Oliko esi-esi-esi-esi isämme hampaattomia jo 30 vuotiaina?

Eiköhän hampaat putsautuneet luita järsiessä :)

Viellä viikinkiaikaan 30 vuotias oli vanha.

Ne nuoret jotka lähtivät ryöstämään ja r aiskaloimaan olivat pääosin 12-17 vuotiaita parrattomia ja kiimaisia poikia jotka halusivat vain saada.

Vanhempammme saivat tekohampaat rippilahjaksi, on tavallinen tarina Suomessa. Sokeri syövyttää.

Ei, vaan kuolleita. Nykyajan ruokailu pilaa hampaat.

Vierailija kirjoitti:

Viellä viikinkiaikaan 30 vuotias oli vanha.

Ne nuoret jotka lähtivät ryöstämään ja r aiskaloimaan olivat pääosin 12-17 vuotiaita parrattomia ja kiimaisia poikia jotka halusivat vain saada.

s

Siis alaikäisiä lapsosia, näin nykytermein.

No sanotaan näin, että ei se aivan harvinaista ollut. Aurinkokuningas Ludvug XIV oli jo nuorena miehenä hampaaton, johtuen sokerisista aateliston suosimista ruoista.

Ei ollut sokeria, eikä syöty vehnää. Hampaat kestää oikealla ruokavaliolla pitkään.

Sen lisäksi "hammasharjoja" on käytetty vuosituhansia sitten. Puun juuren palolla ja pajun oksia pureskelemalla putsattu hampaat.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempammme saivat tekohampaat rippilahjaksi, on tavallinen tarina Suomessa. Sokeri syövyttää.

Moni nainen menetti hampaansa viimeistään ollessaan raskaana, äitini joskus parikymppisenä. Papallani oli alkuperäisiä hampaita loppuun asti , melkein kahdeksankymppiseksi, vaikka hyvin huonokuntoisia. Tuskin oli hammaslääkäriä tavannut kuin sota-aikana jos silloinkaan.

Sokeria ei sota-ajan jälkeen ollut tyrkyllä haitaksi asti, ja sitä vähääkin tarvittiin säilöntään, kun ei ollut pakastimia. Hampaitten hoito sen sijaan oli retuperällä. Vielä 50-luvulla syntyneistä moni sai ensimmäisen hammasharjan koulussa, ja silloin käytiin ensimmäisen kerran hammaslääkärissä.

Hammaslääkärit olivat pelottavia. Lieneekö niiltä sukupolvilta periytynyt hammaslääkäripelko nuoremmillekin, vaikka siihen ei enää ole syytä.

Meesästäjäkeräilijöiden hampaat olivat paremmassa kunnossa, koska sokereita oli ravinnossa vähän.

Vehnää mussuttaneiden maanviljelijöiden hampaat taas olivat kehnossa kunnossa. Myös jauhinkivistä irronnut hiekka kulutti hampaita

Mitä tohon ikään tulee, niin keski-ikä oli alhainen. Mutta osa eli hyvinkin vanhoiksi omat hampaat suussa, etenkin metsästäjäkeräilijöiden joukossa. Naisilla joissain yhteisöissä hampaat kului, koska niitä käytettiin työkaluina esim. nahan muokkauksessa.

Maanviljelijät olivat raskaan työn ja yksitoikkoisen ja köyhän tavinnon vuoksi sairasta ja kitukasvuista sakkia.

Nomadit taas terveempiä ja isokokoisia, nyky mitoissa fyysisesti, tosin laihempia, lihaksikkaita ja jänteviä.

Sokeria ei suuremmin ollut ainakaan äitini lapsuudessa 40-50 -luvuilla. Hammasläkäri poisti vähänkin kipeän tai reikäisen hampaan. Tekohamspaat alle 20v.

Metsästäjä-keräilijä esi-isillä oli hyvät hampaat. Maanviljelyyn siirtyneillä hampaat kuluivat loppuun nopeasti karieksen ja jauhamisessa apuna käytetyn hiekan vuoksi. Viljan ja perunoiden tärkkelys on sokeria ja sen syöminen riittää kariesbakteerien elättämiseen.

