Pitääkö naapureita oikeasti tervehtiä?

Moikkaan kaikkia jotka tulee tän kerrostalon sisätiloissa tai pihassa vastaan. En tunnistaisi edes seinänaapuria heistä. Ei ole rasittavaa, eikä multa pois.

No ei pakko ole, mutta selän takana kuuluu, että "nokka pystyssä" menet tai että olet töykeä, ellet moikkaa jotakin herkkää naapuria, jolla ei muuta ole kuin naapurit, joita moikata.

Onhan se nyt julmetun huonoa käytöstä, jos ei naapureita tervehdi. Tulee olo, että onko tuolla jotain pahojakin ongelmia. Aivan törkeää.

No meillä ainakin kaikki naapurit tervehtivät. Eihän sitä tarvitse jäädä juttelemaan, kun pikaisesti vain tervehtii. 

On ihan hirveän vaikeaa nopeasti nyökätä tai sanoa moi?

Hae apua.

Et jaksa sanoa hei?

Ei  mikaan laki sita saada mutta hyvien tapojen mukaista on. Miten tervehtiminen voi olla noin rasittavaa? Onko sinulla joku diagnoosi?

Enemmän olen huolissani niistä, jotka saavat raivarin, jos joku tuntematon naapuri ei tervehdi.

Identiteettiongelma? Tuntee olevansa olemassa vain silloin, jos muut huomioivat suureleisesti? Masentuu, jos ei tunne olevansa maailman keskipiste?

Kyllä se tuntuu ihan kivalta kun naapurit tervehtii. Jos naapuri ei koskaan tervehdi ja katsoo aina muualle tai kengän kärkiin niin tulee sellainen epämiellyttävä fiilis. Kyse on myös turvallisuudentunteesta millaista porukkaa naapurissa asuu.

Pelkäätkö että kutsuvat kylään ja joudut kertomaan itsestäsi jotain, mitä et halua paljastaa, jos uskaltaudut tervehtimään? Meillä tervehditään pihapiirissä oman talon väkeä ja vieraitakin, jotka tontilla kulkevat. Hyviä ystäviä on tullut muutamista, suurin osa pelkkiä hyvänpäiväntuttuja. Tervehtiminen kuuluu ihan perussivistykseen.

En tervehdi enää. Lopetin kun tuli korona. Nyt en suutani rapussa avaa ja luikin nopeasti ohitse.

Tervehditkö kadulla tai kaupassa jokaista tuntematonta? Ai et vai? No miksi rappukäytävä tai piha olisi joku poikkeus?

En tervehdi tuntemattomia. En tunnista ainuttakaan naapuria, joten tuntemattomia he ovat minulle. Moikkaan kyllä takaisin, mutta itse en tee aloitetta. Aika harvoin siis tulee tervehdittyä, ja tästä olen päätellyt, ettei juuri kukaan minuakaan naapuriksi tunnista.

Vierailija kirjoitti:

Tervehditkö kadulla tai kaupassa jokaista tuntematonta? Ai et vai? No miksi rappukäytävä tai piha olisi joku poikkeus?

No eihän se naapuri mikään tuntematon ole, kun samassa talossa asuutaan ja törmäillään silloin tällöin. 

Mä moikkaan kaikkia! En nyt ehka ihan kaupungin keskustassa kaikkia tuntemattomia, mutta omalla asuinalueella kyllä. Ja kaupan kassoja ja työntekijöitä, siivoojia, bussikuskeja... huudan isot kiitokset bussista poistuessani - kaupan kassalla riittää puheääni :) Kokeilkaa! Siitä tulee hyvä mieli itsellekin.

Joillakin on joku ihme valikoiva tervehtiminen. On huonoa käytöstä olla edes nyökkäämättä lähinaapureille. Ei se tarkoita että tarvitsisi sen enempää olla tekemisissä.

Jos on kovin hiljainen/ujo tyyppi niin käden heilautuskin riittää.

Se on vuorovaikutusta jonka pitäisi hiukan piristää päivää. Pahalta se tuntuu, jos itse en saa vastakaikua.

Vierailija kirjoitti:

Tervehditkö kadulla tai kaupassa jokaista tuntematonta? Ai et vai? No miksi rappukäytävä tai piha olisi joku poikkeus?

Kadulla tervehdin yleensä työmiehiä, postinjakajaa, lenkillä vakiolenkkeilijöitä, kaupassa työntekijöitä, naapureita tietenkin tervehdin sekä jopa naapuritalon asukkaita. 

Mitä vähempi fyrkkaa, sitä huonommin tervehtii. Yleistys tottakai mutta siinä on silti paljon tottakin. Älykkyys tuo keskimäärin mukanaan koulutusta, rahaa, omistuasumista ja käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervehditkö kadulla tai kaupassa jokaista tuntematonta? Ai et vai? No miksi rappukäytävä tai piha olisi joku poikkeus?

No eihän se naapuri mikään tuntematon ole, kun samassa talossa asuutaan ja törmäillään silloin tällöin. 

Minulle naapurit on tuntemattomia. Ei mulle jää naamat mieleen, jos silloin tällöin nähdään. Eikä jää, vaikka useimminkin näkisi.