Miesystävän muuttunut käytös.
Olemme olleet yhdessä muutaman vuoden. Suhde on ollut erityisesti alussa haastava ulkopuolisen paineen takia, se on johtunut siitä, että emme ole tavanomaisella ikäerolla. Pikkuhiljaa meidät on hyväksytty melko hyvin, mutta osittain edelleen on vähän kuin kaksi elämää, parisuhde/perhe-elämä ja elämä johon kuuluu kaverit, välillä tunnun jäävän ulkopuoliseksi myös miehen lähipiirissä. Suhteen hyvä asia on kuitenkin ollut se, että olemme viihtyneet hyvin keskenämme ja tehneet paljon asioita yhdessä, lenkkeilyä, puutarha- ja remonttihommia yms. Nykyään emme oikeastaan kuin syö välillä yhdessä ja nukutaan samassa sängyssä. Läheisyys puuttuu hyvin pitkälti.
Minulla on ollut paljon stressiä eri elämä osa-alueilla ja olen ollut pahantuulinen ajoittain. Ymmärrän, että oma käytökseni on ajanut tähän tilanteeseen, mutta keskustelut ja oman mielialani työstäminen eivät tunnu tuovan muutosta parempaan suuntaan, mies ei edelleenkään kaipaa mitään tekemistä kanssani. Mies harrastaa nykyään kaiken liikunnan kaverinsa kanssa, käy yksin kyläilemässä vanhemmillaan, viikonloppuna iso osa ajasta menee tähän ja kotona ollessaan tekee paperitöitä. Työt pitää toki hoitaa ja niihin mies vetoaa, että ei ole aikaa jos haluan tehdä jotain yhdessä, mutta kuitenkin aika riittää kaverin kanssa harrastamiseen ja vanhemmilla kahvitteluun niin väkisinkin tulee mieleen, että kyse on vain siitä ettei minun seura ole toivottua.
Tunnen tuputtavani itseäni ja olevani riippakivi. Olen yrittänyt nyt huomioida miestä vähemmän ja lakkasin ehdottamasta yhteistä tekemistä. En ole vihainen enkä äreä, yritän olla normaalin kohtelias ja mukava, puhun välttämättömät ja toivotan hyvää yötä, yritän olla iloinen ja hymyilevä, mutta tilanne raastaa ja tunnen itseni surulliseksi. Seksikin on nykyään huonompaa, tuntuu, että mieheltä on jotenkin tunne hävinnyt hommasta ja hän koskee minuun rajuin liikkein eikä suuseksiä ole läheskään joka kerta, jos en laukea yhdynnässä jään yleensä ilman jolloin en saa täyttä ilon ja hyvänolontunnetta edes seksistä.
Tämä ei ole sellainen parisuhde jollaisen haluaisin eikä sellainen johon alunpitäen ryhdyin, mutta eihän mikään suhde ole täydellinen ja alussa varsinkin kaikki on parempaa, kompromisseja on pakko tehdä ja on tämä suhde kuitenkin sillä tavalla hyvä, että ei ole alkoholiriippuvuutta kumppanilla, ei pettämistä tai valehtelua.
Mitä voisin tehdä parantaakseni omaa oloani tai suhdettani. Ehkä se on vaan annettava itselleen aikaa hyväksyä se, että suhde on nykyään tällainen ja etsittävä elämänilot muualta.
Kommentit (44)
Mitä jos keskustelisitte asioista ja pitäisitte parisuhdepalaverin? Ilman syyllistämistä ja tuomitsemista. Saisitte kummatkin sanoa mielipiteenne parisuhteenne tilasta ja kertoa toivomuksia, miten tästä eteenpäin? Avoin keskustelu on aina parempi, kuin tasapaksu paikallaan junnaaminen. Ei tuo tappitilanne itsestään korjaannu.
Blaah, olisit laittanut edes kappalejaot.
Vierailija kirjoitti:
Blaah, olisit laittanut edes kappalejaot.
Olisit jättänyt lukematta ja kommentoimatta jos ei jaksa lukea. Täällä ei ole pakko mitään lukea.
Vierailija kirjoitti:
Sillä on toinen kiikarissa, siitä kielii parhaiten muuttunut rakastelutyyli , pakko painaa jonnekin ja alla oleva tympii kun ei ole se joka mieltä kaihertaa
Olen hänen kanssaan keskustellut aiheesta vaikka onkin erittäin uskollista tyyppiä eikä vilkuile naisia. Kysyin, että onko hänelle ehkä tunteita herännyt jotain kohtaan ja ehkä jopa itse pettynyt itseensä eikä tahtoisi myöntää. Hän kiistää kaikki nämä eikä oikeastaan mitään konkreettista ole mikä puoltaisi ihastumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on toinen kiikarissa, siitä kielii parhaiten muuttunut rakastelutyyli , pakko painaa jonnekin ja alla oleva tympii kun ei ole se joka mieltä kaihertaa
Olen hänen kanssaan keskustellut aiheesta vaikka onkin erittäin uskollista tyyppiä eikä vilkuile naisia. Kysyin, että onko hänelle ehkä tunteita herännyt jotain kohtaan ja ehkä jopa itse pettynyt itseensä eikä tahtoisi myöntää. Hän kiistää kaikki nämä eikä oikeastaan mitään konkreettista ole mikä puoltaisi ihastumista.
