Lue keskustelun säännöt.
Lapsen isovanhemmat ei halua tavata lasta
29.10.2020 |
Saisikohan tältä palstalta jotain hyvä näkökulmaa tähän tilanteeseen: meillä on neljävuotias lapsi ja mieheni isä ja äiti eli lapsen mummo ja vaari eivät kai halua tavata lasta. Vauva-aikana halusivat ja tapasivatkin monta kertaa mutta eivät oikein saaneet luotua tiivistä suhdetta lapseen. Lapsi ei oikein ollut kiinnostunut heistä eikä heidän tuomista leluista ja en tiedä loukkaantuiko he siitä jotenkin vaikka yritin minta kertaa selittää että sellainen lapsemme nyt luonteeltaan on eikä kannata ottaa henkilökohtaisesti etenkin kun kyseessä on vielä ihan pieni lapsi.
He eivät ole tavanneet lasta enää pariin vuoteen. Eivät tule käymään eivätkä pyydä käymään. Tapaavat poikaansa kyllä mutta vain extempore tilanteissa joissa on selvää että lapsi ei ome paikalla. Mieheni ei halua puhua aiheesta vaan kuittaa asian että "ei kannata uhrata tälle asialle ajatuksia". Mutta en oikein tiedä...
Onko tällainen tavallista? Pitäisikö minun tehdä jotain? Mitä tästä pitäisi ajatella?
Kommentit (45)
Onko lapsella kuitenkin toiset isovanhemmat - sinun vanhempasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsella kuitenkin toiset isovanhemmat - sinun vanhempasi?
Vain toinen vanhemmistani on enää elossa ja hän asuu kaukana palveltalossa jo. Ap
Jos kyseessä on ihan täysipäiset isovanhemmat, niin te olette lapsen vanhempina avainroolissa siinä, millaiset välit lapsen ja isovanhempien välille tulee. Jos he ovat kuitenkin halunneet tavata lasta, niin vaikea uskoa etteivät he siksi enää haluaisi tavata, jos heidän tuomat lelut eivät miellyttäneet. Lapsen isää ei ilmeisesti ainakaan kiinnosta hirveästi tukea lapsen suhdetta vanhempiinsa tuosta kommentista päätellen.
Jos taas kyseessä ei ole normaalit ihmiset, vaan isovanhemmat oikeasti loukkaantuvat, kun lapsi ei leiki heidän ostamilla leluillaan yms. niin haluatko edes tälläisiä ihmisiä lapsesi elämään. Kysy asiaa mieheltäsi tarkemmin, hänhän se omat vanhempansa parhaiten tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä on ihan täysipäiset isovanhemmat, niin te olette lapsen vanhempina avainroolissa siinä, millaiset välit lapsen ja isovanhempien välille tulee. Jos he ovat kuitenkin halunneet tavata lasta, niin vaikea uskoa etteivät he siksi enää haluaisi tavata, jos heidän tuomat lelut eivät miellyttäneet. Lapsen isää ei ilmeisesti ainakaan kiinnosta hirveästi tukea lapsen suhdetta vanhempiinsa tuosta kommentista päätellen.
Jos taas kyseessä ei ole normaalit ihmiset, vaan isovanhemmat oikeasti loukkaantuvat, kun lapsi ei leiki heidän ostamilla leluillaan yms. niin haluatko edes tälläisiä ihmisiä lapsesi elämään. Kysy asiaa mieheltäsi tarkemmin, hänhän se omat vanhempansa parhaiten tuntee.
No kuten sanoin niin mies ei halua puhua aiheesta. Eikä tee mitään sen eteen että esim. pyytäisi aina uudelleen vanhempuaan meille tms. Tuntuu olevan tyytyväinen nykytilanteeseen. Ap
Luoda suhde lapsenlapseen on harmillisen usein sitä, että joutuu hoitajaksi. Meillä ei ole jätetty 4v ikäistä vielä kertaakaan isovanhemmille hoitoon, vieraillaan koko perheenä eikä ole oletusta siitä, että isovanhemmat erityisesti ovat lapsenlapsensa kanssa. Ollaan kaikki yhdessä! Minä ja vaari ja lapsi tehdään yhdessä ruokaa, mummi,minä ja lapsi lajitellan pyykkejä, mieheni, vaari ja lapsi käy yhdessä kalassa jne. eli ei oleteta, että vierailu mummolassa on parisuhdeaikaa, jolloin lapsenlapsi on tuttujen aikuisten hoidossa.
