Lue keskustelun säännöt.
Mikä mun 14v:llä on?
31.10.2020 |
Kun nyt on viikko siitä, kun 14v tytär sai ensimmäisen pikkusiskon, hän on alkanut käyttäytymään oudommin kuin yleensä.
Hän on edelleen minun rakas tytär, vaikka sain toisen tyttären. Se ei muutu ikinä. Mutta outo käytös ei kohdistu kehenkään. Hän haluaisi omistaa vauvan.
Minusta on ihan söpö ajatus, että näin alkuun haluaa olla vauvan kanssa ja toisaalta miksi ei. Minulla on taukoa vähän aikaa töistä äitiyslomalla, yksi vuosi tai pidempään, ennen kuin palaan taas sinne ja silloin minulla on älytön kiire.
Olen ollut hyvin kiireinen äiti 14v:n elämässä. Ja ehkä näen oudon käytöksen kiireenä. Ikävä kyllä, en näe itsessäni sitä, aikaa on löytynyt kuitenkin joka päivä tyttärelleni.
Mutta en halua, että 14v tulee hänen sisarensa äidiksi. Hänellä on opiskelut vielä monta vuotta, ja kaverisuhteita ja paljon juttuja. Parisuhdekin pitää löytää yleensä ensin.
Mutta nyt ymmärrän, mitä olen itse tehnyt väärin. Tyttäreni haluaa antaa aikaa ja huomiota vauvalle, koska pelkää hänen kasvavan kuten itse kasvoi. Kiireisen äidin ja isän alla. En anna itselleni anteeksi tätä. Olisinpa jättänyt rastitöitä enemmän tekemättä ja olisinpa viettänyt muutakin aikaa yhdessä kuin päivällisen.
Onko liian myöhäistä tehdä muutos?
Kommentit (10)
Ymmärrän teitä, olet uranainen. Ja teit ison virheen, perheen ja lapsen. Et antanut huomiota ja nyt sinun oma tyttäresi vie toisen -vahinko-lapsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytär kaipaa biologisesti jo tuossa iässä omaa lasta, siitä tuo johtuu. Jos hänellä on poikaystävä, niin suosittele ehkäisyn jättämistä väliin, niin tytär saa omaakin hoitamista ja tekemistä. Telkkariinkin voi päästä Teiniäidit-ohjelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletko oikeasti niin kiireinen, että perheen kanssa (oman tyttären) kanssa vietit vain yleensä päivällisen?
No ei hätää, toi äitiysloma on sitten hyvä aika ottaa askelia lähemmäs perhettä (eniten tietysti tytärtä).
Toivon todella, että tyttärelläsi on ollut muita ihmisiä lähellään, joille pystyi kertomaan aina fiiliksistä ja tapahtumista, koska tosta voi traumatisoitua, jos vanhemmat eivät huomioi.
Työ on minulle kaikki kaikessa, mutta niin on myös perheeni. Todella tärkeä, en ikinä korvaisi perhettä työllä. Olen tottakai aina huomioinut lähes joka päivä tytärtäni, päivällisellä ja ehkä harvoin laatuajalla.
Hänellä on kyllä onnistuneita kaverisuhteita. Serkkujakin on, joille pystyi puhumaan tunteistaan ja joistakin asioista. Ehkä muita sukulaisia. En ole täysin varma.
Annan hänen vain olla vauvan kanssa, hän rakastaa jo nyt pikkusiskoaan. Minä rakastan vain työtä, olen surkea äiti, mutta en ansaitse sitä vauvaa. Fiksu tyttöni saa huolehtia siitä, kun HAMPAITA KIRISTELLEN haluaa huolehtia tuosta vauvasta!
Niin antaa olla
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän teitä, olet uranainen. Ja teit ison virheen, perheen ja lapsen. Et antanut huomiota ja nyt sinun oma tyttäresi vie toisen -vahinko-lapsesi.
En ikinä sanoisi lapsiani vanhinkolapsiksi. Eikä he kyllä ole. Minä olen vain itse ollut itsekäs ihminen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tytär kaipaa biologisesti jo tuossa iässä omaa lasta, siitä tuo johtuu. Jos hänellä on poikaystävä, niin suosittele ehkäisyn jättämistä väliin, niin tytär saa omaakin hoitamista ja tekemistä. Telkkariinkin voi päästä Teiniäidit-ohjelmaan.
Mutta vaikka olisi henkisesti valmis, fyysisesti ei ole. Eikä ole kyllä henkisestikään täysin. Aivan sama.
Hän voi huolehtia pikkusiskostaan. Niin voin jatkaa työtäni.
Mutta aion antaa enemmän huomiota, koska miltä se tuntuu siitä vauvasta myöhemmin, kun äiti ja isä ei anna huomiota ja isosisko on toinen äiti. Voi veljet, sitä se tulee olemaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huolehdi, sulla on aikaa vielä pyytää anteeksi lapseltasi. Se on sitten toinen juttu, antaako lapsesi anteeksi.
Pahin asia voi olla se, että kun et itse ole kasvattanut lastasi, se on saanut ajatuksensa muualta. Ja hän on täysin erilaisella maailmalla kuin sinä.
On, liian myöhäistä. Et voi muuttaa menneisyyttä enää. Tyttäresi on aikuinen, kun hänen pikkusiskonsa on 4v. Mieti sitä, hän tulee kokonaan omistamaan sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä huolehdi, sulla on aikaa vielä pyytää anteeksi lapseltasi. Se on sitten toinen juttu, antaako lapsesi anteeksi.
Pahin asia voi olla se, että kun et itse ole kasvattanut lastasi, se on saanut ajatuksensa muualta. Ja hän on täysin erilaisella maailmalla kuin sinä.
Tuo on kyllä täysin totta, paitsi olen aina antanut hänelle huomiota läksyjen teossa. Nykyään toisaalta hän ei tarvitse apua enää minulta, ei ainakaan kysy. Tuskin edes puhuu minulle. Ja nyt vauvakin.
Ap
Kyllä on taas monta ilkimystä tänään kommentoimassa. Älä välitä, ap. Anna aikaa myös sille 14-vuotiaalle ja voittehan välillä hoitaa vauvaa yhdessä. Mutta muista myös vauvan nukkuessa tai miehen hoitaessa vauvaa viettää laatuaikaa vanhemman lapsen kanssa, ihan kahdestaan.
Oletko oikeasti niin kiireinen, että perheen kanssa (oman tyttären) kanssa vietit vain yleensä päivällisen?
No ei hätää, toi äitiysloma on sitten hyvä aika ottaa askelia lähemmäs perhettä (eniten tietysti tytärtä).
Toivon todella, että tyttärelläsi on ollut muita ihmisiä lähellään, joille pystyi kertomaan aina fiiliksistä ja tapahtumista, koska tosta voi traumatisoitua, jos vanhemmat eivät huomioi.