Paha sanoa kun en ole koskaan seurustellut tai ollut missään tekemisissä naisten kans.
Ihan tavallista miehillä. Kyllästynyt kun et olekaan koko ajan iloinen ja hilpeä. Ei miehillä ole kykyä myötäelää raskaissa vaiheissa tai kiinnostusta suhteisiin joissa pitää olla välillä antava osapuoli.
Johtuu kasvatuksesta, äidit pyörii poikien ympärillä ja yrittää pitää heitä tyytyväisenä. Aikuisena odottavat samaa kaikilta naisilta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos keskustelisitte asioista ja pitäisitte parisuhdepalaverin? Ilman syyllistämistä ja tuomitsemista. Saisitte kummatkin sanoa mielipiteenne parisuhteenne tilasta ja kertoa toivomuksia, miten tästä eteenpäin? Avoin keskustelu on aina parempi, kuin tasapaksu paikallaan junnaaminen. Ei tuo tappitilanne itsestään korjaannu.
Kyllä se on varmasti pakko yrittää keskustella uudestaan tilanteestamme. Tuntuu ainakin erittäin vaikealta minun hyväksyä suhdetta nykyisellään. En vaan oikein tiedä mitä enää sanoisin, kun tuntuu, että olen kaikki tunteeni puhunut. Jotenkin viime keskustelustakin jäi tunne, että syy on minussa eikä suhteessa mikään ole vialla, aikaa vaan liian vähän.
Laiskistunut. Miehet taantuu tuollaisiksi kun alkuhuuman aiheuttama paine valloitukseen panostamiseen katoaa. Tästä lähtien olet itsestään selvyys ja sitten kun haluat erota, mies hämmästyy. Hänestä kaikki on ihan hyvin.
Kans sitä mieltä, että sillä on joku uusi jo mielessä. Samanlainen käytös kuin ex-avomiehelläni suhteen loppuvaiheessa. Sitten sillä uusi tyttöystävä jo 1 kk eron jälkeen, olen varma, että jätti sen vuoksi. :(
Vierailija kirjoitti:
Sillä on toinen kiikarissa, siitä kielii parhaiten muuttunut rakastelutyyli , pakko painaa jonnekin ja alla oleva tympii kun ei ole se joka mieltä kaihertaa
Romantikko puhuu.
Lopeta seksi nyt heti alkuunsa. Sullekin jää siitä hyväksikäyttöfiilis, jos mies on kovakourainen ja hoitelee vain itsensä.
Katso tämä video ja muitakin kanavan videoita, saat hyviä vinkkejä. En nyt ehdi itse etsimään parhaita paloja.
%27sLoveAcademyEikun totta, toinen on, ja ei tietenkään sitä paljasta jollei ole varmaksi pelattu se toinen. Älkää oikeesti vaan että miehet ei vilkuile muita, ihmiselle noin muutenkin riittää että joku osoittaa kiinnostuksensa niin rupee siinä tunteet kohta peliin tulla jos vaan hiukkaakaan senlainen tyyppi josta itsekin kiinnostuu. Tuo seksin kovakouraiseksi muuttuminen on takuumittari, siinä paistaa läpi harmistus koko tilanteeseen.
Ei tuo tuosta parane, jos ette saa asioita keskusteltua niin, että mies oikeasti kuuntelee ja ymmärtää tilanteen sinun kannaltasi. Jos hän ei yritysten jälkeenkään tähän pysty, sinuna alkaisin harkita eroamista. Ilmeisesti olet teistä nuorempi osapuoli, ehdit surra eron ja löytää vielä toimivamman suhteen.
Heittäisin narsukorttia kun sitä ei ole kukaan vielä tarjonnut. Liian pitkä teksti sulla.
En jäisi tuollaiseen suhteeseen, kuulostaa kamalalta.
Aloittaja on sairas takertuja, toivottavasti mies tajuaa juosta, ja lujaa
Minusta tuntuu että tässä on kyseessä vanhempi suomalainen nainen ja nuorempi ulkomaalainen mies. Oletteko olleet kauan yhdessä? Naimisissa? Vaikutat jotenkin alistuneelta ja surumieliseltä.
Ja tosiaan kannattaa tiivistää ja käyttää kappalejakoa niin ihmiset jaksaa paremmin lukea ja kommentoida.
Sillä on toinen kiikarissa, siitä kielii parhaiten muuttunut rakastelutyyli , pakko painaa jonnekin ja alla oleva tympii kun ei ole se joka mieltä kaihertaa