Siksi meillä ei mietitä, että loukkaantuiko ne nyt, kun lapsi ei tykännyt jostain lelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi pakottaa isovanhempia kiinnostumaan lapsenlapsestaan. Kaikki mummot ja baarit vaan ei ole kovin kiinnostuneita. Tuntuu että yhä lisääntyvässä määrin ihmiset etääntyy perhe-sukulaiskesleisyydestä, ja moni mummo-vaari ei vaan innostu omasta roolistaan mummona tai vaarina vaan haluavat omaa rauhaa ja vapautta, ei pikkulapsien kanssa seurustelua.
Tämmöistä se vaan nykypäivänä on. Ei minunkaan vanhemmat ole kiinnostuneita minun lapsista kuin silloin jos ovat olisivat päässeet opiskelemaan yliopistoon tai lukevat itsensä tohtoriksi, haluavat vaan päästä kehumaan tuttaville sukulaisten saavutuksista... omat lapseni ovat kuin ilmaa koska ovat kiinnostuneita amis-ammateista kun veljen lapset taas lääkäreitä tai tohtoriksi väitelleitä. Itse lapsenlapsi ei persoonana kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Et voi pakottaa isovanhempia kiinnostumaan lapsenlapsestaan. Kaikki mummot ja baarit vaan ei ole kovin kiinnostuneita. Tuntuu että yhä lisääntyvässä määrin ihmiset etääntyy perhe-sukulaiskesleisyydestä, ja moni mummo-vaari ei vaan innostu omasta roolistaan mummona tai vaarina vaan haluavat omaa rauhaa ja vapautta, ei pikkulapsien kanssa seurustelua.
Tämmöistä se vaan nykypäivänä on. Ei minunkaan vanhemmat ole kiinnostuneita minun lapsista kuin silloin jos ovat olisivat päässeet opiskelemaan yliopistoon tai lukevat itsensä tohtoriksi, haluavat vaan päästä kehumaan tuttaville sukulaisten saavutuksista... omat lapseni ovat kuin ilmaa koska ovat kiinnostuneita amis-ammateista kun veljen lapset taas lääkäreitä tai tohtoriksi väitelleitä. Itse lapsenlapsi ei persoonana kiinnosta.
Ihana. Mummot ja baarit. Sehän se voi olla se syy, ettei lapsenlapsi kiinnosta. 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos kerran yrittivät luoda suhteen, mutta lapsia ei kiinnostanut, niin mikä tuossa ihmetyttää? Lapset on yksilöitä, kuten kaikki muutkin, ja yrityksen jälkeen vain totesivat, ettei synkkaa ja toimivaa suhdetta ei syntynyt. Vaikeahan se on pidemmän päälle tykätä välinpitämättömistä lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Luoda suhde lapsenlapseen on harmillisen usein sitä, että joutuu hoitajaksi. Meillä ei ole jätetty 4v ikäistä vielä kertaakaan isovanhemmille hoitoon, vieraillaan koko perheenä eikä ole oletusta siitä, että isovanhemmat erityisesti ovat lapsenlapsensa kanssa. Ollaan kaikki yhdessä! Minä ja vaari ja lapsi tehdään yhdessä ruokaa, mummi,minä ja lapsi lajitellan pyykkejä, mieheni, vaari ja lapsi käy yhdessä kalassa jne. eli ei oleteta, että vierailu mummolassa on parisuhdeaikaa, jolloin lapsenlapsi on tuttujen aikuisten hoidossa.
Siksi meillä ei mietitä, että loukkaantuiko ne nyt, kun lapsi ei tykännyt jostain lelusta.
