myös isovanhemmat ja tutut voi osallisua. Tosiköyhillä ei ole tota, mut on state collegeja jotka luulakseni on halvempia, ihan saman tasoista opetusta sieläkin annetaan. Tieto ei ole toista Harvardissa ja City collegessa. Samaa tiedettä. Yksi Harvardista valmistunut ekonomi katui että meni Harvardiin, koska hänelle jäi 500 000 dollarin velka, ja sanoi saman opin olisi saanut ilmaiseksi missä vaan state collegeissa. Ihan turhaa tuo ivy league hehkutus. Mihin ihmeen huippu-uraan pitäisi pyrkiä? Eikö riitä että on ammatti. EI siihen Harwardia tarvita. Vaikka sosiaalityöntekijä Harwardissa vs ilmais koulussa, sama ammatti, sama työ. samat tiedot.
Miten jenkkilän systeemi liittyy Suomen koulu- ja työelämään?
Suurten ikäluokkien vanhemmat saivat halutessaan töitä, samoin nämä ikäluokat itsekin vielä. Nykyään meno on armotonta niin työnhakijoilla, kuin työntekijöilläkin. Jos onnistuu saamaan hyvän työpaikan, ja tarkoitan nyt kaikkia työpaikkoja, enkä pelkästään akateemisia, touhu on sitä, että liian vähällä väellä yritetään saada mahdollisimman paljon. Tämä on se asia, jota vanhempi ikäpolvi ei tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni asioista tietämätön, Suomen auvoisiin oloihin tuudittautunut järkyttyy, jos sille kertoo mitä muualla maailmassa on.
Vierailija kirjoitti:
en ole tommosesta kylläkään kuullut. Ja jos ani harva pääsee huippuyliopistoihin, niin mmitä sitten? ei ne huiput kilpaile kaikista työpaikoista mitä on maassa. Ja köyhät kyllä opiskelee ihan samalla tavalla opintolainalla, vanhempien avustuksella, ja työssä käymisellä, näin olen käsittänyt. Otetaan vaikka Meghan Markle, isä maksoi lukukausimaksut, ja tytär ainakin väittää työskennelleen koko opiskeluajan. ei se varmaan helppoa ole. Monihan kerryttää sitä lasten College fundia koko elämän ajan, johon myös isovanhemmat ja tutut voi osallisua. Tosiköyhillä ei ole tota, mut on state collegeja jotka luulakseni on halvempia, ihan saman tasoista opetusta sieläkin annetaan. Tieto ei ole toista Harvardissa ja City collegessa. Samaa tiedettä. Yksi Harvardista valmistunut ekonomi katui että meni Harvardiin, koska hänelle jäi 500 000 dollarin velka, ja sanoi saman opin olisi saanut ilmaiseksi missä vaan state collegeissa. Ihan turhaa tuo ivy league hehkutus. Mihin ihmeen huippu-uraan pitäisi pyrkiä? Eikö riitä että on ammatti. EI siihen Harwardia tarvita. Vaikka sosiaalityöntekijä Harwardissa vs ilmais koulussa, sama ammatti, sama työ. samat tiedot.
Toki kunnianhimottomille ja vähän tyhmemmille ihmisille riittää, että on kaupan kassa tai parturi-kampaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. :D Mutta siis tyhmää on sitten taas se, että ku ne arvosanat ja joku paperi on usein vaan pinnallista, kun taas se todellinen lahjakkuus ja osaaminen j sopiva persoona on niitä oikeasti tärkeitä asioita jotka tulee usein esiin vaan jossakin haastattelussa tms. Joku nimi ei kerro juuri mitään paitsi ehkä ahkeruudesta, mutta luontasesta lahjakkuudesta ei välttämättä koulutukset kerro.
Toki kunnianhimottomille ja vähän tyhmemmille ihmisille riittää, että on kaupan kassa tai parturi-kampaaja.
-Parturi-kampaajista moni on yrittäjä. Se kyllä vaatii kunnianhimoa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja sitten on elämässä, ihan joka maassa, se kummallisuus, että kaikki eivät voi olla siellä huippuyliopistossa, eivätkä valmistua johtajiksi, kun ihan tavallisiakin duunareita vielä tarvitaan päivittäin, kuten esim. kaupan kassa tai parturi-kampaaja, kummallista...
