Lue keskustelun säännöt.
Nuoruuden ihastus tulee jatkuvasti uniin - kolmen kympin kriisi?
03.11.2020 |
En kestä... jatkuvasti näen unia yläaste - lukioajan ihastuksestani. Olimme molemmat kiinnostuneita toisistamme joskus yläasteella, mutta tunne meni nähtävästi pojan puolelta ohi, eikä siitä syntynyt edes seurustelusuhdetta. Itse olin häneen ihastunut todella syvästi vuosien ajan ja vasta nyt viime vuosina (noin 12 v ihastumisen jälkeen) tuo tyyppi on alkanut tunkeutua uniini.
Unissa me olemme pari ja unet sisältävät usein kiihkeitä seksikohtauksia. Aamulla kun herään, tuntuu, kuin olisin pettänyt miestäni, kun niin todelta ja ihanilta unet tuntuu. En ymmärrä, että miksi tuo ihminen on alkanut piinata minua noin ihanalla tavalla unissani näin monen vuoden jälkeen. Onkohan tämä joku kolmenkympin kriisi?!!!
Kommentit (12)
Voi olla. Itsellä nuo unet loppui siihen, kun tapasin tuon nuoruuden ihastukseni, josta oli tullut rivo vanha äijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ikäkriisihän tuo, neljänkympin kriisi alkaa siitä kun ei enää muista nuoruudenihastusta. Että anna mennä vaan, pöksyt märkänä koko yön!!
Ehkä unessa on se, mitä tällä hetkellä kaipaat. Ei ihminen vaan kiihkeää, intohimoinen seksi jota et puolisolta siä syystä tai toisesta saa.
Teidät on tarkoitettu toisillenne. Sinun pitää jättää miehesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä näen myös lasteni isästä unta vaikka ollaan erottu. Mutta niissä unissa ei tapahdu mitään seksiin liittyvää. Vaan niissä kysyn monesti exältäni missä uusi vaimo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
40 vuotta on ex muistanut monta kertaa vuosittain...joskus on tuntunut jopa hmm. ja ollut siinä ja tässä etten mennyt. Mutta en sitten ja onneksi en. Ex hieno, mutta oma puoliso on siis 100 %...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tullut nuoruuden ihastusta/seurustelukumppania mietittyä paljon avioeron jälkeen.
Analysoin eroani ja ex-puolisoani edeltäneitä nuoruuden parisuhteita ja sitä miten jokainen parisuhde on ollut erilainen, vaikka niissä on ollut yksi asia, joka on aina ollut sama - minä.
Nyt melkein kolme vuotta avioeroni jälkeen kuulin tuttavan kautta, että nuoruuden seurustelukumppani oli kysellyt minusta ja sanonut, että olisi mukavaa tavata minut.
Hän oli siis varmaankin saanut tietää, että olen eronnut ja että en seurustele tällä hetkellä.
On ehkä yksinäinen (ja mahdollisesti kaipaa ehkä intiimiäkin toimintaa).
Tässä välissä on ollut 23 vuotta eikä kumpikaan meistä ole ennallaan, ei ulkoisesti eikä sisäisesti. Toisaalta kiinnostaa tavata hänet ja toisaalta ei, suuren pettymyksen riskikin on olemassa (molemminpuolinen).
Olimme aikoinaan todella ihastuneita ja rakastuneita, kaikki oli "täydellistä",
kunnes sitten piti alkaa elämään aikuisten elämää ja siinä kohti kaikki menikin pieleen.
Muisto on kipeän suloinen ja vähän arka aihe edelleen. Itkeskelin pariinkin kertaan muistellessa. Luultavasti hajoaisin palasiksi jos tavattaisiin ja itkeskelisin siellä tapaamisessakin.
Toisaalta voisihan tuo olla hyväkin.
Ei enää tarvitsisi haikeudella muistella, kun voisi päivittää asiat tähän päivään,
karuun keski-ikäisyyteen ja arkeen. :D
Jotain nuoruuden ja huolettomuuden haikailua ja nostalgiaahan tämä on.
Pelkkiä mielikuvia ja haaveita.