Anteeksi en ymmärtänyt pointtiasi. Ei me olla koskaan vaadittu heitä olemaan jotain lapsenvahteja, mutta ei toisaalta oltaisi estettykään, jos he sellaista olisi halunneet ja lapsi olisi ollut tyytyväinen heidän seurassaan. Mutta miten tuo liittyy isovanhemman loukkaantumiseen lapselle? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et voi pakottaa isovanhempia kiinnostumaan lapsenlapsestaan. Kaikki mummot ja baarit vaan ei ole kovin kiinnostuneita. Tuntuu että yhä lisääntyvässä määrin ihmiset etääntyy perhe-sukulaiskesleisyydestä, ja moni mummo-vaari ei vaan innostu omasta roolistaan mummona tai vaarina vaan haluavat omaa rauhaa ja vapautta, ei pikkulapsien kanssa seurustelua.
Tämmöistä se vaan nykypäivänä on. Ei minunkaan vanhemmat ole kiinnostuneita minun lapsista kuin silloin jos ovat olisivat päässeet opiskelemaan yliopistoon tai lukevat itsensä tohtoriksi, haluavat vaan päästä kehumaan tuttaville sukulaisten saavutuksista... omat lapseni ovat kuin ilmaa koska ovat kiinnostuneita amis-ammateista kun veljen lapset taas lääkäreitä tai tohtoriksi väitelleitä. Itse lapsenlapsi ei persoonana kiinnosta.
Ymmärrän, että en voi pakottaa, enkä haluakaan pakottaa. Mutta kun lapsi vähän kasvaa niin hän varmaan haluaa minulta vastauksia. Hän ei edes muista mummoa ja vaaria enää, mutta jossain vaiheessa tulee tajuamaan, että hänellä tietenkin sellaiset jossain on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No jos kerran yrittivät luoda suhteen, mutta lapsia ei kiinnostanut, niin mikä tuossa ihmetyttää? Lapset on yksilöitä, kuten kaikki muutkin, ja yrityksen jälkeen vain totesivat, ettei synkkaa ja toimivaa suhdetta ei syntynyt. Vaikeahan se on pidemmän päälle tykätä välinpitämättömistä lapsista.
Niin siis lapsi oli vauva ja yksivuotias pieni lapsi tuolloin. Ei vauvalla sentään ole vastuuta rakentaa jotain ihmissuhteita. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta huolestuttavinta tilanteessa on se ettei mies suostu puhumaan asiasta. Loukkaantuisin todella paljon jos mieheni ei luottaisi minuun eikä suostuisi keskustelemaan noinkin isosta asiasta.
Saattaisin kysyä haluaako mies kertoa mistä on kyse vai soitanko appivanhemmille ja kysyn suoraan? Tekisin sen lapsen takia. Minä kestän aikuisena kyllä jos joku ei halua tavata minua mutta lapsen takia haluaisin selvyyden tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi pakottaa isovanhempia kiinnostumaan lapsenlapsestaan. Kaikki mummot ja baarit vaan ei ole kovin kiinnostuneita. Tuntuu että yhä lisääntyvässä määrin ihmiset etääntyy perhe-sukulaiskesleisyydestä, ja moni mummo-vaari ei vaan innostu omasta roolistaan mummona tai vaarina vaan haluavat omaa rauhaa ja vapautta, ei pikkulapsien kanssa seurustelua.
Tämmöistä se vaan nykypäivänä on. Ei minunkaan vanhemmat ole kiinnostuneita minun lapsista kuin silloin jos ovat olisivat päässeet opiskelemaan yliopistoon tai lukevat itsensä tohtoriksi, haluavat vaan päästä kehumaan tuttaville sukulaisten saavutuksista... omat lapseni ovat kuin ilmaa koska ovat kiinnostuneita amis-ammateista kun veljen lapset taas lääkäreitä tai tohtoriksi väitelleitä. Itse lapsenlapsi ei persoonana kiinnosta.
Ymmärrän, että en voi pakottaa, enkä haluakaan pakottaa. Mutta kun lapsi vähän kasvaa niin hän varmaan haluaa minulta vastauksia. Hän ei edes muista mummoa ja vaaria enää, mutta jossain vaiheessa tulee tajuamaan, että hänellä tietenkin sellaiset jossain on.