Niin ja sitten on elämässä, ihan joka maassa, se kummallisuus, että kaikki eivät voi olla siellä huippuyliopistossa, eivätkä valmistua johtajiksi, kun ihan tavallisiakin duunareita vielä tarvitaan päivittäin, kuten esim. kaupan kassa tai parturi-kampaaja, kummallista...
-Johtajaksi ei valmistuta koulusta, vaan kasvetaan jos on siihen soveltuva persoonallisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvaus Suomesta kuulosti oudolta. Mihin vuosikymmeneen hän viittaa? Miten Suomi oli muka "neukkula", kenelle osoitettiin työt? Jos viittaat työttömien laittamista lapiohommiin joskus ennen 60-lukua tai vankeihin, joita laitettiin rakentamaan Seutulan lentokenttää, niin tuskin se mitään neukkumallia edusti vaan oikeistolaista maailmankuvaa, jossa köyhiä oli tapana kohdella noin.
Olen itse 60-vuotias enkä tunnistanut täysin ap:n kuvausta. 1960-luvulla todellakin saattoi päästä töihin pelkällä ylioppilastodistuksella ja ura saattoi jatkua keskijohtoon asti. Mutta 60-70-luvuilla myös kymmenettuhannet suomalaiset lähtivät työn perässä siirtolaisiksi Ruotsiin, Australiaan yms. Sekin on osa sitä aikakautta.
Nuoren tai opiskelijan oli silloin helppo saada töitä tai kesätöitä, koska oli niin paljon sellaisia ns. alemman väen hommia, joihin nuoret kelpasivat. Joka asialla on siis ollut hyvät ja huonot puolensa.
En tiedä miksi USA:ta tähän tarvitsee tuoda ollenkaan, se on erilainen yhteiskunta. Kyllä jo minunkin elämäni aikana Suomessa kilpailu opiskelupaikoista ja työpaikoista on ollut ihan eri tasolla kuin esim. vanhempieni aikana. Lisäksi tässä on eletty 70-90 -luvuilla kaksi lama-aikaakin läpi. Onhan nykyään työttmyyttä sentään vähemmän kuin 90-luvun lama-aikaan.
Kilpailu työmarkkinoilla on kovaa, mutta en tiedä onko se pahentunut vaan puhutaanko siitä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole tommosesta kylläkään kuullut. Ja jos ani harva pääsee huippuyliopistoihin, niin mmitä sitten? ei ne huiput kilpaile kaikista työpaikoista mitä on maassa. Ja köyhät kyllä opiskelee ihan samalla tavalla opintolainalla, vanhempien avustuksella, ja työssä käymisellä, näin olen käsittänyt. Otetaan vaikka Meghan Markle, isä maksoi lukukausimaksut, ja tytär ainakin väittää työskennelleen koko opiskeluajan. ei se varmaan helppoa ole. Monihan kerryttää sitä lasten College fundia koko elämän ajan, johon myös isovanhemmat ja tutut voi osallisua. Tosiköyhillä ei ole tota, mut on state collegeja jotka luulakseni on halvempia, ihan saman tasoista opetusta sieläkin annetaan. Tieto ei ole toista Harvardissa ja City collegessa. Samaa tiedettä. Yksi Harvardista valmistunut ekonomi katui että meni Harvardiin, koska hänelle jäi 500 000 dollarin velka, ja sanoi saman opin olisi saanut ilmaiseksi missä vaan state collegeissa. Ihan turhaa tuo ivy league hehkutus. Mihin ihmeen huippu-uraan pitäisi pyrkiä? Eikö riitä että on ammatti. EI siihen Harwardia tarvita. Vaikka sosiaalityöntekijä Harwardissa vs ilmais koulussa, sama ammatti, sama työ. samat tiedot.
Toki kunnianhimottomille ja vähän tyhmemmille ihmisille riittää, että on kaupan kassa tai parturi-kampaaja.
ei vaan puhun ihan normaaleista maistereista tai tutkijoista. Mikä ihmeen harhaluulo teillä siellä on että joku tieteenala olisi jotenkin kehittyneempää jossain kalliissa yliopistossa, ja halvassa sitten toista tai huonompaa? Otetaan vaikka oikeusala. Miten maan laki muuttuu kun sitä opetetaan kalliissa yliopistossa? Ei oppilaan älykään siitä kasva että maksaa enemmän. Tottakai puitteet voi olla hienot ja muuta mukavaa kalliissa. Mut jos kaikki oheisjutut riisutaan pois, niin sama tutkinto luultavasti jää? Samat aiheet osattava? EIkö noilla ole samat tutkinnot?
