Pakonomainen ihmisten vahtaaminen/tuijottaminen

Jos joku ihminen on näkökentässäni (oli se ihminen kuka tahansa) en pysty kontrolloimaan mieltäni/silmiäni, vaan alan tuijottamaan tätä ihmistä niin kauan kunnes en enää pysty näkemään häntä. En tuijota suoraan, mutta sivusilmällä tai sitten silmäni pälyilevät edestakaisin jatkuvasti. En voi siis tälle mitään, kun silmäni vänkäävät vaikka itse yritän olla katsomatta.
En siis tee tätä tarkoituksella vaan tämä tuijottaminen ahdistaa minua, sillä tiedän että se on ihmisten mielestä outoa. Tämä on pahentunut asteittain niin pahaksi, että en oikeastaan pysty ajattelemaan muuta ihmisten joukossa, kuin etten saisi tuijottaa ketään. Koen oloni todella kiusaantuneeksi tämän tuijottamisen myötä, sillä muut ihmiset todellakin huomaavat tämän käytökseni ja pitävät minua ihan friikkinä.
Kärsiikö kukaan muu tällaisesta tai olisiko kellään neuvoa, miten tästä ongelmasta voisi päästä eroon?