Ap
No sano sille, että hän ei kiinnostunut isovanhemmistaan ja isovanhemmilta meni myös kiinnostus sen myötä ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luoda suhde lapsenlapseen on harmillisen usein sitä, että joutuu hoitajaksi. Meillä ei ole jätetty 4v ikäistä vielä kertaakaan isovanhemmille hoitoon, vieraillaan koko perheenä eikä ole oletusta siitä, että isovanhemmat erityisesti ovat lapsenlapsensa kanssa. Ollaan kaikki yhdessä! Minä ja vaari ja lapsi tehdään yhdessä ruokaa, mummi,minä ja lapsi lajitellan pyykkejä, mieheni, vaari ja lapsi käy yhdessä kalassa jne. eli ei oleteta, että vierailu mummolassa on parisuhdeaikaa, jolloin lapsenlapsi on tuttujen aikuisten hoidossa.
Siksi meillä ei mietitä, että loukkaantuiko ne nyt, kun lapsi ei tykännyt jostain lelusta.Anteeksi en ymmärtänyt pointtiasi. Ei me olla koskaan vaadittu heitä olemaan jotain lapsenvahteja, mutta ei toisaalta oltaisi estettykään, jos he sellaista olisi halunneet ja lapsi olisi ollut tyytyväinen heidän seurassaan. Mutta miten tuo liittyy isovanhemman loukkaantumiseen lapselle? Ap
Sun lapsi ei ole sellainen kiva lapsi, jonka kanssa on mukava olla ja toisaalta lapsi vähät välittää isovanhemmista. Miksi pitää väkisin olla yhdessä, kun nähtävästi sinä ja mies ette ole osanneet luontevasti olla appivanhempiesi kanssa ennen lastakaan.
Näkeekö mies tosiaan vanhempiaan? Ja onko kuitenkin kyse että vanhemmat eivät halua nähdä lasta vai eivätkö he jostain syystä halua nähdä sinua?
Itselle tulee mieleen että isovanhemmille olisi jostain tullut käsitys että heidän poikansa ei olekaan lapsen isä?
Vierailija kirjoitti:
Minusta huolestuttavinta tilanteessa on se ettei mies suostu puhumaan asiasta. Loukkaantuisin todella paljon jos mieheni ei luottaisi minuun eikä suostuisi keskustelemaan noinkin isosta asiasta.
Saattaisin kysyä haluaako mies kertoa mistä on kyse vai soitanko appivanhemmille ja kysyn suoraan? Tekisin sen lapsen takia. Minä kestän aikuisena kyllä jos joku ei halua tavata minua mutta lapsen takia haluaisin selvyyden tilanteeseen.
Ymmärrän, että joku kokisi asian noin kuin sinä. Mutta itse en osaa tästä miehelleni yhtään loukkaantua enkä koe asiaa luottamuskysymyksenä. En ole edes tullut ajatelleeksi, että se voisi sitä olla. Monista asioista puhutaan miehen kanssa suoraan kyllä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Näkeekö mies tosiaan vanhempiaan? Ja onko kuitenkin kyse että vanhemmat eivät halua nähdä lasta vai eivätkö he jostain syystä halua nähdä sinua?
Itselle tulee mieleen että isovanhemmille olisi jostain tullut käsitys että heidän poikansa ei olekaan lapsen isä?
Mies näkee vanhempiaan kyllä. Mutta vain esim. siten, että miehen vanhemmat soittaa miehelle arki-aamupäivänä, että lähtisikö mies lounastauolla ravintolalounaalle heidän kanssaan tms. tilanteita, joihin ei edes voisi ottaa lasta mukaan ja jotka tulee extempore.
On ok, jos he ei halua tavata minua, ja olisi ok että mies tapaisi heitä lapsen kanssa ilman minua tai tulisivat vaikka meille kun en ole kotona. Mutta kukaan ei ole ehdottanut koskaan mitään sellaista.
Ap
Järjestä sukupäivälliset teille ja kutsut heidät.
Jos ei kerran mitään riitaakaan ole. On luonnollista ja normaalia, että sinä kutsut heidät kylään.
Vierailija kirjoitti:
No haluaisitko itse erityisemmin nähdä tuntematonta ihmistä, joka ei ole aiemmin ollut tippaakaan kiinnostunut sinusta?
Kyseessä on pieni lapsi.
No haluaisitko itse erityisemmin nähdä tuntematonta ihmistä, joka ei ole aiemmin ollut tippaakaan kiinnostunut sinusta?