Maanviljelijät kylläkin elivät pidempään kuin metsästäjä-keräilijät ja lisääntyivät tehokkaammin ja lapset jäi useammin henkiin. Siksi ihmisten määrä alkoi merkittävästi kasvaa vasta maanviljelyn myötä. Jos metsästäjä-keräilijät olisi menestyneet paremmin, he eivät olisi niin pieni joukko tänä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Sokeria ei suuremmin ollut ainakaan äitini lapsuudessa 40-50 -luvuilla. Hammasläkäri poisti vähänkin kipeän tai reikäisen hampaan. Tekohamspaat alle 20v.

Sitä ovat syöneet lapsena jopa niin, että on kastettu sokeripala kermaan ja suoraan suuhun sitten! Ihan tavallinen napostelu ainakin 1930- syntyneillä. Ja heidän lapsilla tietysti perusasia:-D

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/rintasok.html

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijät kylläkin elivät pidempään kuin metsästäjä-keräilijät ja lisääntyivät tehokkaammin ja lapset jäi useammin henkiin. Siksi ihmisten määrä alkoi merkittävästi kasvaa vasta maanviljelyn myötä. Jos metsästäjä-keräilijät olisi menestyneet paremmin, he eivät olisi niin pieni joukko tänä päivänä.

Olet oikeassa, mutta tässä tapauksessa menestys on hieman suhteellinen termi. Metsästäjä-keräilijät tutkimusten mukaan joutuivat työskentelemään vähemmän ruokansa eteen ja heidän ruokavalionsa oli monipuoleisempaa. Totta kyllä, maanviljelys oli kuitenkin ruoantuotantona huomattavasti tehokkaampaa ja se salli väestön kasvun. Sille itse maanviljelijälle uusi elämä ei ollut kuitenkaan helppoa, sillä köyhät viljelijät olivat täysin riippuvaisia viljelmistään, jota koetteli säännöllisesti katovuodet. Sivilisaatioiden kasvun myötä nousi myös hierarkkinen yhteiskunta, jonka pohjalla ei ollut helppo olla, ja siellä pohjallahan ne ruoantuottajat pääsääntöisesti ovat.

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijät kylläkin elivät pidempään kuin metsästäjä-keräilijät ja lisääntyivät tehokkaammin ja lapset jäi useammin henkiin. Siksi ihmisten määrä alkoi merkittävästi kasvaa vasta maanviljelyn myötä. Jos metsästäjä-keräilijät olisi menestyneet paremmin, he eivät olisi niin pieni joukko tänä päivänä.

https://www.rkropisto.fi/opisto/historia/

Lapsityövoiman käyttö on ollut tavallista ja siitä sitten tietysti syntyi monenlaista businessta?

Ei eletty niin vanhaks. Kyllähän sitä vielä nykykäänkin jonnet ihmettelee elääkö joku muka niin vanhaksi.

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijät kylläkin elivät pidempään kuin metsästäjä-keräilijät ja lisääntyivät tehokkaammin ja lapset jäi useammin henkiin. Siksi ihmisten määrä alkoi merkittävästi kasvaa vasta maanviljelyn myötä. Jos metsästäjä-keräilijät olisi menestyneet paremmin, he eivät olisi niin pieni joukko tänä päivänä.

Metsästäjä-keräilijät olivat terveempiä, pidempiä ja heillä oli paremmat hampaat. Ihmiset olivat yleisesti yhtä pitkiä tai pidempiä kuin nyt. Liikkuva elämäntapa aiheutti kuitenkin runsaasti tapaturmia, jotka lisäsivät kuolleisuutta. Lapsille sattui ja tapahtui kaikenlaista. Vaikkapa jalan katkeaminen ja luutuminen vinoon, esti perheen mukana kulkemisen.

Lyhimmillään ja terveydeltään heikoimmillaan olivat esimerkiksi Britit 1700 ja 1800 -luvuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viellä viikinkiaikaan 30 vuotias oli vanha.

Ne nuoret jotka lähtivät ryöstämään ja r aiskaloimaan olivat pääosin 12-17 vuotiaita parrattomia ja kiimaisia poikia jotka halusivat vain saada.

s

Siis alaikäisiä lapsosia, näin nykytermein.

Keski-ikäinen raavas mies ollut varmaan silloin termi. Naitetaanhan nykyäänkin 11 vuotiaita naisia puolessa maailmaa.

Faija kuoli viime vuonna 59v.

Eli ukkia vuoden vanhemmaksi.

Lasken itseni keski-ikäiseksi.

M28