Ulkonäkö vaikuttaa työnsaantiin - kauniit pärjäävät paremmin

Ehdotan, että kuvia ei tulisi saada laittaa hakemuksiin lainkaan, vaan siitä tehtäisiin kiellettyä. Samoin iän kysymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan, että kuvia ei tulisi saada laittaa hakemuksiin lainkaan, vaan siitä tehtäisiin kiellettyä. Samoin iän kysymisestä.

Ja nimen ja sukupuolen.

Näinhän se on. Naiset hymyilevät minulle heti, kun laitan maskin naamaan.

Oletteko asiantuntija-aloilla kokeneet syrjintää ulkonäön perusteella? Esim. insinöörit, juristit, lääkärit jne.?

Se oli kyllä mielestäni lapsellisesti, mustavalkoisesti uutisoitu Yleltä, mihin ilmeisesti tämä aloitus pohjaa...

Tuli vain mieleen, että..

"Kaunis saa paikan rumaa helpommin."

Siis... Mikä nyt on sitten kaunis ja mikä ruma?

Tässähän nyt kyse enemmänkin siitä,

minkälainen ulkonäkö työnantajan silmää miellyttää.

Kauneus on katsojan silmässä.

Ei minusta kauneus ole yhtä kuin tällätty naama tai tietyt kasvonpiirteet. Kauneus on paljon laajempi, syvällisempi käsite, johon liittyy myös ihmisen sisäinen ajatusmaailma - näkyykö hänen silmistään, katseestaan, että pään sisällä tapahtuu jotakin.

Kauneutta käsitteenä tulisi tulkita laajemmin.

Tämä nyt oli vain omaa pohdiskeluani, olkaa vapaasti eri mieltä...

Joku vuosi sitten tutkivat Ruotsissa että anorektikko sai töitä helpommin kuin yli painoinen jos työntekijä valittiin pelkän kuvan perusteella. Eli silläkin on väliä paljonko sitä rasvaa on vyötärön ympärille on, laihuutta ja hyvää ulkonäköä yleensä pidetään merkkinä siitä että henkilö pitää hyvää huolta kun nostaa, terveydestään ja omasta ruumiistaan.

Minä olen ollut niin pihalla, että olen noudattanut peruskoulussa saamaani ohjetta että työhakemukseen ei pidä laittaa kuvaa. Kuulemma uskottavuus menee! En ole tiennyt että muut laittavat kuviaan ihan yleisesti.

Tuo jutussa käytetty kuvapari on mielestäni todella epäonnistuneesti valittu. "epäviehättävän" henkilön saamat huonot pisteet eivät johdu kasvonpiirteistä, vaan asennosta, ilmeestä ja laittamattomuudesta. Kyseessähän on selvästi keskimääräistä kauniimpi henkilö, jos hänen geneettisiä ominaisuuksiaan katsoo ja jättää huomiotta ruokkoamattomat hiukset, nyppimättömät kulmat, ja luimistelevan kulmien alta katsovan asennon. Kyllä nuo asiat kertovat enemmän persoonallisuudesta kuin ulkonäöstä, ja saavatkin vaikuttaa rekrytointiin.

Olisivat voineet tehdä jutun niin, että asento ja ilme olisivat samoja ja geneettisissä piirteissä selkeät erot.

Tämä on totuus. Itse olen saanut kaikki työpaikat mitä olen hakenut, olen kaunis. Sama juttu veljien kanssa, ovat saaneet hyviä duuneja vaikka ei olis varsinaista koulutusta ollut siihen duuniin. Toinen heistä tekee myös mallin hommia.

Haastatteluista taas pääsee eteenpäin vain ulospäinsuuntautuneet hölöttäjät.

Itse työskentelen fyysisellä alalla, missä pitää jaksaa tehdä fyysistä työtä. On raskasta. Jos minun pitäisi valita valitsenko työkaverikseni jonkun timmin ja urheilullisen vai pullukan, niin kyllä minä timmin valitsisin. Ulkonäön perusteella siis. Todennäköisesti onnistuisi paremmin työssään. 

Mun mielestä testin epäviehättävän kuvan valinta on hölmö.

Miksi ei ole laitettu oikeasti rumaa eri ihmistä toiseen kuvaan vaan on haluttu laittaa vain huonompi iho ja epäviehättävämpi ilme samalle henkilölle..?

Aidompi tulos olisi saatu sillä että toiseen kuvaan kaunis hymyilevä nainen ja toiseen kuvaan epäviehättävä hymyilevä nainen.

Voi olla myös toisinpäin. Jos on huomattavan hyvännäköinen, voi jäädä paikka saamatta. 

Onhan se päivänselvää, että tietyt firmat valitsevat työntekijät ulkonäkö edellä, esim jungle juice bar tulee ekana mieleen. Miten kaikilla työntekijöillä sattuu olemaan hyvännäköinen timmi perse?

Kauneus on usein yhteydessä terveyteen. Muuten huoliteltu (tukka pesty ja harjattu, siisti meikki, siistit vaatteet) kertoo että mielenterveys on kunnossa. Hymy herättää helposti lähestyttävän ja sosiaalisen mielikuvan, eli tämän kanssa on helppo tulla toimeen. Yksinkertaista mutta paikkansapitävää. 

Joo älkää otatko epäedustavaa kuvaa haastattelukutsuun

Nuorempana sain aina heti asiakaspalvelutöitä kun ilmaannuin haastatteluun. Olin hoikka, puoleensavetävä, mukava ja reipas. Työni olikin hurmata ja miellyttää asiakkaita, joten miksi ei työnantaja saisi valita miellyttävän oloista ja näköistä työntekijää?

Nykyisin olen muuten sama mutta vanhempi ja asiantuntijatöissä. Täällä ei ulkonäöllä pärjää, osaaminen ja ongelmanratkaisukyky ovat ainoat merkitykselliset asiat. Ei minua juuri kukaan edes näe tai kuule. En ole tällä uralla edennyt ulkonäölläni, vaan osaamisellani. Oikeastaan koen asian päinvastaisena, hyvännäköiset voivat kohdata ennakkoluuloja, että ovat tyhmiä ja edenneet vain lirkuttelemalla. Onneksi ne harhaluulot saa nopeasti kumottua kun osaa asiansa.

Kyllä. Hyvä ulkonäkö on sosiaalista pääomaa. Se on työnantajalle arvokasta, aivan kuten muukin työelämässä hyödyllinen pääoma: osaaminen, koulutus, kokemus, tiimityötaidot jne. Hyvä ulkonäkö myös viestii toivottavia ominaisuuksia: elämänhallinta, energisyys, aikaansaatua.

Jos on kaksi yhtä pätevää, ja toisella lisäksi hyvä ulkonäkö, tottakai se hyvännäköinen valitaan.

Itse näytän kuvissa rumemmalta kuin livenä. Varmaan siksi en koskaan pääse haastatteluihin...

Onpa tyhmää valittaa tästäkin. Meistä kauniista olisikin ikävää jos paikan saisi joku toista hakijaa rumempi yhtä pätevä.

Minusta on hyvä että vaikuttaa. Olen itse sellainen perusnätti ja vaadin muilta samaa.