Vierailija kirjoitti:
Toki kunnianhimottomille ja vähän tyhmemmille ihmisille riittää, että on kaupan kassa tai parturi-kampaaja.
-Parturi-kampaajista moni on yrittäjä. Se kyllä vaatii kunnianhimoa. :D
niin, ja moni julkkisparturikampaaja on multimiljonääri amerikassa. Vaikka Vidal Sasson, Paul Mitchell. Jos on älyä, voi nousta ryysyistä rikkauksiin joihin tavallinen tyyppi harvoin pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole tommosesta kylläkään kuullut. Ja jos ani harva pääsee huippuyliopistoihin, niin mmitä sitten? ei ne huiput kilpaile kaikista työpaikoista mitä on maassa. Ja köyhät kyllä opiskelee ihan samalla tavalla opintolainalla, vanhempien avustuksella, ja työssä käymisellä, näin olen käsittänyt. Otetaan vaikka Meghan Markle, isä maksoi lukukausimaksut, ja tytär ainakin väittää työskennelleen koko opiskeluajan. ei se varmaan helppoa ole. Monihan kerryttää sitä lasten College fundia koko elämän ajan, johon myös isovanhemmat ja tutut voi osallisua. Tosiköyhillä ei ole tota, mut on state collegeja jotka luulakseni on halvempia, ihan saman tasoista opetusta sieläkin annetaan. Tieto ei ole toista Harvardissa ja City collegessa. Samaa tiedettä. Yksi Harvardista valmistunut ekonomi katui että meni Harvardiin, koska hänelle jäi 500 000 dollarin velka, ja sanoi saman opin olisi saanut ilmaiseksi missä vaan state collegeissa. Ihan turhaa tuo ivy league hehkutus. Mihin ihmeen huippu-uraan pitäisi pyrkiä? Eikö riitä että on ammatti. EI siihen Harwardia tarvita. Vaikka sosiaalityöntekijä Harwardissa vs ilmais koulussa, sama ammatti, sama työ. samat tiedot.
Toki kunnianhimottomille ja vähän tyhmemmille ihmisille riittää, että on kaupan kassa tai parturi-kampaaja.
ei vaan puhun ihan normaaleista maistereista tai tutkijoista. Mikä ihmeen harhaluulo teillä siellä on että joku tieteenala olisi jotenkin kehittyneempää jossain kalliissa yliopistossa, ja halvassa sitten toista tai huonompaa? Otetaan vaikka oikeusala. Miten maan laki muuttuu kun sitä opetetaan kalliissa yliopistossa? Ei oppilaan älykään siitä kasva että maksaa enemmän. Tottakai puitteet voi olla hienot ja muuta mukavaa kalliissa. Mut jos kaikki oheisjutut riisutaan pois, niin sama tutkinto luultavasti jää? Samat aiheet osattava? EIkö noilla ole samat tutkinnot?
Periaatteessa toi noin. Mutta on siinä ero, että luetko vaikka nyt sitten oikiksessa uusia kirjoja ja tukimuksia saaden ne mahd. yliopistosi tietokannoista ja kirjasoisa jne. Vai joudutko metsästämään tenttikirjoja itse jostain, mistä satut löytämään/ saamaan. Kuka tai millainen on opetus. - Onko tiedekunnassa muutama professori, jotka luennoivat "kaikista" oikeudenaloista vai onko useia professoreia, jois ajokainen on oman alansa vankka ja merioitunut osaaja.
Iseäni ei niinkään hirvitä se, miten eriasoisia eri yliopistot ovat vaan se, mien suure erot saattaa olla alakouluissa e. niissä kouluissa, joita otaksutaan lähes jokaisen ikäluokkaan kuuluvan käyvän.
