Olen lapseton, mutten vela

Onko ketään saman ongelman kanssa painivaa? En uskalla tehdä lasta. En ole koskaan halunnut lasta, mutta luulen että se johtuu huonosta lapsuudesta. En siis ole vapaaehtoisesti lapseton vaan ehkä elämänkokemusten vuoksi lapseton. En tiedä kuinka ollaan äiti, minusta ajatuksessa äitinä olosta ei ole mitään mukavaa, paitsi siinä vaiheessa kun lapsesta ei enää tarvitse olla vastuussa ja se muuttaa pois kotoa. Pelkään kuitenkin yksinäistä vanhuutta ja joskus mietin olisiko sittenkin mukavaa viettää perhe elämää. Huomaan miettiväni mitä muut ihmiset minusta, jo päälle 30 vuotiaasta lapsettomasta naisesta, ajattelee... Kuitenkin pelot ja mukavuudenhalu estää tarttumasta toimeen. Mies on ja oma koti ja hyvät työpaikat, mutta tuntuu että elämä on mallillaan ilman lastakin. Eli en kaipaa lasta. Voisiko tässä asiassa tehdä vaan jonkun järkipäätöksen vaikka lapsi tuntuukin aika ahdistavalta ajatukselta ja perhe elämä näyttäytyy työläänä, vaativana ja väsyttävänä. Mielipiteitä ja kokemuksia?