Lue keskustelun säännöt.
Hyvä aviomies, huono isä? Help!
18.10.2020 |
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo lähes 10 vuotta, päätimme pitkän harkinnan jälkeen perustaa perheen, ja meillä on nyt 3v ja 5v lapset. Mieheni on kaiken tämän ajan ollut unelmamies minulle, ajattelevainen, lempeä, huolehtiva ja rehellisyyden perikuva. Hän huolehtii, keskustelee, hellii ja tekee paljon kotitöitä. Olemme olleet aina todella rakastuneita.
Kuvittelin tämän perusteella, että mies olisi myös hyvä ja lempeä isä. Olinpa väärässä! Miehellä on alusta alkaen mennyt helposti hermo lasten itkemiseen ja vaativiin hetkiin. Mies ärähtelee ja suoranaisesti huutaa lapsille usein. Minuun mies ei ole hermostunut vielä koskaan. Miestä ei kiinnosta lainkaan esim. lukea satuja tai leikkiä lasten kanssa. Matkoilla ollessaan mies on osoittanut ikävää vain minua kohtaan, ei lapsia. Mies kyllä suorittaa kaikki isän velvollisuutensa pintapuolisesti, mutta kaikesta näkee, että hän olisi paljon mieluummin jossain muualla. Kun lapset menevät iltaisin nukkumaan, mies on selvästi ainoastaan helpottunut.
Mies ei vaikuta uupuneelta, sillä jaksaa kyllä helliä minua, innostua harrastuksista ja lasten ollessa nukkumassa/hoidossa on oikein hyväntuulinen ja pirteä. Onko muilla samoja kokemuksia? Mitä tästä pitäisi ajatella? En kai voi pakottaa miestä kiintymään lapsiimme?
Kommentit (46)
Kuten mies sanoi sinullekin, hän ei ole isätyyppiä. Eivät kaikki hyvätkään miehet ole. Puutu jämäkästi siihen jatkuvaan huutamisen ja anna isälle ja lapsille säännöllisesti aikaa keskenään. Ja toivo, että mies ei saa tarpeekseen ja häivy. Muuta tuskin voit tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha se on nyt itkeä kun paska osuu tuulettimeen. Suuri osa miehistä osaa olla hyviä miehiä naisilleen tai uusille naisilleenkin mutta isänhommia osaa harva. Oman kokemuksen mukaan tiedän n. 5-10% hyviä isiä. Se on taitolaji. Ihan kuin äitiyskin. Ihan oma moka kun menit hommaamaan tommosen kanssa lapsia.
Voisko mies olla introvertti? Silloin lasten läsnäolo voi tuntua tosi kuormittavalta. Helpottaa luultavasti lasten kasvaessa.
Vierailija kirjoitti:
Voisko mies olla introvertti? Silloin lasten läsnäolo voi tuntua tosi kuormittavalta. Helpottaa luultavasti lasten kasvaessa.
Kyllä on introvertti, inhoaa varsinkin lasten pitämää ääntä, jossa volyymi helposti nousee.
-ap
Miehesi tarvitsee selvästi apua noihin huutamisen ja hermojen menettämisen hillitsemiseen. Luonnollista että joskus niin käy, mutta toistuvana todella tuhoisaa lapsille ja isälle - lämmintä suhdetta heidän välilleen on vaikea saada myöhemminkään, jos näin jatkuu.
Aikuisen tulee osata (pääsääntöisesti) käyttäytyä. Todennäköisesti miehelläsikin olisi lasten kanssa mukavampaa, jos hän saisi selviteltyä omat ongelmansa. Vanhemmuus on joskus rankkaa, ja sitä kun ei voi itse päättää, millaisia persoonia lapset ovat, että miten hyvin lasten ja aikuisten välillä natsaa. Kaikkien kanssa täytyy silti tulla toimeen, että kotona on kaikilla hyvä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on samanlainen. Olen alkanut ajatella, että hän on ehkä asperger. Voi tosiaan olla, ettei pärjää lasten kanssa, koska melu, vaatimukset, aikataulut, pakkotahtisuus jne jne. Mun mies pärjää nyt kun on teini-ikäkin ohi ja voivat kohdata enemmän kaveripohjalta.