Vaikka tämä ny kuullosaa rasistiselta niin väitän, että oppimistulokset saattavat olla erilaiset luokalla, jossa opetus ja opiskelu tapahtuu yhdellä kielellä kuin luokalla, jossa oppilaat käytävä keskenään ja opettajan odotetaan kertovan ja opetavan samanaikaisesti useilla eri kielillä. - Jo suhde opettajaan saattaa ratkaista paljon. Suomalaisille luullakseni on suurimmalle osalle aivan sama onko lapsen opettaja naine vai mies kun taas on kulttuureia, joissa nais-opettajia ei arvosteta,, tai arvostetaan hyin vähän. - Millainen on opiskelumotivaaio oppilaalla, joka on omaksunu asenteen, että naisopettajia ei tarvise arvostaa, mutta syystä tai toisesta on päätynyt kouluun, jossa opettajista 3/5 on naisia, ellei enemmänkin. - Anaako hän heidänkin opiskella rauhassa, joille opettajan sukupuoella ei ole väljä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en ole tommosesta kylläkään kuullut. Ja jos ani harva pääsee huippuyliopistoihin, niin mmitä sitten? ei ne huiput kilpaile kaikista työpaikoista mitä on maassa. Ja köyhät kyllä opiskelee ihan samalla tavalla opintolainalla, vanhempien avustuksella, ja työssä käymisellä, näin olen käsittänyt. Otetaan vaikka Meghan Markle, isä maksoi lukukausimaksut, ja tytär ainakin väittää työskennelleen koko opiskeluajan. ei se varmaan helppoa ole. Monihan kerryttää sitä lasten College fundia koko elämän ajan, johon myös isovanhemmat ja tutut voi osallisua. Tosiköyhillä ei ole tota, mut on state collegeja jotka luulakseni on halvempia, ihan saman tasoista opetusta sieläkin annetaan. Tieto ei ole toista Harvardissa ja City collegessa. Samaa tiedettä. Yksi Harvardista valmistunut ekonomi katui että meni Harvardiin, koska hänelle jäi 500 000 dollarin velka, ja sanoi saman opin olisi saanut ilmaiseksi missä vaan state collegeissa. Ihan turhaa tuo ivy league hehkutus. Mihin ihmeen huippu-uraan pitäisi pyrkiä? Eikö riitä että on ammatti. EI siihen Harwardia tarvita. Vaikka sosiaalityöntekijä Harwardissa vs ilmais koulussa, sama ammatti, sama työ. samat tiedot.
Toki kunnianhimottomille ja vähän tyhmemmille ihmisille riittää, että on kaupan kassa tai parturi-kampaaja.
ei vaan puhun ihan normaaleista maistereista tai tutkijoista. Mikä ihmeen harhaluulo teillä siellä on että joku tieteenala olisi jotenkin kehittyneempää jossain kalliissa yliopistossa, ja halvassa sitten toista tai huonompaa? Otetaan vaikka oikeusala. Miten maan laki muuttuu kun sitä opetetaan kalliissa yliopistossa? Ei oppilaan älykään siitä kasva että maksaa enemmän. Tottakai puitteet voi olla hienot ja muuta mukavaa kalliissa. Mut jos kaikki oheisjutut riisutaan pois, niin sama tutkinto luultavasti jää? Samat aiheet osattava? EIkö noilla ole samat tutkinnot?
Herttaista miten naivi olet. On totta että Suomessa korkeakoulujen ja yliopistojen tasoisssa ja oppimistuloksissa ei ole merkittävää eroa. Painotuseroja toki on ja niin kaiketi pitääkin hieman olla. Mutta, mutta kuten, joku jo täällä mainitsi, niin itse olen ollut jo erottavinani, että niin peruskouluissa kuin lukioissa (luultavasti myös ammattikouluissa) alkaa jo olla huomattaviakin tasoeroja. Valitettavasti. (- Eikä ratkaisu tähän ole minusta yksistään esimerkiksi se, että oppivelvollisuusaikaa pidennettäisiin nykyisestä).
Köyhät eivät voi opiskella kuin stipendeillä Usa:ssa.
Opiskelu on siellä mielettömän kallista lukukausimaksuineen kaikkineen.
Jos peruskoulu taso pitää olla riittävän hyvä, että pystyy noihin yliopistoihin pääsemään.
Suomessa on opiskelijoiden tilanne erittäin hyvä, vaikka aina valittavat.
Kaikki saavat valtion takaaman opintolainan ja vielä helpotukset päälle.
Plus opintuen ja asumistuen ja opiskelija-alennukset. Eihän se tietenkään leveää elämää, mutta ei niin surkeatakaan, kuin sitä niin monet valittaa.
Ja yliopisto on aina yliopisto, sijaitsi missä tahansa. Sama opintokokonaisuudet on kaikkien suoritettava ja luennoitsijoita kiertää.
On outoa että aina Suomea, omaa maata ivaillaan ja pilkataan ja väheksytään jotenkin.