Sori nyt tästä, tällaisia miehiä on. Sun vaihtoehdot on joko hoitaa lapsiperheasiat yksin tai ottaa ero.
Voisitte puhua tästä, varmaan mies ei tiedosta, että voisi olla asperger. Todennäköisesti hänellä on myös melko omalaatuinen ja vetäytyvä isä.
Hän voisi olla halukas hoitamaan onan osansa muulla tavoin, vaikka enemmän siivoamaan ja hoitamaan kotityöt, ja ehkä voisit tehdä lyhennettyä viikkoa ja hän maksaisi enemmän laskuja. Tähän tapaan. Voisitte sopia että hänellä on oma työhuone, missä voi olla rauhassa melulta.
Ero on tietysti aina vaihtoehto, mutta nyt on sellainenkin todennäköisyys että jollain lapsistasi on asperger, ja on aika haasteellinen. Jos löydät uuden miehen, hän ei välttämättä kestä myöskään lapsiasi ja olet ihan samassa tilanteessa.
Sori nyt, mutta monella vasta lasten saaminen nostaa realiteetit esiin. Parempi sulla on kuin mulla, jonka mies alkoi lisätä ylitöitä ja ryyppäystä. Ehkä teillä on vielä toivoa.
Piti sitten toinen vielä hankkia. Ovatko lapset edes miehen, varmaan aistii, etteivät. Veikkaan, että irtautuu tilanteesta parin vuoden sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama tilanne, itku silmässä katson kiitä netissä pyöriviä videoita joissa ihanat isät leikkivät lastensa kanssa.
Tekis mieli sanoa että kato nyt, mikset säkin oo tollanen.
Mies vie lapsia kyllä mukaan esim joihinkin työhommiin kotipihalla jne. muttei sillä oo sielläkään niihin mitään kontaktia. Jos lapsi kysyy jotain esim. niin vastaa vähän hermona, koska hänet on keskeytetty.
Ja aina hänet keskeytetään koska tekee joko töitä tai selaa nettiä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Av on mulle opettanut, että miehillä ei saa olla omia mielipiteitä tai omaa tunne-elämää. Ei tälläkään miehellä.
Mun mies näytti mulle yhtä nettivideoo, missä ryhdikäs ja luonnonkaunis äiti leikki ja leipoi ja harrasti onnellisen näköisenä lastensa kanssa ja sit kysyi multa, miksen mä voi olla tollanen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Av on mulle opettanut, että miehillä ei saa olla omia mielipiteitä tai omaa tunne-elämää. Ei tälläkään miehellä.
Haluamilleen lapsille ei saa ärjyä jatkuvasti, oli miehellä millaiset mielipiteet ja tunne-elämä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies näytti mulle yhtä nettivideoo, missä ryhdikäs ja luonnonkaunis äiti leikki ja leipoi ja harrasti onnellisen näköisenä lastensa kanssa ja sit kysyi multa, miksen mä voi olla tollanen.
Jos viittasit tällä tuohon mun viestiini jossa kerron katsovani noita videoita, niin mä olen kyllä ihan kaunis, pidän itsestäni huolta ja myös leivon lasteni kanssa.
Toivoisin mieheltä samanlaista osallistumista henkisesti lasteni elämään.
Miksi mieheltä ei saa vaatia mitään, ei edes lapsilleen?
Naisilta kyllä vaaditaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvassa ovat ne miehet, jotka ovat sekä kelpoja puolisoja että isiä. Rehellisesti sanottuna en taida tuntea yhtäkään sellaista miestä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies näytti mulle yhtä nettivideoo, missä ryhdikäs ja luonnonkaunis äiti leikki ja leipoi ja harrasti onnellisen näköisenä lastensa kanssa ja sit kysyi multa, miksen mä voi olla tollanen.
Kai näytit jonkun vastaavan videon takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Mun mies näytti mulle yhtä nettivideoo, missä ryhdikäs ja luonnonkaunis äiti leikki ja leipoi ja harrasti onnellisen näköisenä lastensa kanssa ja sit kysyi multa, miksen mä voi olla tollanen.
Oliko naisella kiinteät kookkaat utareet, hoikka vyötärö ja leveä lantio, pitkät kauniit hiukset ja herttaiset lämminhenkiset kasvot. Päällä kaunis kukkamekko?
Vierailija kirjoitti:
Av on mulle opettanut, että miehillä ei saa olla omia mielipiteitä tai omaa tunne-elämää. Ei tälläkään miehellä.
Mieheltä kaivataan etenkin selkärankaa. Se tuntuu olevan niin monesti hukassa. Kyllä niin p*skaa tässä äidinkin roolissa välillä on, mutta ei auta itku markkinoilla. Hoidan silti homman kunnialla. Miksi miehet ovat sellaisia vässyköitä, etteivät kestä mitään ja ruikuttavat jokaisesta vastoinkäymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Harvassa ovat ne miehet, jotka ovat sekä kelpoja puolisoja että isiä. Rehellisesti sanottuna en taida tuntea yhtäkään sellaista miestä.
Totta.
Eksäni ja lasteni isä oli erinomaisen perhekeskeinen ja aktiivinen isä. Lempeä, hauskuuttaja, opettava.
Aviomiehenä hän oli ilkeä ja omahyväinen.
Nykyisen aviomieheni kanssa elämme uusperheessä. Aivan ihana mies. Hänen kanssaan on hyvä olla. Isänä taas...hmmm... hyvin passiivinen. Padi kiinnostaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on samanlainen. Olen alkanut ajatella, että hän on ehkä asperger. Voi tosiaan olla, ettei pärjää lasten kanssa, koska melu, vaatimukset, aikataulut, pakkotahtisuus jne jne. Mun mies pärjää nyt kun on teini-ikäkin ohi ja voivat kohdata enemmän kaveripohjalta.
Sori nyt tästä, tällaisia miehiä on. Sun vaihtoehdot on joko hoitaa lapsiperheasiat yksin tai ottaa ero.
Voisitte puhua tästä, varmaan mies ei tiedosta, että voisi olla asperger. Todennäköisesti hänellä on myös melko omalaatuinen ja vetäytyvä isä.
Hän voisi olla halukas hoitamaan onan osansa muulla tavoin, vaikka enemmän siivoamaan ja hoitamaan kotityöt, ja ehkä voisit tehdä lyhennettyä viikkoa ja hän maksaisi enemmän laskuja. Tähän tapaan. Voisitte sopia että hänellä on oma työhuone, missä voi olla rauhassa melulta.
Ero on tietysti aina vaihtoehto, mutta nyt on sellainenkin todennäköisyys että jollain lapsistasi on asperger, ja on aika haasteellinen. Jos löydät uuden miehen, hän ei välttämättä kestä myöskään lapsiasi ja olet ihan samassa tilanteessa.Sori nyt, mutta monella vasta lasten saaminen nostaa realiteetit esiin. Parempi sulla on kuin mulla, jonka mies alkoi lisätä ylitöitä ja ryyppäystä. Ehkä teillä on vielä toivoa.
En ole huomannut miehessä yhtäkään asperger-piirrettä, en usko että kyse on siitä. Herkkä ja introvertti kyllä on.
-ap
Vielä halusin mainita, että olemme puhuneet tästä. Mies kuvailee lapset uuvuttaviksi ja ahdistaviksi. Rakastaa kuulemma kyllä mutta sanoo, että ei taida olla isätyyppinen ihminen.
-ap